Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja: Syksyn 2015 pakolaiskriisi voi uusiutua pahempanakin

Julkaistu 24.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tomi Kuosmanen muistuttaa KD-lehden haastattelussa, että vuoden 2015 pakolaiskriisi voi uusiutua Suomessa pahempanakin. Kuosmasen mukaan erityisesti itäraja haastaa Suomen kantokyvyn.

Vuonna 2015 Suomeen saapui turvapaikanhakijoita enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tuona vuonna Suomesta turvapaikkaa haki 32 476 henkilöä, joista valtaosa saapui maahan syksyllä.

Eräs syyskuun yksittäinen viikko jäi Maahanmuuttoviraston työntekijöille erityisen hyvin mieleen: Viikolla 39 rekisteröitiin peräti 3 939 turvapaikanhakijaa. Tästä viikosta on nyt kulunut reilut kaksi vuotta.

Tänä vuonna turvapaikanhakijamäärät ovat palanneet aikaan ennen turvapaikanhakijakriisiä, eli vuoden 2014 tasolle.

Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tomi Kuosmanen huomauttaa, että on kuitenkin väärin tuudittautua ajatukseen, että tilanne olisi ohi.

Kuosmasen mukaan kahden vuoden takainen tilanne voi uusiutua Suomessa entistä pahempana. Varsinkin itäraja haastaa Suomen kantokyvyn, eikä sitä ole otettu Suomessa eikä EU-tasolla riittävän vakavasti.

– Esimerkiksi Kreikka ei selvinnyt Turkista tulevasta pakolaisvyörystä ilman EU:n tukea. Jos Suomen itärajalta alkaisi kunnon vyöry, voisi sieltäkin tulla miljoonia ihmisiä pahimmillaan, Kuosmanen varoittaa.

Sisäministeriö ohjaa sekä Maahanmuuttovirastoa että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia laajamittaiseen maahantuloon varautumisessa ja varautumissuunnitelmien käyttöönotossa.

Sisäministeriön turvallisuusstrategian mukaan varautumissuunnitelmien tulisi kattaa 100 000 maahantulijan majoitus ja vastaanotto.

Laajamittaisen maahantulon tilanne voi syntyä pikkuhiljaa tai äkillisesti, esimerkiksi toisesta valtiosta Suomeen tapahtuvan joukkopaon vuoksi.

Viranomaiset varautuvat laajamittaiseen maahantuloon, mutta poliittinen keskustelu on Kuosmasen mukaan jumittunut bunkkereihin ja keskittyy pääasiassa kahden vuoden takaisen kriisin jälkipuintiin. Samalla kahtiajako kansan ja poliitikkojen kesken on syventynyt huolestuttavasti.

– Nyt pitäisi uskaltaa puhua asioista, joilla on merkitystä, ei vain yhden budjettivuoden asioista, vaan pitkänaikavälin asioista, sanoo Kuosmanen.

Kuosmasen mukaan on uskallettavana kyseenalaistaa nykyisiä käytänteitä YK:ssa ja EU:ssa sekä arvioida niiden toimivuutta. Monet käytänteet on tehty aivan toisenlaisissa olosuhteissa, kuin missä viime vuosina on eletty.

– Suomen pitäisi luoda oma selkeä turvapaikkapolitiikka eikä katsella sivusta, mihin virta milloinkin kääntyy. Jos emme nyt tartu tilanteeseen, emme ole oppineet mitään syksystä 2015, Kuosmanen arvioi.

Kuosmanen huomauttaa, että EU:n yhteisestä turvapaikkapolitiikasta huolimatta moni asia kuuluu edelleen kansallisen itsemääräämisoikeuden piiriin.

Hän tarkoittaa esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan pakolaiskriisin akuutissa vaiheessa käyttöön ottamia rajatarkastuksia, jotka helpottivat tilannetta myös Suomen rajoilla.

Jatkossa samankaltaisille tarkastuksille saattaa olla Suomessakin käyttöä.

– Suomella pitää olla oikeus myös sulkea rajat, jos tilanne niin vaatii, Kuosmanen toteaa.

Tänä vuonna turvapaikkahakemuksia on Suomessa elokuun loppuun mennessä jätetty 3 560 kappaletta. Luku sisältää myös yhden kielteisen päätöksen saaneiden uusintahakemukset, joita on yli 1 500. Uusintahakemusten määrää voi pitää epätavanomaisen suurena.

Hakijamäärissä ja kansalaisuuksissakin on tapahtunut muutoksia EU:n sisäisten siirtojen ansiosta. Suomi on ottanut vastaan Italiasta ja Kreikasta yhteensä 1 975 turvapaikanhakijaa. Sisäisten siirtojen kautta tulleet hakijat ovat omalta osaltaan nostaneet turvapaikanhakijamäärää.

Sisäisten siirtojen kautta tulleet turvapaikanhakijat ovat pääosin syyrialaisia ja eritrealaisia. Syyria ja Eritrea ovat tätä kautta nousseet tämän vuoden hakijatilastoissa kolmen kärkeen. Eniten turvapaikkahakemuksia ovat viime vuosien tapaan jättäneet irakilaiset.

Suurin osa vuonna 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista sai ensimmäisen päätöksen hakemukseensa vuonna 2016. Osa heistä on kuitenkin joutunut ruuhkan takia odottamaan päätöstään tähän syksyyn asti. Tämän vuoden syyskuun lopussa ensimmäistä päätöstään odotti vielä noin 600 vuonna 2015 saapunutta hakijaa.

Viimeisetkin vuonna 2015 jätetyt hakemukset ratkaistaan vuoden 2017 lokakuun loppuun mennessä, kertoo KD-lehti.

Lähde: KD

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Maamme tuhoajat
Maamme tuhoajat
8

Jos Suomeen virtaa sama määrä mutiaisia kuin tähän asti on virrannut niin se romuttaa kaiken läntisen sivilisaation tässä maassa. Tilalle tulevat ählämit mölinöineen ja rätteineen. Ja sen jälkeen koko maan sosialiturva on tuhottu, Kertaheitolla.

Jo yksin se että jokaisesta matusta otetaan yhdeksän verikoetta maksaa 8900e suomalaiselle veronmaksajalle. Ja se on vasta alkua. Niiltä löytyy mitä mielenkiintoisimpia tauteja joiden hoito maksaa ihan hirvittäviä summia. Otetaan nyt vaikka tuberkuloosi. Yhden hoidn hinta alkaa 50 000e:sta. Kuinka monen veronmaksaja koko vuoden verokertymä tuhlataan yhteen matuun? Joka muuttaa maasta pois kun sa asyylilotossa kielteisen päätöksen.

Ja kuinka moneen suomalaislapseen ne ehtii sen tartuttaa, ennenkuin se huomataan? Ja lapset usein kuolevat hoitoon. Se kun tuhoaa niiden verisuonet.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Miks helvetissä meidän pitäisi niitä ottaa vastaan ja majoittaa??

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Paljonkos globalistit ovat tälläkertaa päättäneet niitä kehitysmaalaisia suomeen tuoda? Ja millä selityksellä operaatio on tarkoitus toteuttaa? ”Akuutti pakolaiskriisi jatko-osa?”

-Nyt kitinät sikseen ja RAJAT KIINNI! Suomen ei tarvitse ottaa yhtään tänne kuulumatonta maahantunkeutujaa sisään! Ei ensimmäistäkään!

huugo
huugo
8

No eikö kalloon mahdu, rajat kiinni näiltä loisijoilta ja palautuksiin vauhtia. Myös vetovoimatekijät pois kuten jotkut järkevät maat ovat tehneet (viro,puola ym.)

wurther
wurther
8

Suomella on mahdollisuus valita olla antamatta elinikäistä elatusta taloudellisille turvapaikanhakijoille, jotka muodostavat n. 90% kaikista turvapaikanhakijoista. Ihan kuten Puolalla, Unkarilla ja Tsekeillä.

Mikä siinä on niin vaikeeta?

"Charlie"
"Charlie"
8

Jos itäraja pelottaa niin ehdotan että italiasta rahdatut eritrealaiset ym. kootaan aseettomiksi pioneeripataljooniksi linnoittamaan ja miinoittamaan malliin yh1939.
Ruotsista rahdatut vastaavasti linnoittamaan länsirajaa.
Väännän vielä rautalangasta että räjähteiden käsittely ja vartiointi vain aseistetuille suomalaisille kantapeikoille joilla ei ole muslimisympatioita.
Saataisiin matukuluille jotain vastinetta ja selviää se suomalainenkin puolijoukkueteltassa talvella joten matun on turha valittaa…

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.