Heinola: Koiraongelmia vai ongelmakoiria?

Julkaistu 14.3.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Hämeen poliisin viimeaikaisten kokemusten perusteella otsikon viimeisen sanan tilalla voisi yhtä lailla olla ongelmaomistajia - tarkoittaen koirien isäntiä ja emäntiä, joiden kyvyt ja asenne eivät kohtaa suurien ja kovaluontoisten koirien kasvatushaasteita.

Hämeen poliisin Heinolan poliisiasemalle on viime kuukausina ilmoitettu huomiota herättävän runsaasti erilaisista koirien aiheuttamista ongelmista ja vahingoista. Yleisin poliisille ilmoitettu tapaus on sellainen, kun omistajansa pihalla vapaana ja ilman valvontaa olevaa koiraa ei ole opetettu sietämään viereisillä kaduilla ulkoilutettavia toisia koiria tai niiden taluttajia, ja sen seurauksena koira hyökkää pihalta ihmisen tai toisen koiran kimppuun. Tällaisissa tapauksissa on viimeaikoina loukkaantunut kaksi ihmistä ja kolme sivullista koiraa on kuollut. Muut tapaukset ovat, kun koiran haltija tarkoituksellisesti ulkoiluttaa koiraansa vapaana ja se hyökkää toisen koiran tai ihmisen päälle. Viimeisin tämän sarjan ja ihmistä fyysisesti vahingoittanut tapaus on Heinolassa 9.3.2018, jolloin vapaana ulkoilutettu koira puri satunnaista ulkoilijaa käsivarteen. Lisäksi on tapauksia, jossa aggressiivinen koira on talutushihnassa, mutta taluttaja ei hallitse koiraa sen saadessa jonkin ärsykkeen ihmisestä tai toisesta koirasta ja tällöin koira karkaa hihnoineen ärsykkeensä kimppuun.

Helmikuun puolessa välissä eräs, taluttajaltaan vapaaksi päässyt koira hyökkäsi kadulla toisen koiran kimppuun seurauksella, että hyökkäyksen kohteeksi joutunut koira jouduttiin lopettamaan. Samainen toisiin koiriin aggressiivisesti suhtautuva koira oli aiheuttanut vastaavissa tilanteissa viimeisen puolen vuoden aikana kaksi muutakin tapausta. Toisessa näissä tapauksista huomattavasti pienempi koira kuoli ja toinen sai vakavia vammoja. Tämän viimeisimmän tapauksen jälkeen poliisin ja koiranomistajan välillä käytiin keskusteluja, joiden päätteeksi koira lopetettiin valtion kustantamana.

Pääosan poliisille tehdyistä ilmoituksista ovat tehneet hyökkäyksen kohteeksi joutuneet ihmiset. Tosin yhdessä tapauksessa ilmoittajana oli ärhentelevän koiran haltija, koska hänen koiransa henkeä oli uhattu. Kyseisen tappouhkauksen kohteeksi joutunut koira oli vapaana ollessaan käynyt uhittelemassa ja näyttämässä hampaitaan naapuritontilla olevalle miehelle. Mies oli ilmoittanut koiran haltijalle, "mikäli koira ei ala pysymään omalla tontillaan ja se vielä kerran tulisi hän tontille rähisemään, niin hän ampuu koiran ja naulaa koiran naulapyssyllä omistajansa talon seinään kiinni". Poliisi selvitteli osallisten välillä tapahtunutta ja poliisille ei ole ilmoitettu ongelmien sittemmin enää jatkuneen. Tapaus on esimerkki siitä, että omistajalleen hyvinkin rakas ja ystävällinen koira ei välttämättä ole joidenkin muiden henkilöiden mielestä laisinkaan ystävällinen ja saattaa jossain tilanteissa johtaa brutaaleihin uhkauksiin tai vähintään naapurisovun rikkoontumiseen.

Hämeen poliisi muistuttaa, että koiran vapaana pitäminen taajama-alueella ei ole sallittua ja kouluttamattoman kymmeniä kiloja painavan koiran paikka ei ole vapaana ja valvomattomana omistajansa pihalla. On ymmärrettävää, että koira toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään puolustaessaan reviiriään, pihamaata tai isäntäänsä. Koiranomistajan lajityypillinen käyttäytyminen sen sijaan vaatii, että omaa koiraa kyetään hallitsemaan ja osataan varmistua siitä, että koira ei aiheuta vahinkoa ihmisille tai toisille koirille. Valitettavasti poliisi on kohdannut yllämainittujen tapausten yhteydessä koiranomistajia, joiden eläinhoivavietti tulisi suunnata ennemminkin hamstereihin, eikä lähes metrin korkuisiin bodareiden näköisiin koiriin. Poliisi muistuttaa, että koiranomistaja vastaa koiransa muille eläimille tai ihmisille aiheutuneista vahingoista. Määrätyissä tilanteissa poliisi voi lopettaa koiran niin sanotusti paikan päällä, mikäli koira on ihmiselle vaarallinen tai se aiheuttaa suurta taloudellista vahinkoa. Nykyiseen asti poliisi on pyrkinyt neuvoin, kehotuksin ja huomautuksin ohjaamaan koiranomistajien käytöstä turvallisempaan suuntaan siten, että aggressiivisiksi tiedetyt koirat eivät saa olla vapaana aiheuttamassa vaaraa ihmisille ja muille eläimille. Poliisi tulee jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota vapaana pidettäviin koiriin ja puuttuu asiaan tarvittavin keinoin nykyistä herkemmin.

Rikoskomisario Ville Hahl

Lähde: Poliisi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.