Palokunta hälytettiin vastaanottokeskuksiin lähes 1400 kertaa reilun vuoden aikana

Julkaistu 18.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Vastaanottokeskusten perustaminen ja niiden toimintaan liittyneet hälytystehtävät yllättivät pelastuslaitokset ja aiheuttivat merkittävästi lisätyötä, johon ei ollut varauduttu, uutisoi Savon Sanomat.

Suomen vastaanottokeskuksissa sattui reilun 15 kuukauden aikana yhteensä 36 rakennuspaloa, joissa loukkaantui 13 ihmistä. Paloissa ei menehtynyt tai loukkaantunut vakavasti kukaan, vaan loukkaantumiset olivat lieviä. Tulipaloista ainakin kahdeksaa pidetään tahallaan sytytettynä.

Pelastuslaitokset saivat vastaanottokeskuksiin kaiken kaikkiaan lähes 1400 hälytystä reilun vuoden aikana siihen aikaan, kun vastaanottokeskuksissa oli eniten turvapaikanhakijoita vuosina 2015–2016.

Suurin osa näistä tehtävistä oli automaattisten paloilmoitinten hälytyksiä, joista iso osa kuitenkin osoittautui aiheettomiksi. tästä huolimatta ne työllistivät palomiehiä merkittävästi. Pelastustoimen mukaan tehtävistä selvittiin normaalilla miehityksellä ja yli- tai hätätöinä, mutta resurssit olivat aika ajoin tiukilla.

Pelastustoimen mukaan uusien vastaanottokeskusten erittäin nopeaan käyttöönottoon sisältyi erittäin merkittävä palo- ja pelastustoimen turvallisuusriski, josta kuitenkin selviydyttiin.

Nämä tiedot paloturvallisuusongelmista ja pelastustoimen kuormittumisesta perustuvat Pelastusopiston uuteen tutkimukseen, jonka aineisto valmistui jo viime keväänä. Sisäministeriö antoi tutkimuksen julki vasta nyt.

Tämä pelastusopiston aineisto on osa sisäministeriön laajempaa selvitystä Suomen kyvystä vastaanottaa turvapaikanhakijoita. Kyselytutkimuksen mukaan Suomen vastaanottokeskuksista 96 prosentissa on ollut ensihoidon tehtäviä ja 78 prosentissa erheellisiä palohälytyksiä.

Väkivaltaiseen toimintaan liittyviä hälytyksiä ambulansseille oli ollut 52 prosentissa vastaanottokeskuksista. Asiakkaiden psyykkisistä oireista johtuneita hälytyksiä ensihoidolle oli ollut peräti 89 prosentissa keskuksista.

Erityinen riski oli siinä, kun turvapaikanhakijoita majoitettiin nopeasti perustettuihin vastaanotto- ja hätämajoitusyksiköihin, joista kaikista ei ollut tullut tietoa pelastustoimelle. Palotarkastajat joutuivat täten tarkastamaan tiloja puutteellisin ohjein hätätyönä, muutaman tunnin varoitusajalla tai vasta jälkikäteen.

Pelastustoimesta kerrotaan, että yksittäisiä kertoja majoituskäyttöön otettiin kohteita, joihin ei olisi turvallisuusongelmien vuoksi pitänyt majoittaa ketään. Osassa näistä tiloista oli vakavia paloturvallisuusriskejä tai sisäilmaongelmia.

Palotarkastajien mukaan joissain tiloissa oli kova ylikuormitus joko henkilömäärältään tai lisäksi myös tavaramäärän vuoksi. Esimerkiksi porraskäytäviä oli tukossa patjojen tai muiden hätämajoitustarvikkeiden vuoksi. Mikäli tällaisessa tilassa olisi sattunut tulipalo, se olisi johtanut suuronnettomuuteen.

Pelastusopiston tutkimuksen mukaan turvallisuus on sittemmin vakiintunut, kun keskuksia on suljettu, tarkastettu ja laadittu ajantasaisia ohjeita toimintaan.

Pelastusopiston kokonaisarvion mukaan turvapaikanhakijoiden vastaanotto- ja hätämajoitustilojen käyttöönottoon ei ollut varauduttu. Tilojen etukäteiskartoitus ja viranomaisohjeistukset olivat puutteellisia. Paloturvallisuudessa suuronnettomuuksilta joka tapauksessa vältyttiin, osin tuurilla ja osin henkilökunnan ja asukkaiden alkusammutuksen ansiosta.

Tapaturmia sattui kuitenkin melko paljon. Asukkaiden psyykkinen kuormitus näkyi sekä pelastustoimen että ensihoidon tehtävissä. Vastaanottokeskuksissa oli kaivattu erityisesti psyykkisten ongelmien käsittelyä.

Turvallisuusongelmia tilanteissa aiheuttivat yhteisen kielen puute sekä kulttuuriset erot. Vääristä paloilmoitinhälytyksistä 48 prosenttia johtui asukkaiden ruoanlaitosta. Ruoanlaitosta syttyi myös viisi tulipaloa, joissa loukkaantui kuusi ihmistä.

 

Lähde: Savon Sanomat

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Asko Liukkonen
Asko Liukkonen
8

Ja lasku tästä on? Oliko se palokunnan yksi hälytys noin 3000 euroa? 1400×3000 €= 4,2 miljoonaa euroa. Kyllä on halpaa, mutta ainakin on työllistävä vaikutus.

huolestunut
huolestunut
8

Näin vastaanottokeskuksissa töissä ollessani esim. munat laitettiin vesikeittimeen, possahti !, tupakoitiin sisällä, ei väliä, toitotettiin viikottattain, kahvinkeitin lämmittämässä vuodetta kun muka vastasyntynyt paleli, että äly hoi älä jätä , ei välitetty seurauksista. Ja ei ollut kyse että ei tiedotettu tai puututtu, se vaan on niin vaikea ymmärtää kulttuuriset erot , koulutus kun ei ole tai maalaisjärkeä vaan puuttuu sekä vakava puute ajattelusta toisten turvallisuusta tai edes paloturvallisuusta?

Risto Pihlajaniemi
Risto Pihlajaniemi
8

Haluan tiedon, kun nykysuomi julkaisee ensimmäisen uutisensa. Aion taputtaa.rist

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.