Mainos:

Suomi 100 -juhlavuosi onnistui ja vaikutti laajasti

Julkaistu 12.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi 2017 oli suomalaisten mielestä onnistunut ja juhlavuoden nähdään vaikuttaneen laajasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Suuri enemmistö eli yhdeksän kymmenestä pitää juhlavuotta onnistuneena.

Tilastokeskuksen tuoreen Suomi 100 -seurantatutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat juhlavuoden voimistaneen yhteenkuuluvuuden tunnetta ja syventäneen itsenäisyyden merkitystä. Myös itsenäisyyden juhlinta muuttui iloisemmaksi.

”Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodella oli suuri merkitys suomalaisille. Vuosi antoi enemmän kuin etukäteen ajateltiin. Siitä kasvoi ainutlaatuinen yhteisöllinen kokemus, joka yhdisti ihmisiä Suomessa ja ulkomailla”, sanoo Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen valtioneuvoston kansliasta.

Valtioneuvoston kanslia on selvittänyt monivuotisessa seurantatutkimuksessa* suomalaisten tietoisuutta ja näkemyksiä itsenäisyyden satavuotisjuhlavuodesta. Tilastokeskuksen vuosina 2015–2018 toteuttaman kuusivaiheisen tutkimuksen viimeisen osan tulokset julkistettiin tänään.

Juhlavuosi voimisti yhteenkuuluvuutta

Neljä viidestä (83 %) suomalaisesta kokee juhlavuoden vahvistaneen yhteenkuuluvuuden tunnetta Suomessa. Tutkimustulokset kertovat myös, että ylivoimainen enemmistö (94 %) kokee juhlavuoden vahvistaneen Suomen mainetta kansainvälisesti.

Mainos:

”Yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistuminen on erityisen ilahduttavaa, sillä se kertoo yhdessä-teeman ja juhlavuoden uudenlaisen toteutustavan onnistumisesta. Uskon, että juhlavuosi jätti merkittävän ja pysyvän jäljen”, Pekka Timonen iloitsee.

Seurantatutkimuksessa on tarkasteltu myös tyytyväisyyttä yleiseen ilmapiiriin Suomessa. Ensimmäiseen, syksyllä 2015 tehtyyn mittaukseen verrattuna tyytyväisten joukko on kasvanut selvästi. Nyt yli puolet suomalaisista (58 %) on vähintään melko tyytyväinen ilmapiiriin, kun aiemmin tätä mieltä oli noin joka kolmas (37 %). Naisten ja miesten välillä tyytyväisyydessä ei ole eroa. Eri ikäryhmistä erityisen tyytyväisiä ovat nyt 15-24-vuotiaat nuoret (71 %).

Uusia sävyjä itsenäisyyden juhlintaan

Yli yhdeksän kymmenestä (93 %) suomalaisesta on tyytyväinen itsenäisyyden juhlavuoden toteutukseen. Tyytyväisyys kasvoi tasaisesti läpi juhlavuoden ja mielipiteet ovat samansuuntaisia iästä ja asuinpaikasta riippumatta. Myönteisimmin juhlavuotta arvioivat nuoret.

Tutkimus paljastaa myös muutoksen tavassa juhlia itsenäisyyttä. Puolet suomalaisista kokee itsenäisyyden juhlinnan uudistuneen juhlavuoden myötä. Kolme neljästä itsenäisyyspäivää viettäneestä koki juhlinnan iloisemmaksi kuin aiemmin ja joka neljäs juhli jo itsenäisyyspäivän aattona. Puolet juhlijoista sanoo päivän vietosta tulleen itselleen aiempaa tärkeämpää.

Lähes 800 000 suomalaista liputti myös itsenäisyyspäivän aattona ja yli 600 000 ihmistä vietti yhteistä kahvihetkeä 5.12. iltapäivällä. Itsenäisyyspäivä herätti enemmistössä myönteisiä tunteita. Yhdeksän kymmenestä on kokenut ylpeyttä kotimaasta, iloa ja onnellisuutta sekä yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Uusien juhlinnan muotojen toivotaan muodostuvan perinteeksi. Tärkeimmäksi nostetaan iloinen itsenäisyyden juhlinta, mutta myös sinivalkoisia valaistuksia ja yhteisiä hetkiä ystävien kanssa halutaan kokea jatkossakin. Yli puolet toivoo Suomen lipun aiempaa laajempaa käyttöä.

”Juhlavuosi tarjosi mahdollisuuden päivittää tapaa juhlia Suomea ja tuoda siihen uusia sävyjä. Hienoa, että näin myös tapahtui. Nuorten vahva rooli kertoo, että nämä teemat kantavat myös tulevaisuudessa”, Timonen arvioi.

Suomi 100 -juhlavuoden eri osa-alueiden tutkimusta ja vaikutusten analysointia tehdään parhaillaan. Loppuraportti valmistuu kesällä.

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Lobbari
Lobbari
8 years ago

Niinpä niin,Sauli 100 onnistui,mutta kaikki ei ole tyytyväisiä.

Mielikuvaharjoituksia
Mielikuvaharjoituksia
8 years ago

Voi kuinka kauas kansasta ja sen tunteista valtioneuvosto onkaan etääntynyt. Eduskunta, valtioneuvosto ja valtiohallinto, kaikki elävät jossain kyöpelivuoden nahkuritornissa, etäällä kansasta. tietämättä tai haluamatta tietää mitä kansa ajattelee tai mitkä sen tunteet ovat.

Ja kaikki tämä muutamien desanttien mahdollistamana.

huugo
huugo
8 years ago

Osittain suurimmaksi osaksi paskaa ja rahan tuhlaamista turhuuteen jolla ei ollut Suomen kanssa mitään tekemistä. Koodaribussi Afrikassa (30 000 €), 100 vuotta demokratiaa, Suomi juhlii Liberian niemimaalla ja Latinalaisessa Amerikassa (2000 €) tai pakolainen (80 000 €) Linttanaama väkivaltaa ihannoiva Paleface Suomi 100v toimikunnassa, ei helvetti.
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/206117-kansanedustaja-jarkyttyi-suomi-100v-juhlien-rahankaytosta-monikulttuurisuudella-ei

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Pääsihteeri Pekka Timonen. Haiskahtaa Neuvostoliittolaiselta titteliltä. Ilmankos neuvostovaltio eli valtioneuvosto on antanut täysin harhaan johtavan lausunnon.
Suomi on tuhottu itsenäisenä valtiona. ainoastaan rikolliset poliitikot ja virkamiehet ja oligarkki liikemiehet ovat tyytyväisiä Supmen itsenäisen tasavallan tuhoamisesta monikulttuurisuudella, EU:lla ja globalisaatiolla.

juha.
juha.
8 years ago

Päinvastoin koko ”juhlavuosi” oli irvokkainta mitä Suomen historiassa on nähty. Maanpetturit ja punikit ”juhlivat” 100-vuotiasta Suomea.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Pekka Timonen.

Häpeä estää työntekijöitä Suomessa hakemasta apua alkoholiongelmiin

Julkaistu tänään 08:11 – Kirjoittaja Toimitus
Jaettu kuva, jossa on vasemmalla Suomen lippu ja oikealla lasi punaviiniä sekä pullo pöydällä.
Työssä selviytyminen ei sulje pois alkoholiongelmia, ylilääkäri Kaarlo Simojoki korostaa. Kuvituskuva.

Häpeä saa ihmiset odottamaan liian kauan apua hakiessaan alkoholiongelmiin, sanoo ylilääkäri Kaarlo Simojoki. Työssä käyvä henkilö voi silti voida erittäin huonosti.

Monet Suomen työvoimasta käyttävät alkoholia haitallisesti, Yle uutisoi. Simojoki on Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Suomessa. Hän sanoo monien potilaidensa tuntevan häpeää siitä, etteivät he ole kyenneet hallitsemaan juomistaan.

Yleinen uskomus on, ettei ihmisellä voi olla alkoholiongelmaa niin kauan kuin hän hoitaa työnsä. Simojoki kutsuu tätä harhaanjohtavaksi tavaksi tarkastella asiaa.

— Elämä voi olla jo todella vaikeaa, mutta henkilö säilyttää silti kulissit ja hoitaa työnsä. Lopulta kaikki voi romahtaa kerralla, Simojoki kertoo Ylelle.

Mainos:

Hän sanoo tavan, jolla alkoholista keskustellaan Suomessa, pahentavan asioita.

— Heti kun ongelma huomataan, henkilö leimataan helposti täysiveriseksi alkoholistiksi. Se lisää häpeää ja voi johtaa siihen, että ihmiset odottavat liian kauan ennen kuin hakevat apua, hän sanoo.

Simojoki torjuu ajatuksen, jonka mukaan jonkun täytyisi menettää työnsä, perheensä tai terveytensä, ennen kuin muutos voi alkaa. Työn menettäminen voi päinvastoin viedä ihmiseltä rutiinit, taloudellisen vakauden ja sosiaaliset suhteet.

Sen sijaan hän haluaa työpaikoille päihdeohjelman, jossa huolet voidaan ottaa esille kunnioittavasti työterveyshuollon tuella ennen kriisin puhkeamista. Sopiva hoito tulisi arvioida yksilöllisesti: jotkut tarvitsevat täydellistä raittiutta, kun taas toiset tarvitsevat apua juomisen vähentämisessä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.