SDP:n kansanedustaja ja terveystieteiden tohtori Merja Mäkisalo-Ropponen vaatii paluuta faktaperusteiseen päätöksentekoon ja väittää, että hallituksen sekoilu sote-uudistuksen kohdalla oltaisiin voitu välttää. Hänen mukaansa olisi perusteltua palata "päivitettyyn komiteatyöskentelyyn" ja että mainittua komiteatyöskentelymallia olisi sovellettava kaikkiin yhteiskunnallisesti merkittäviin uudistuksiin.
- Sote on hyvä esimerkki monista näistä ongelmista. Näyttöön perustuva tieto ei ole ohjannut hallituksen ”lehmänkauppamallin” rakentamista. Kokeilukulttuuria harrastava hallitus aikoi laittaa koko maan kerralla kokeilualustaksi. Onneksi perustuslakivaliokunta puuttui tähän asiaan. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on ottanut kantaa päivitetyn komiteatyöskentelyn palauttamisen puolesta. Kannatan lämpimästi hänen ajatustaan. Suurissa yhteiskunnallisissa muutoksessa komiteatyöskentely ja siihen liittyvä näyttöön perustuva toiminta parantaisi huomattavasti päätöksenteon laatua.
Yhteiskunnassa ei varaa "mutuiluun"
- Mielestäni yhteiskunnassa ei ole varaa sellaiseen terveydenhuoltoon, joka perustuu pelkästään mutuiluun tai ”meillä on aina tehty näin” toimintaan. On yksilön ja yhteiskunnan etu, että toiminnan taustalla on riittävä näyttö, Mäkisalo-Ropponen toteaa.
Edustaja kertoo huomanneensa jo viime kaudella, kuinka päätöksentekoa tehdää enemmän "fiilispohjalta" kuin faktojen perusteella. Hän huomauttaa myöskin, että "faktaa" on mahdollista saada muutenkin kuin tutkimusten perusteella. Esimerkeiksi hän mainitsee erilaiset pilottihankkeet sekä asiantuntijoiden konsensus.
- Lainsäädännön arviointineuvostokin on puuttunut siihen, että vaikutusten arvioinnit ovat puutteellisia. Myös oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota lainsäädännön laadun puutteisiin. Ministeriöissä kiire ja kenties vääränlainen poliittinen ohjaus on tunnistettuja asioita. Siksi olisi syytä siirtyä suurissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä ja uudistuksissa päivitettyyn komiteatyöskentelyyn.
Lähde: SDP
Heittämällä laittomat maassa oleskelijat kotimaihinsa ja poistamalla kaikki vuoden 1989 jälkeen tulleet turvapaikkaperusteiset loisijat sekä tietenkin eroamalla Eu:sta ja ottamalla oman kansallisen valuutan käyttöön jota oma kansallinen pankki luo ja säätelee rahat riittäisivät sosiaali- ja terveysmenoihin ruhtinaallisesti.
Ei ole Suomen, eikä suomalaisten vika että muslimit eivät osaa elää ihmisittäin omissa kotimaissaan. Eikä ole Suomen vika että jenkit käyvät nonstoppina öljysotiaan lähi-idässä ja oopium.pelto sotaansa Afganistanissa.
Kulttuurimarxilaiset saatananpalvohjat tulisi laittaa kuriin kovalla kädellä. Vituttaa vieläkin valkoisen armeijan lepsuilu vuonna 1918, kun oli otollinen tilaisuus päästä eroon roskaväestä kokonaisuudessaan, eikä sitä tilaisuutta käytetty. Nyt meillä on mädättäjä poliitikot tuon lepsuilun seurauksena.
Vuoden 1918 hallitus oli lepsu myös siinä mielessä ettei se suostunut Mannerheimin ehdotukseen Venäjän bolshevikkien kertakaikkisesta murskaamisesta pietarissa, Se olisi vielä tuolloin helppoa ja mahdollista. Kymmennet, jopa sadat miljoonat ihmiset olisivat säästyneet kommunismin vainoilta ja maailma olisi tänäänkin vapaa kommunismin jälkeis syntymältä kulttuurimarxismilta.
Winston Churchill kehoitti myös että komunismi pitää tappaa kehtoonsa. Miksi häntäkään ei kuultu? Nyt Iso-Britannia on islamilainen likaviemäri.
Listaa voi jatkaa tuulivoimatukien, ilmastoalmujen, kehitysavun, listaamattomien yritysten verohelpotuksien poistamisella… Poliittisesti epäkorrekteilla valinnoilla loppuisi velanotto heti! Ja oma kansa vaurastuisi.
Hallituksen koe-eläiminä ovat erityisesti olleet kaikkein heikoimmassa asemassa olevat kantasuomalaiset. Nyt ollaan jo saavuttamassa pistettä, jossa heikossa asemassa olevien elin-ikä putoaa reilusti tai heidän kohdallaan joudutaan turvautumaan kalliisiin korjausoperaatioihin, kun tingitään ongelmia ennaltaehkäisevästä sote-työstä. Edessä on sitten terveyden ja työkyvyn menetystä, kun vaikeuksiin joutuneet ihmiset ajetaan liian ahtaalle ja jätetään vaille kunnollista hoitoa tai toimeentuloa.
Ehkäpä osasyynä ”metkuiluun” on se, että suomalaiset poliitikot unelmoivat mielessä häämöttävistä sinänsä vähäpätöisistä suomalaiselle ministeristason politiikonkin ollessa kyseessä EU:n ”hillotolpista” ja erinäisistä pikkuviroista, mutta sinänsä hyvä tasoisella EU-palkkauksella verrattuna pienen pohjoisen kansantalouden suomiin ”nappikauppohin”. EU-Brysselin nuoleskelu ja samassa kaupungissa pidettävät jonninjoutavat ministeritason lausuntoautomaatti -tapaamiset ja riikinkukkoilut tyhjänpäällä, jota itseasiassa koko EU on niin talouspoliittisena tai sotilaallisena maailmanvaltana, jolla olisi jotain todellista painoarvoa maailman suurten vastaaven, – joita ovat yksittäiset suurvallat ja muutama taloudellinen blokki – keskuudessa. Päinvastoin Euroopa keskittää kaiken voimavaransa itsemurhansa suunnitelemiseen ja toteuttamiseen öösäämällä paskavaltaioista nk. ”pakolaisia”, jotka ovat ikuisia ”eläkeläisiä” ja aktiivisesti toimiessaan sarjarikollisia, joilla ei ole mitään tekemistä EU-valtioiden talouden tai puhumattakaan väestöllisen kehittämisen kanssa vaan sitä voisi verrata atomipommilla ryyditetetyllä vanhempainrahan ja lapsilisien nostamiseen tarkoituksena nostaa valkoisten väestönkasvua Euroopassa.
Se, että Eurooppaa pyritään ”kehittämään” ja ”nostamaan” mukamas jaloilleen väestön tuonnilla Afrikasta ja Lähi-idästä on kuin suoraan ”Pahkasiasta” tai ”Mad -lehdestä” vedettyä matskua, sillä jos mikään kansakunta haluaa kehittyä ja paljon puhutusti ”jalostaa geeniperimäänsä” ovat nuo ilmansuunnat suoraan helvetistä ja niistä on yhtä paljon apua kuin kupasta luostarissa.
Jätän eroavan mielipiteeni komiteatyöskentelystä. Se mädättää nimittäin lopullisesti kaiken järkevän ja luovan toiminnan.
Suomen hallituksella ja EU hallinnolla on vain tarjota vihatekoja Suomen kansaa vastaan. Ei mitään muuta.
Sen sijaan että täällä netissä roikutaan toistamassa samoja asioita mitkä on jo erittäin hyvin tiedossa – olisi syytä aktivoitua ja siirtyä suoraan toimintaan.
Me tiedämme jo kaiken oleellisen vihollisesta. Oli sitten kyse petturi ministereistä, Bilderberg kokouksista, CFR:n toiminnasta, EU:n poliisivaltiosta, YK:n linjauksista ym. – niiden toiminta on kaikki suunnattu meitä vastaan.
Me olemme vain hyväksikäytettävän maksajan asemassa.
Pelokkaina kuitenkin esim. kansalliset vetäytyvät ja välttelevät siirtymistä suoraan toimintaan. Odottavat että ehkä seuraavat vaalit muuttavat tilanteen paremmaksi. Odottavat että uuden blogin perustaminen joka taas paasaa samoista asioista muuttaa tilannetta.
Sitten on näitä runsaasti jotka vaativat että ei pidä ryhtyä mihinkään koska se voi kääntyä meitä vastaan. Se on kuulemma vallanpitäjien ansa, johon ei pidä astua. Ne yrittävät kuulemma houkutella meitä tekemään jotain josta sitten voivat meitä syyttää ja vaatia sitä sun tätä. Ei pidä tehdä mitään radikaalia, koska se kuulemma taas kääntyy meitä itseämme vastaan.
Eli näiden jarrumiesten mielestä pitää vain odottaa että käy samoin kuin Ruotsissa, että yhtenä päivänä herätään siihen todellisuuteen että Ruotsia ei ole enää olemassa. Samoin pitää käydä Suomessa näiden ”kansallismielisten” jarrumiesten mielestä. Vielä senkin jälkeen jatkuu hokeminen: ei pidä tehdä mitään mikä voi kääntyä meitä vastaan.
Nk. kansallismielisten parissa on levinnyt typerääkin typerämpi tapa yrittää jaotella poliittisesti korrektiin ja poliittisesti epäkorrektiin tomintaan. Eli tehdään sitä mitä vihollinen haluaakin: itse sidomme kätemme selän taakse.
Nk. kansallismielisen hokema mantra: riehumisella ei saada mitään aikaiseksi. Se on noiden anarkistien tai punikkien räyhäämistä, ei sillä saavuteta mitään. Se voi kääntyä meitä vastaan. Se ei ole meidän tapa toimia. Mitä jää käteen? Kerran vuodessa marssia soihtukulkuessa hautausmaalle – joka jo viime kerralla alkoi erottelemaan ”hyviä” kansallismielisiä ”huonoista”. Noita ei oteta mukaan marssimaan koska ne kuuluu siihen kiellettyyn järjestöön. Ne on kuulemma juutalaisvastaisia.
Voi kauheeta! Voi mikä itku ja parku. Nyt sosiaalinen media ja YLE syyttää meitä rasisteiksi. Natseksi. Fasisteiksi. Voi kauheeta! Nyt ei siis pitäisi mennä enää marssimaan soihtukulkuueseen kun se voi kääntyä meitä vastaan.
Taas sama pelokas reaktio ja vetäytyminen. Se voi kuulemma kääntyä meitä vastaan. Ollaan siis kuin meitä ei huomattaisi. Ollaan kuin meitä ei olisi olemassa.
Aina on olemassa sellainen mahdollisuus että vihollinen yrittää soluttautua meidän joukkoihin, sellaista maailmaa ei ole olemassa etteikö näin voisi käydä. Mutta niin kauan kuin meitä ei vihollinen ohjaile – me pidämme ohjakset omissa käsissämme – meitä ei voida selättää.
Meidän täytyy uskaltaa vallata kadut takaisin poliisivaltiolta.
Meidän täytyy yhdessä vasemmistolaisten ystäviemme kanssa jotka myös suurelta osin ovat aitoja kansallismielisiä ottaa valta pois niiltä jotka nyt ovat päättämässä asioista Suomessa.
Genovassa 2001 taisteltiin yhdessä pankkien ja eliittien ylivaltaa vastaan.
Meidän on taas löydettävä yhteinen vihollinen ja päästävä eroon kaikesta valeoppositiosta ja poistettava jarrumiehet ruohonjuuritason toiminnasta.
Yhteinen taistelu odottaa.
–
Edustuksellinen demokratia on tullut tiensä päähän
Ollaan rehellisiä ja myönnetään asia.
Vaalitulosten seuraukset ovat pääsäääntöisesti karmaisevia.
Äänestäjän rooli on jättäytyä tallottavaksi.
Kun vaaliehdokas on luvannut sitä sun tätä ja kun äänet on laskettu kiittää vastavalittu ehdokas ja sylkäisee kiitokseksi päin naamaa.
Nk. kansanedustajahan on kuten työntekijä työhönottotilanteessa. Jos hän osoittautuu erilaiseksi mitä on antanut ymmärtää, ja mitä on luvannut hän saa potkut.
Ongelmana on se että kansa ei voi antaa potkuja kansanedustajalle. Ei vaikka kansanedustaja tulisi paskomaan äänestäjän kotioven eteen.
Kansalla ei ole mitään valtaa kansanedustajiin jotka ovat onnistuneet luiskahtamaan sisään eduskuntaan.
Taakinkääntely, loikkaukset, kieli ruskeana nuoleskelu – kaikelle tälle on avoin valtakirja jokaisella kansanedustajalla siitä hetkestä kun äänet on laskettu. Äänestäjän ääni mitätöidään nopeasti.
Käteen jää vain luu äänestäjälle – vaikka kansanedustaja ei tulisikaan kirjaimellisesti kotirappusille ulostamaan.
Äänestylappu on tosite siitä että kansa on paitsiossa vallasta.
Äänestäminen on kuin yrittäisi saada keskinkertaistakin surkeamman jalkapallojoukkueen kasaan – mutta pelaajien käytös ja toiminta vesittää kaiken ja erotuomarit eivät koskaan vihellä rangaistuslaukausta – ei edes silloin kun pelaajat potkivat katsojan maahan. Tämä ”jalkapallokulttuuri” on myös siitä vastenmielinen että katsomo joutuu maksumieheksi vaikka lopputulos on juosten kustua.
Äänestäjän tahto ei toteudu.
Kun hallitukseen menee puolueita, joiden kansanedustajat ehdokkaina kampanjoivat ja lupailivat aivan päinvastaista kuin mitä hallitusohjelmaan sitten kirjataan, tai hallitustyössä tehdään, ei äänestäjien tahto voi koskaan toteutua.
Jotta mikään puolue voisi toimia uskottavasti ja olla äänestäjille lojaali edellyttäisi se enemmistöä eduskuntapaikoista. Vain yhden kerran on koko Suomen historiassa yksi puolue saanut enemmistön eduskuntapaikoista vuonna 1916 SDP sai 103 eduskuntapaikkaa.
(Suomen Työväen Puolueelle voisi olla suuri tarve ja tilaus jälleen Suomessa. Se imaisisi kuin magneetti osia SDP:stä, Keskustasta, Sinisistä, Perussuomalaisista ja Vasemmistoliitosta.)
Ei äänestäjä niin tyhmä ole etteikö hän osaisi myös äänestää virkamiestä. Tätä ei vain pahantahtoinen eduskunta halua sallia äänestäjälle. Kansan tulisi kuitenkin saada äänestää virkamiehet.
Suorat kansanvaalit olisi paras keino edes yrittää tervehdyttää yhteiskuntaa. Eduskunnalla ja hallituksella on liian paljon valtaa suhteessa vastuun kantamiseen. Vastuuta kun ei käytännössä ole!
Edustuksellinen demokratia on tullut tiensä päähän.
Joka tapauksessa kansanedustajia on liian paljon suhteessa Suomen väestöön. Eduskunta jossa on 101 paikkaa olisi riittävä määrä ”edustamaan kansan tahtoa”.