Mainos:

Vankien taloudelliset etuudet muuttuvat vuoden 2018 alussa

Julkaistu 15.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Vankien taloudellisten etuuksien maksamista yksinkertaistetaan. Muutokset koskevat lähinnä käyttörahan, toimintarahan ja palkan rahamääriä ja sitä, milloin kutakin etuutta maksetaan. Asetusmuutokset hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 30.11.2017. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2018.

Vuoden 2018 alusta lähtien maksetaan käyttörahaa kaikille vankeusvangeille ja tutkintavangeille. Käyttörahaa maksetaan kaikilta rangaistusajaksi luettavilta viikonpäiviltä riippumatta siitä, osallistuuko vanki toimintoihin vai ei. Käyttörahan suuruus on 1,60 euroa päivässä. Käyttörahaa ei makseta valvotussa koevapaudessa eikä ehdollisessa vapaudessa oleville.

Käyttörahan päälle vangeille maksetaan toimintaan osallistumispäiviltä toimintarahaa. Toimintarahaluokkia on kolme. Kaksi alinta on käytössä suljetuissa laitoksissa ja kaksi ylintä avolaitoksissa. Keskimmäistä luokkaa voidaan käyttää sekä avolaitoksessa että suljetussa vankilassa. Toimintarahan suuruus on 3,01 euroa, 4,62 euroa tai 7,35 euroa toimintapäivältä, minkä lisäksi maksetaan käyttörahaa 1,60 euroa päivittäin.

Toimintarahaluokan taso määräytyy ensi sijassa rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden etenemisen perusteella. Kuitenkin myös toimintaan osallistumisen säännöllisyys ja kesto voivat olla perusteita korkeammalle toimintarahaluokalle.

Avolaitospalkkaa maksetaan jatkossa vain muun kuin Rikosseuraamuslaitoksen lukuun tehtävästä avolaitostyöstä. Vankilan lukuun tehtävässä avolaitostyössä saa jatkossa toimintarahaa avovankilapalkan asemesta, joten näiden vankien nettoansiot putoavat. Uudet palkkaluokat ovat 4,70 euroa ja 5 euroa tunnilta. Palkkaa saava vanki ei enää maksa ruoka- ja ylläpitokorvauksia vankilalle.

Mainos:

Ruokarahan suuruus nousee 1.1.2018 lähtien. Se on koko päivältä yhteensä 7,60 euroa. Ruokarahaa maksetaan, jos vankila ei tarjoa vangeille ruokaa eikä hanki asuinosastolla valmistettavien aterioiden raaka-aineita.

Lähde: RiSe

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

7 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Seppo
Seppo
8

VANGIT ei tarvitse mitään näin suuria etuuksia, menee jo rikollisten hyysämiseksi. Vanhukset ei saa ateriaansa noin halvalla! Miksi?

mattivaan
mattivaan
8

Olen jo vuosia sanonut ,että ostaisimme vankein hoitopalvelut Siperiasta. Olisiko hinta ehkä 10€päivä ?.

Rubertti
Rubertti
8

Avovankilan palkka muuton on parempi sellaiselle jolla on ulosmitattavaa. Tulevassa toimintarahasta ei voi ulosmitata.

huugo
huugo
8

Johtuu siitä että vankilat alkavat olla matu valtaisia. Tottakai heidän hyvinvointiaan pitää parantaa, koska se rasismin peikko muuten nostaa päätään ja suomi haluaa näyttää maailmalle että myös maturosvoista huolehditaan viimesen päälle.

Anonyymi
Anonyymi
8

Olisi mielenkiintoista tietää aloitteen tekijä ja asiaa kannattaneet. Salassa suurelta yleisöltä touhutaan tällaista rikollisille ja samalla unohdetaan yhteistä kakkua leiponeet vanhukset ja eläkeläiset. Rehellisyys ei näköjään kannata. Elämme omituisia aikoja.

PäKä
PäKä
8

TYPERÄÄ! Onko tuo muka rangaistus tehdyistä rikoksista? Ei luoja!

Minä Vain
Minä Vain
8

Osa vangeista tekee ihan arvokasta työtä, esimerkiksi kalusteita täyspuusta ja siitä on maksettava palkkaa, jotta vanki oppii työnteon merkityksen ja motivoituu siihen. Järjettömiä olivat taas nuo Siperia-kommentit. Te ihmiset olette pahansuopuudessanne aivan sairaiksi tulleet.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.