Kalastajan ”puhdistetusta” Littoistenjärvestä nostamat mutanttihauet herättävät kysymyksiä

Julkaistu 26.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Varsinais-Suomessa, Liedon ja Kaarinan rajalla sijaitseva Littoistenjärvi kirkastettiin hetkellisesti kesällä 2017 160 000 kilolla polyalumiinikloridia joka Vahanen Environment OY:n selvityksen mukaan on osoittautunut parhaaksi järvien kemiallisessa saostuksessa. Etukäteen oli tiedossa että järvi samenee uudestaan, mutta leväkasvuston olisi pitänyt pysyä loitolla.

Facebookissa nimellä JP Juuso esiintyvä kalamies on kuitenkin fb-päivityksessään kertonut koko järven olevan kummallisen, hänelle vieraan leväkasvuston peitossa ja järvestä saatavien haukien olevan erittäin arveluttavassa kunnossa.

-"Nyt löytyi syy Littoisten järven hauki katoon.on löytynyt useampi hauki,joita luultiin kuolleiksi,mutta ovat pohjassa väärinpäin ja elossa! tämän näköisiä.valkoisia patteja ja ihan käsittämätön mätä haju hauilla.koko järvi täynnä ihmeellisen näköistä vihreää levää,jota en ole missään nähnyt."

Littoistenjärven osakaskuntien internet-sivulla on ilmoitettu että vedessä kelluvat leväesiintymät ovat todennäköisesti erilaisia rihmaleviä.

Samaan päivitykseen JP Juuso oli liittänyt kuvia järvestä nousseista hauista.

Järven kemikaalihoidon jälkeisen kunnon selvittämiseksi on suunniteltu otettavan näytteitä vasta ensi vuonna mutta tilanne näyttää valokuvien ja JP Juuson kertomuksen perusteella varsin akuutilta. Kalaston tarkkailun toteuttamiseksi on selvityksen mukaan tarkoitus tehdä koekalastuksia tänäkin vuonna mutta Nykysuomi ei ole toistaiseksi löytänyt tietoa tästä.

Kalastaja ei ainakaan päivityksessään kerro suoranaisista kalakuolemista mutta valokuvien perusteella kalakannan kunto vaikuttaa erittäin huolestuttavalta. Selvityksen mukaan vaikutuksien kalakantaan piti olla vähäisiä.

"Kemikaalikäsittelyn seurauksena saattaa ilmetä kalakuolemia, jos veden pH pääsee
laskemaan liian alas. Onnistuneen käsittelyn seurauksena kuolleiden kalojen määrän
arvioidaan kuitenkin olevan hyvin pieni."

Alkuperäisessä selvityksessä kerrottiin käsittelyn aiheuttavan enintään 2500kg kalajätettä, eli kalakuolemia. 3.8.2017 julkaistussa järven kunnostuskäsittelyn lopetustiedotteessa kuitenkin kerrotaan kalajätettä syntyneen yhteensä 4940kg, lähes kaksinkertaisesti etukäteen kerrottuun enimmäisarvioon.

Ei voida sanoa ovatko kalojen ja vesistön huono kunto yksin kemikaalikäsittelyn syytä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä ettei käsittely ainakaan edistänyt Littoistenjärven tilaa.

Lähde: facebook.com, littoistenjarvi.fi

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Mitä sanoo vihreät? Ehtiikö näihin pikkujuttuihin reagoimaan kun pitää täyttää Suomi kehitysmaalaisilla? Ei taida paljoa mutanttihauet jaksaa kiinnostaa?

Markus
Markus
8

Niin ja taajamissa rajoituksia lasketaan 30km/h vaihdetaan neloselta kakkosvaihteelle. Kulutus ja saasteet autoilusta lisääntyvät terveydelle haitallisimmissa paikoissa +50%. Vihreä virhe.

Alarik Lundin
8

Ja mitä tekemistä autoilulla on järvien sastumisen kanssa, tai ylipäänsä luonnon tai ilman puhtauden kanssa? Ei kuules yhtikäs mitään. Autoilun päästöt ovat vain pieni osa ylipäänsä hiilidioksidipäästöistä ja suurin osa hiilidioksidin lisääntymisestä johtuu valtamerten planktonkadosta joka taas johtuu niihin pääsevistä myrkyistä (jota tuottaa muunmuassa vihreään teknologiaan tarvittava kaivosteollisuus ym.) … eikä hiilidioksidi ole edes pahin ilmastopäästö. Pahin on metaani jota tuottaa eniten maatalous eli siis liikakansoitus eli juuri matujen lisääntymisen hillitsemisen puute maailmassa. Tungetaan matut takaisin mistä tulivat ja saatetaan ne ottamaan itse vastu lisääntymisestään, kärsimään siitä seuraavan köyhyyden ja nälänhädän vaikutukset ilman apuamme, niin eiköhän maapallo alkaisi pelastumaan.

Efektive Mikro-organismus
Efektive Mikro-organismus
8

EI kai sitten muuta kuin syömään halpaa Littoisten kalaa.

Suomessa ylesesti tiedetään että tällaisiin puhdistustehtäviin sopii Japanilaisen Teruo Higan kehittämä EM-mikrobi. Mutta kun se on ”liian halpa” eikä siitä saa itselleen taloudellisesti voitokasta businesta, niin se on vastatuulessa koko Suomessa. Itämeren puhdistusprojektinkin voisi hoitaa niin että vedenpuhdistuslaitoksilta laitetaan jokivesiin EM-mikrobia joka sitten lisääntyisi joissa ja järvissä, kulkiessaan kohti meriä. Ja kas kummaa, parissa vuodessa olisi itämeri puhtaampi kuin vuosikymmeniin. Tosin, se kaksi vuotta saattaisi veden päällä olla vaahtoa muistuttavaa mikrokuplaa, mutta sitä syntyy aina kun mikrbit tekevät töitään.

Ja mitä nämä mikrobit ja hiivat ovat? No, ne ovat niitä samoja joiden vuoksi luonnon kiertokulku on käynnissä. Alueilla (kuten järvet) joissa on ongelmia, tasapaino on vain päässyt järkkymään. Tällä mikrobilioksella se palautetaan normaaliin tilaan. Tai siis, käynnistetään muutos kohti tasapainotilaa.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.