Jaettiinko maahanmuuttajille uudet läppärit palkinnoksi 10 päivän kurssista?

Päivitetty 15.12.2017, Julkaistu 15.12.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Aito Suomalainen Yhteislista (ASYL) -ryhmän Oulun kaupunginvaltuutettu Junes Lokka twiittasi hiljattain seuraavan tekstin:

"1. moniosaaja käy jonkun hikisen 10 päivän kurssin

2. saa siitä palkinnoksi diplomin ja läppärin

3. pistää läppärin myyntiin Huippuosaamista Oulussa

"

Twiitin liitteeksi Lokka on liittänyt kolme kuvaa. Ensimmäisessä kuvassa näkyy todistus, joka kertoo, että kyseinen henkilö on suorittanut 10 päivää kestäneen yrittäjyyskurssin. Koulutuspäivät ovat olleet aikavälillä kesäkuu-joulukuu 2017, joten kovin kiivastahtisesta opiskelusta ei ole ollut kyse.

Toisena kuvana Lokan twiitissä on kuvakaappaus samaisen henkilön Facebookista. Kuvassa on kolmen muun henkilön kanssa rivissä seisomassa kolme ulkomaalaistaustaisen näköistä henkilöä, joilla kaikilla on käsissään uudet kannettavat Asus-tietokoneet paketeissaan.

Kolmas kuva Lokan twiitissä on kuvakaappaus Oulun seudun Facebook-kirpputoriryhmästä, jossa samainen kurssin suorittanut henkilö myy uutta Asus-läppäriä 250 euron hintaan saatesanoilla "unwanted gift, never used". Kyseisen henkilön Facebook-tilin mukaan hän on kotoisin Syyriasta.

Tiedustelijalle luuri korvaan

Soitimme henkilölle, jonka allekirjoitus näkyy kurssitodistuksessa koulutuksen antaneen tahon edustajana, ja joka näyttäisi seisovan samassa rivissä läppärit sylissä poseeraavien kurssilaisten kanssa.

Olisimme tiedustelleet, pitääkö paikkansa, että läppärit on lahjoitettu kurssin suorittaneille henkilöille ikään kuin palkinnoksi siitä, että ovat puolen vuoden aikana olleet kymmenen päivää jollain kurssilla. Niin ikään meitä olisi kiinnostanut, mitä mieltä koulutuksen toteuttaja on siitä, että koneet laitetaan saman tien myyntiin.

- Mulla ei oo tuohon asiaan minkäänlaista sanottavaa. Business Oulu ja Oulun kaupunki hoitaa tuommosia koulutuksia ja jos sulla on jotain kysyttävää siihen liittyen, niin ole sinne päin yhteydessä, kertoo mies hieman kiihtyneen oloisesti ja sulkee puhelimen kesken haastattelijan esittämän jatkokysymyksen.

Business Oulun edustaja vastaa

Niin ikään Facebook-kuvassa samassa rivissä seisova, ja kuvaan tägätty Business Oulun "Asiantuntija, Turkki" -nimikkeellä varustettu Henry Koivukangas kuitenkin ampuu alas vaikutelman, että kannettavat tietokoneet olisi annettu palkinnoksi jokaiselle osallistujalle kurssin läpäisemisestä.

- Kurssille osallistui yhteensä 28 eri taustaista henkilöä. Kurssin päätteksi oli ns. pitchaustapahtuma eli kilpailu, jossa palkittiin kolme parasta pitchausta. Kuvassa näkyvät kolme henkilöä ovat pitchauksen voittajat. Kyseessä oli kolmen minuutin puhe, jossa osallistujat kertovat bisnes-ideastaan ja siitä, miten tienaavat rahaa. Se oli eräänlainen yrityksen tai yritysidean esittely.

- Läppäreitä jaettiin ainoastaan kolme kappaletta kilpailun kolmelle parhaalle. Kurssin muille osallistujille ei ole läppäreitä tai muitakaan palkintoja jaettu, Koivukangas kertoo.

Koivukangas kuitenkin myöntää, että noin 300 euron arvoinen kannettava tietokone on hyvä palkinto tuollaisesta kilpailusta.

Junes Lokan twiitin alla käydään aiheesta mielenkiintoista keskustelua. Voit käydä lukemassa sen Twitteristä.

Lähde: Twitter

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2017/12/15/tallainen-oli-vaihtoehtomedia-suomessa-20-vuotta-sitten/

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.