Karkotuspäätöksen saanut mies hyökkäsi veitsen kanssa poliiseja kohti Helsingissä – Selvisi ehdollisella

Päivitetty 11.9.2017, Julkaistu 11.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Karkotuspäätöksen saanut turvapaikanhakijamies hyökkäsi poliiseja kohti veitsi kädessään Helsingin Puotilassa viime vuoden toukokuussa. Mies tuomittiin tänään Helsingin hovioikeudessa virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta sekä oikeusavustajan ja maahanmuuttoviranomaisen uhkailusta.

Tällä hetkellä 42-vuotias mies oli viime vuonna etsintäkuulutettuna, kun useat poliisit menivät ottamaan häntä kiinni yksityisasunnosta Puotilassa. Mies ei kuitenkaan antautunut, vaan yritti paeta parvekkeen kautta.

Pihalla mies hyökkäsi poliiseja kohti veitsi ja kaasusumutin käsissään, jolloin yksi poliiseista taltutti miehen ampumalla tätä jalkaan.

Oikeudessa syytetty kiisti uhkailleensa poliiseja veitsellä tai kaasusumuttimella. Mies myönsi kuitenkin paenneensa asunnosta veitsi mukanaan, koska hän pelästyi tilannetta.

Helsingin hovioikeus ei kuitenkaan uskonut syytetyn selitystä, vaan totesi hänen syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, laittomaan uhkaukseen ja lievään ampuma-aserikokseen.

Samainen mies sai maanantaina hovioikeudessa tuomiot myös kahdesta muusta laittomasta uhkauksesta, viestintärauhan rikkomisesta sekä toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta. Syytetty kiisti oikeudessa nämäkin rikokset.

Myös useita muita uhkailuja

Hovioikeus katsoi kuitenkin toteen näytetyksi, että syytetty on esimerkiksi piinannut häirikkö- ja uhkailupuheluin erästä lakimiestä. Yhteydenottotulvan kohteeksi joutunut nainen oli aiemmin avustanut syytetyn lapsen äitiä huoltajuusriitaan liittyen.

Mies oli soittanut aikavälillä 2.10.2015–19.5.2016 kaikkiaan 161 kertaa lakimiehen henkilökohtaiseen työnumeroon ja matkapuhelinnumeroon, kuin myös Helsingin oikeusaputoimiston asiakaspalvelunumeroon. Puheluihin vastattiin syyttäjän mukaan ainakin 76 kertaa.

Helsingin käräjäoikeuden antaman aiemman tuomion perusteluissa kuvaillaan, että puhelut saivat entistä ”maanisemman” ja uhkaavamman luonteen vain päiviä ennen kiinniottotilannetta, jossa mies hyökkäsi veitsen kanssa poliiseja kohti.

Oikeudessa kuultiin todistajaa, joka oli vastannut oikeusaputoimistossa uhkailupuheluun. Soittaja oli esittänyt lakimieheen kohdistuvia tappouhkauksia.

”We will kill her” [me tapamme hänet], ”heads will be cut” [päitä tulee putoamaan] ja ”she is a devil and satan” [hän on paholainen ja saatana], oli soittaja todistajan mukaan muun muassa sanonut.

Lakimiehen työhuoneessa piti lopulta olla varmuuden vuoksi vartija paikalla. Lakimiehellä diagnosoitiin akuutti stressireaktio, jonka vuoksi hän joutui sairauslomalle.

Hovioikeuden tuomion mukaan syytetty uhkaili  myös miestä, joka oli antanut hänelle tiedoksi maahanmuuttoviraston ja hallinto-oikeuden päätökset karkotusasiassa. Uhkailu tehtiin puhelimitse ja tekstiviestitse.

Toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapidosta syytetty tuomittiin, koska hän oli saapunut keväällä 2016 järjestettyyn lapsen valvottuun tapaamiseen veitsi mukanaan. Mies ei ollut uhkaillut sillä, vaan veitsi oli todistajan mukaan ollut terä ylöspäin hänen taskussaan.

Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden aiempaa tuomiota. 42-vuotias syytetty sai täten yhden vuoden ja kuuden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.

Lähde: HS

Katso myös:

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/09/11/ulkomaalaistaustainen-perheenisa-kaytti-torkeasti-hyvakseen-alaikaista-tyttoa-hovi-hylkasi-syytteen-raiskauksesta/

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

9 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
JKH1975
JKH1975
8

Tyypillistä käyttäytymistä kehitysmaalaiselle.Heti aletaan riehumaan kun ei asiat mene oman mielen mukaan,

Jesse
Jesse
8

Mitä paskaa pelkkä ehdollinen. Olis ny antanu ehdottomana ni olis joutunu vankilaan

Arvid
Arvid
8

Ehdonalaisuus ei ole rangaistus, pikemminkin kehoitus, jatkaa samaan malliin.

Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
8

Eiks sitä sit vois heittää ulos maasta?

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Ei -koska ihmisoikeudet ja kansainväliset sopimukset. SINUT heitetään maasta ulos rasististen kysymystesi takia.

MH
MH
8

Siis 1v6kk ehdollista, kaikista noista?? Onko tää joku vitsi ?
Olis ollut Suomalainen niin häkki olis heilahtanu ja kunnolla ( sitten ihmetellään että kansa näkee hmm..punaista noita ”lellikkejä” kohtaan)
Tämmöset naurettavat ns tuomiot noillehan vain yllyttää muitakin rettelöimään kun tietävät että nuo niistä mitään tuomiota saa.
Mitä herranen aika tälle maalle on tapahtunut??
Missä on se entinen oikeusvaltio nimeltään Suomi ??

Touko pelastaa Suomen
Touko pelastaa Suomen
8
  MH

äänestäkää Vihreitä niin saadaan joku tolkku tähän hommaan että nämä rajat saadaan auki ja palautukset lopetetaan niin saamme ratkaistuksi asian.

juha.
8

Todellinen kultamuna, josta Suomi ei luovu, eikä polpo raastimella raasta, vaan villaisella painaa. Lieventävinä asiainhaaroina: Kulttuurisidonnainen käytös ja suunnaton pelko (ja pah) sekä mielipaha alaleuan väpätyksineen, joka laittoi ”uhrin” väkivaltaisen käytöksen varsin ymmärrettäviin ja liikuttaviin raameihin suvaitsevaiston perin kummallisissa tunne repertuaareissa. Tosin se on aivan kuten tietokoneen binäärijärjestelmä eli kaksimerkkijärjestelmä, joka käsittää vain ykkösiä ja nollia.
Haittamaahanmuuttaja muslimi -mies: ”Villitsee mun, villitsee mun….”
Suomalainen mies: ”Se on kerrasta poikki sanon suoraan sen….”

Heikki Kunttu
Heikki Kunttu
8

Kantasuomalaisen tuomio moisesta temppuilusta olisi ollut 3-5vuotta vankeutta, haisee demlatuomiolle!

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.