Venäjän uusi Suomen suurlähettiläs arvostaa suomalaista rehellisyyttä mutta muistuttaa NATO-jäsenyyden mahdollisista seurauksista

Julkaistu 7.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Venäjä on nimittänyt uudeksi Suomen suurlähettilääkseen Pavel Kuznetsovin jonka työhistoriasta löytyy jo vahva kosketus maahamme. Kuznetsov aloitti diplomaattiuransa Suomessa, Neuvostoliiton lähetystössä avustajana ja attaseana 1980. Suurlähettilään poika on syntynyt Helsingissä naistenklinikalla ja vaikka hän ei olekaan omien sanojensa mukaan käynyt Suomessa vuoden 1996 jälkeen, jolloin hänen edellinen työkomennuksensa täällä loppui, "on Suomella erityinen paikka hänen sydämessään".

Erityisesti Kuznetsov kertoo arvostavansa perisuomalaista rehellisyyttä.

-"Aiemmasta kokemuksesta tiedän, että suomalaiset osaavat pitää sanansa ja sopimus heidän kanssaan on aina pitävä. Pidän tätä ominaisuutta suuressa arvossa, Kuznetsov pohtii vaikutelmiaan Suomesta ja suomalaisista."

"Toivon, että myös saunaperinteet, jotka ovat aina olleet yhtä rakkaita niin suomalaisille kuin venäläisille, ovat säilyneet täällä ennallaan.", hän kertoo naureskellen iltasanomien haastattelussa.

NATO-jäsenyys johtaisi Venäjän vastareaktioihin

Suomea hyvin puhuva suurlähettiläs muistuttaa että Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys johtaisi varmasti venäjän vastatoimiin. Toimien laatua tai laajuutta hän ei kommentoi, mutta ilmaisee mielipiteensä NATO:n tarpeellisuudesta esimerkiksi Suomelle.

-"Jokaisella maalla on suvereeni oikeus itse määritellä kansallisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan linja. Luulen kuitenkin kaikkien ymmärtävän, että Naton sotilaallisen infrastruktuurin tulo lähemmäs meidän rajojamme pakottaa meidät ryhtymään asianmukaisiin vastatoimiin. Ehkä joku tarvitseekin sitä, mutta eivät ainakaan Suomen ja Venäjän kansat. Kaikki mielipidetutkimukset osoittavat, että Suomen kansan enemmistö on sitä mieltä, että Suomen johdon tähän asti harjoittama sotilaallisen liittoutumattomuuden politiikka ei vain turvaa parhaalla tavalla maan kansallisia etuja, vaan on edelleen myös varteenotettava vakauttava tekijä Itämerellä. Minä tuen tätä näkökulmaa."

Status quon kannattaja, osaa suomen kieltä, pitää suomesta... Ottaen huomioon alati kiristyvän maailmanpoliittisen tilanteen ja EU:n Venäjän vastaiset toimet, näyttäisi siltä että suurlähettilään tehtävään on valittu mies "rauhan asialla". Huolimatta Kuznetsovin Neuvostoliittolaisesta koulutuksesta ja jopa työtaustasta, ainakaan miehen puheista ei välity Neuvostoliiton painostava ja ylimielinen asenne.

-"Sanon avoimesti, että tuntuu loukkaavalta ja katkeralta, kun on viime aikoina kuullut kysyttävän, pitääkö naapuriemme pelätä Venäjää. Kaikki tervejärkiset ihmiset käsittävät, että se on täyttä pötyä, Kuznetsov toteaa."

Lähde: IS

 

 

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Valuuttamme: Rupla
Valuuttamme: Rupla
8

Tämän NATO-kiiman (jotka ovat HIV:hen verrattavia) seuraukset lausui Lavrov jo vuosia sitten:”Venäjä ei hyväksy että Suomi liittyy NATO:on.

Miettikääpä nyt itsekkin. Suomeen tulee noin 110-120 laivalastillista tavaraa kuukaudessa. Jos rahdin määrä putoaa 80-90 laivalastilliseen kuuakudessa, kauppojen hyllyillä on tavaraa mutta ”yleillisyystuoteet” häviävät ja niiden hinta nousee. Elämä pääosin kyllä jatkuu ruuan puolesta, mutta esim. vaatteiden valikoima kapenee rajusti.

Venäjälle menee 350 laivallista rahtia kuukaudessa. Jos jostain systä Suomi ja Eesti päättäisivät aloittaa yhteiset NATO-sotaharjoituksen niin mitä tapahtuisi kauppojen hyllyille kun sotaharoituksen rahtitarkastuksineen haittaisivat Venäjän rahtia? Pienikin viivästys pilaisi osan tuotteista.

Ja mitä muistetaan Pietarin ”uhkasta”?? Aina kun Pietaria on ”uhannut” jokin asia, eli se on ollut abstraktin uhan alla, aina on aloitettu sota. Sodan aloittajasta ja uhasta voitaisiin väitellä, mutta joka kerta kun Venäjä on ilmoittanut että Pietari on ollut uhattuna tavalla tai toisella, aina on sodittu.

Ja nyt tullaan siihen parhaaseen kohtaan… Nimittäin, uutta EU:ta ruvetaan kokoamaan Macronin vision kautta. Ja siihen visioon kuuluu pohjoismaan, keskinen eurooppa sekä entiset itäblockin maat. Mutta kas kummaa… Suomea ei lueta pohjoismaihin. Suomea ei mainita nimeltä vaan pohjoismaat käsittävät suluissa olevat maat: Ruotsin, Tanskan ja Norjan.

Eli, kun tämä tiedetään jo nyt, niin NATO-kiimaisilta pitäisi saada pili pöksyihin takaisin ja pois pukilta. Ja sassiin!!

Minä Vain
Minä Vain
8

Suomessa vaikuttaa historiantajuton päättäjäsukupolvi, joka ei ymmärrä Suomen ja Venäjän suhteiden tiettyjä vivahteita. Tämä on sääli, koska Venäjällä on nyt vallassa varsin historiatietoinen päättäjäkunta. Suomen olisi ollut hyvä jatkaa erityisen suhteen rakentamista itään ja sitä jopa länsivallat olisivat arvostaneet lukuunottamatta aivan höyrypäisimpiä Venäjän nykyjohdon vihaajia. On ollut hyvin turhauttavaa seurata Suomen ja Venäjän välisten suhteiden, jopa kaupallisten sellaisten, systemaattista tuhoamista, mitä meiltä on edellytetty(?) länsiblokin tarjoamien etujen(?) vastineeksi. Venäjä on ollut Suomen suhteen hyvin pitkämielinen ja luottaa yhä siihen, että kansan syvät rivit arvostavat näitä em. erityissuhteita, mutta valtamedian jatkuvassa rummutuksessa asetelma kääntyy hyvin pian eikä mitään pohjaa erityissuhteille kohta enää ole.

Jos Putinin jälkeen Venäjällä nousee valtaan joku panslavisti, joka ei enää muista Suomen ja Venäjän välillä vallinneita erityissuhteita (ja miksi muistaisikaan), niin kyyti voi olla täällä kylmää.

huugo
huugo
8

Suomen Natohaukat vähät välittävät esim. kauppasuhteista ja sen tuomasta työllisyydestä. Pääasia on hyvin rasvattu sotakoneisto ja jenkkien etuvartiona olo. En kyllä itsekkään täysin luota venäläisiin mutta turha uhomainen pois. Suursodan syttyessä olemma ensimmäisen iskun kohteena natomaana ja yksi hyttysen paska.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.