Haastattelussa JSN:n Elina Grundström: Medialla on oikeus valita näkökulmansa

Julkaistu 9.2.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Nykysuomi haastatteli Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajaa Elina Grundströmiä. Hänen mukaansa sananvapaus tarkoittaa sitä, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa.

Ylen aamu-TV:ssä juteltiin tiistaina medialukutaidosta, ja mukaan keskustelemaan oli kutsuttu Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström sekä Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, Kauppalehden vastaava päätoimittaja Arno Ahosniemi.

Keskustelussa Ahosniemi leimasi Nykysuomen valhemediaksi. Soitimme Ahosniemelle kysyäksemme häneltä perusteluja väitteelleen, mutta hän kieltäytyi keskustelemasta asiasta.

Elina Grundström sen sijaan suostui lyhyeen rupatteluhetkeen Nykysuomen kanssa kiireidensä keskellä.

Millä tavalla Nykysuomi on valemedia, Elina Grundström?

- Se ei ollut minun lausuntoni. Puhuin enemmän siitä, että totuudenjälkeisessä ajassa on kyse muustakin kuin yksilöitävistä valemedioista.

Julkisen sanan neuvostossa on kahdeksan median edustajaa ja viisi yleisön edustajaa. Onko tämä tasapuolista, jos joudutaan äänestämään päätöksistä? 

- Itsesääntelyn idea on se, että siellä on ala vahvasti edustettuna. Se on todettu myös kaikissa tutkimuksissa kaikkein toimivimmaksi ja uskottavimmaksi malliksi. Yleisesti ottaen meillä ei ole median ja yleisön edustajat olleet vastakkain missään äänestyksissä.

- Jos median toimintaa säädellään kovin voimakkaasti ulkopuolelta, se vähentää sanan- ja lehdistönvapautta.

Miten julkisen sanan neuvoston jäsenet valitaan?

- Median edustajia esittävät meidän taustaorganisaatiomme. Median edustajat valitaan taustaorganisaatioiden syyskokouksessa. Yleisön edustajat valitsee neuvosto itse hakemusten ja haastattelujen perusteella.

- Julkisen sanan neuvoston harjoittama itsesääntely ei ole keltään pois, Grundström painottaa.

- Toimittajat voivat joutua tekemisistään vastuuseen myös oikeudessa. Julkisen sanan neuvoston sääntely on tiukempaa kuin lainsäädäntö, ja se suitsii median toimintaa lainsäädäntöä voimakkaammin.

Miten Julkisen sanan neuvosto suhtautuu vaihtoehtoisiin medioihin, joita on eritasoisia?

- Uusienkin medioiden on mahdollista hakeutua JSN:n sääntelyn piiriin. Silloin on sitouduttava siihen, että julkaisulla on päätoimittaja, kuten Suomen laki edellyttää. Lisäksi on sitouduttava noudattamaan journalistin ohjeita.

Mielletäänkö automaattisesti valemediaksi kaikki ne, jotka eivät ole JSN:n jäseniä?

- Ainakaan minä en ole koskaan esittänyt tällaista tulkintaa.

Onko Julkisen sanan neuvostolla mielipidettä siihen, että esimerkiksi Arno Ahosniemi nimitti Nykysuomen suoralta kädeltä valemediaksi ilman perusteluja?

- JSN ei toimi niin, että se ottaa kantaa kaikkeen, mitä joku on jossain tiedotusvälineessä todennut. Asiat ratkaistaan kanteluiden pohjalta.

Otetaanko jotain juttua tehtäessä yleensä molempien osapuolten näkemys huomioon?

- Sananvapaus tarkoittaa sitä, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa ja haastateltavansa. On mahdotonta, että jokaisessa jutussa olisi kaikki asian puolet esiteltyinä.

- Journalistin ohjeiden mukaan jos joku joutuu erittäin kielteiseen julkisuuteen, hänellä voi olla oikeus esittää näkemyksensä. Mutta eihän keskusteluohjelmasta lähdetä kesken soittamaan jokaiselle taholle.

"Islam on hieno uskonto"

Elina Grundström toimi Vihreä lanka -lehden päätoimittajana vuosina 2006-2010. Vuonna 2009 hän kirjoitti lehteen pääkirjoituksen otsikolla "Islam on hieno uskonto". Kirjoituksessa hän muun muassa toteaa, että muslimit ovat Suomessa syrjitty vähemmistö.

Hänen mukaansa muslimiaktivistit eivät uhkaa länsimaita, ja hän on myös huolissaan siitä, että Suomessa levitetään kielteisiä yleistyksiä ja uhkakuvia islaminuskosta. Grundströmin  mukaan islam on hyvin lähellä vihreyttä ja pohjoismaista sosiaalidemokratiaa.

Voit lukea Grundströmin pääkirjoituksen kokonaisuudessaan tästä linkistä.

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/02/09/reijo-tossavainen-punavihrean-vaaristelyn-oikomiseen-tarvitsemme-mediakorjaamon/

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.