Juha Sipilä kommentoi tapaamistaan Macronin kanssa

Julkaistu 27.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Pääministeri Juha Sipilä kertaa kotisivullaan tapaamistaan Ranskan presidentti Emmauel Macronin kanssa.

"Tapasin Ranskan presidentti Emmauel Macronin perjantai-iltana, keskustelimme tuolloin jo hänen tämän päiväisen puheensa sisällöstä. Macron oli ilmaisussaan juuri niin visionäärinen kuin perjantain keskustelun perusteella saatoin odottaa.

Toisaalta puhe oli jatkoa EU:n tulevaisuuskeskustelulle, joka vedettiin yhteen Rooman julistuksessa maaliskuussa. Macron ei vielä tuolloin osallistunut pohdintaan, mutta tämänpäiväinen puhe pohjautui samaan arvopohjaan ja sisälsi samoja asioita kuin Rooman julistus. Monilta osin hänen ajatuksensa menivät kieltämättä paljon pidemmälle.

Monet ajatukset olivat suurpiirteisiä ja ikään kuin ilmaan heitettyjä palloja, kuten Macron itse perjantaina totesikin. Osa esityksistä oli selkeästi pidemmän tähtäimen tavoitteita ja osa tarkoitettu lähiajalle toteutettavaksi. Allekirjoitan esimerkiksi sen, että EU on monelta osin tehoton ja hidas. Päätöksenteosta on saatava ketterämpää ja suoraviivaisempaa.
Puheessa oli elementtejä, joita voimme tukea. Tällaisiksi kokonaisuuksiksi nostaisin unionin globaalin aseman vahvistamisen niin yhtenäisemmän maahanmuutto kuin puolustus- ja turvallisuuspolitiikankin osalta. Puolustusyhteistyön syventäminen on Suomen intressissä ja olemme tehneet sen valmistelussa hyvää yhteistyötä Ranskan kanssa. Esitin Macronille perjantaina pakolaiskysymykseen pidemmän aikavälin ratkaisua, jonka peruspilarit muodostuvat;
- toimivista ulkorajoista
- Schengen- ja Dublin –sopimusten kunnioittamisesta ja voimaan palauttamisesta
- Ihmisten auttamisesta lähempänä kriisialueita
- entistä paremmasta yhteistyöstä YK:n ja UNCHR:n kanssa sekä entistä tehokkaammasta uudelleen sijoittamisesta niiden ihmisten osalta, jotka ovat oikeutettuja kansainväliseen suojeluun
Tämän kautta pystyisimme vähentämään turvapaikanhakijoiden määrää, sekä järjestelmällisemmin tarjoamaan apua niille, jotka sitä todella tarvitsevat. Samalla nykyiselle hallitsemattomalle, epäinhimilliselle, salakuljettajien organisoimalle pakolaisvirralle saataisiin hallitumpi ja inhimillisempi muoto.
Ympäristö- ja energiapolitiikan osalta on helppo yhtyä Macronin tavoitteisiin ja vaatimukseen eurooppalaisesta johtajuudesta niin liikenteen kuin asumisenkin osalta. Digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksiin on tartuttava, siihen palataan jo perjantaina Tallinnassa.

Maatalouspolitiikan osalta Macronin pohjahuoli oli oikea, kuinka vähentää byrokratiaa, luoda joustavuutta ja turvata elintarviketurvallisuus ja mahdollisuus elinkeinoon. Tätä keskustelua on tärkeä jatkaa maatalousuudistuksen yhteydessä.

Talouden osalta Macron peräänkuulutti yhteistä kunnianhimoa, hänen mukaansa euro on yhteisen Euroopan ydin. Näkemykseni mukaan EMU:n kehittämisessä on edettävä hallituin askelein. Ensin on saatava kunkin maan omat uudistukset tehtyä ja jäsenmaiden talous kuntoon. Pankkiunionin jo sovitut askeleet on toimeen pantava ja siten riskitasoa selvästi laskettava, ennen kun voidaan vakavasti puhua uusista rahaliiton syventämiseen tähtäävistä toimista. Macron ottaisi tältä osin liian suuria harppauksia.

Hän esitti myös vahvaa euroalueen budjettia. Perinteisten jäsenmaksujen lisäksi Macron esittää budjetin kartuttamista verotuksen elementtien kautta mm. ympäristö- ja yritysverotuksella. Näiden osalta voin heti sanoa, että verotusoikeuden antaminen Euroopan unionille ja budjetin voimakas kasvattaminen ovat asioita, joissa yhteisymmärryksen löytyminen tällä hetkellä tuntuu hyvin kaukaiselta. Suomi on suhtautunut verotusoikeuden antamiseen unionille kielteisesti, niin kuin suurin osa jäsenmaista.

Macron painottaa myös euroalueen vahvaa solidaarisuutta, tehokkuutta ja hyötyä. Allekirjoitan nämä, mutta solidaarisuuden toinen puoli on myös vastuu, jota emme voi tässä yhteydessä unohtaa. Macron tuo esille myös yhteisen valtiovarainministerin ja esittää useita muitakin institutionaalisia muutoksia. Itse lähden siitä, että nyt kartoitamme EMUn ongelmat ja haemme parhaat vaihtoehdot ongelmien ratkaisuksi. Tätä työtä teemme nyt hallituksessa ja haemme Suomen kannat EMUn jatkokehittämiseen yhdessä eduskunnan kanssa syksyn aikana.

Torstaina tapaamme EU:n hallitusten päämiesten kanssa Tallinnassa. Uskon, että illan keskustelusta tulee mielenkiintoinen."

Lähde: juhasi.fi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.