Toni Viljanmaa Pohjalaisessa: Kulttuurisen suvaitsevaisuuden nimissä meidän ei pidä tehdä itsestämme idiootteja – raaka väkivalta on osa nyky-islamia

Julkaistu 4.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Kolumni julkaistiin 3.9.2017 Pohjalainen Lehdessä.

Puhetapa ääri-islamismista on vihdoin muuttumassa idealismista realismiksi.

Ennen Turun iskua ääri-islamististen terroritekojen yhteydessä tuotiin usein esiin liikenneonnettomuudet, perheväkivalta ja lukemattomat muut vitsaukset, jotka aiheuttavat enemmän kärsimystä kuin pyhän sodan, jihadin, nimeen vannovat terroristit. Politisoituneen uskonnon käsittely on ollut sitkeä tabu Suomessa ja muissa länsimaissa. Vallalla on ollut hymistely.

Tapa, jolla Edinburghin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila rinnasti Turun iskun kouluampumisiin, on ollut hyväksytty tapa puhua terrorismista.

Aamulehden etusivulla Hämeen-Anttila arvioi heti Turun iskun jälkeen, että ”Suomi ei jatkossakaan ole turvassa kouluampumisilta tai veitsi-iskuilta. Viranomaisten on pyrittävä ehkäisemään vastaavat teot. Samalla on muistettava, että tekijät ovat yksilöitä, eivät laajemman väestöryhmän edustajia.”

Toimittaja Jukka Huusko asetti Hämeen-Anttilan rinnastuksen oikeisiin uomiinsa. Kouluampumisten taustalla ei ole satojen miljoonien eurojen terroriorganisaatio eivätkä kouluampujat perustele kalifaatteja (HS 26.8.).

Eräs irakilaismies painotti minulle, että Hämeen-Anttila tutkii kieliä, eikä tajua politiikkaa. Terrorismi-kysymyksissä uskon irakilaista enemmän kuin Hämeen-Anttilaa. On parasta jo hyväksyä, että väkivaltainen ääri-islamismi on yksi osa islamia. Ymmärrys auttaa kamppailussa ääriaatetta vastaan.

Keskustelin pari vuotta sitten erään suomalaisen imaamin kanssa islamin jyrkästä salafistisesta suuntauksesta. Saudi-Arabiassa suositusta salafismista sikiää terrorismi. Imaamin vastaus kuului: salafismia on niin monenlaista, ei pidä syyllistää kaikkia salafisteja.

Salafismi on Saudi-Arabian valtionuskonnon wahhabismin äärimuoto. Sen julistaman pyhän sodan tähtäimessä ovat vääräuskoiset länsimaiset ja lukumääräisesti vielä korostetummin - toiset muslimit, erityisesti shiat. Pyhä sota voi toki olla muutakin kuin kurkun leikkaamista, mutta totta on, että ääri-islamiin kuuluu olennaisesti väkivalta.

On kumma juttu, että Suomessa yhä vakavalla naamalla tuetaan Saudi-Arabian ja Bahrainin rahoilla rakennettavaa moskeijaa Helsinkiin. Onneksi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on sentään tehnyt selväksi, että suurmoskeijalla ei ole paikkaa Suomen pääkaupungissa.

Etnisyydestä, kansallisuudesta ja uskonnosta tarmokkaasti eriytymään pyrkivän länsimaisen ihmisen on vaikea käsittää, kuinka vahvasti heimo, usko ja veri vaikuttavat maailman kulttuureissa. Meidän suvaitsevaisuutemme näyttäytyy heikkoutena. Heikkoutta käytetään armotta hyväksi.

Vihollinen on syytä sanoa ääneen, kuten se onneksi yhä useammin sanotaan. Terrorismin tutkija Juha Saarinen kuvasi viikko sitten Pohjalaisen mielipideosastolla jihadistista liikehdintää. Jihadismi pohjautuu maailmankatsomukseen, joissa väkivallan ihannointi ja toteutus ovat tärkeitä. Väkivaltaan kannustavan aktivismin yleistyminen johtaa todellisiin väkivallantekoihin.

Sanat muuttuvat teoiksi. Ei se ole lopulta sen kummempaa. Uskonnonvapauden ja kulttuurisen suvaitsevaisuuden nimissä meidän ei pidä tehdä itsestämme täydellisiä idiootteja.

TONI VILJANMAA
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Montakohan vuotta menee että tämä ”parempi väki” suostuu ymmärtämään että tuohon islamin raakaan väkivaltaan on VAIN YKSI LÄÄKE:

-Raaka väkivalta. Hyyssäämisen aika on nyt lopullisesti ohi.

Ari Kanerva
8

Se aika että ehtii nuolemaan oman hillotolpan

Kaija
Kaija
8

Toisessa tämän lehden jutussa Päivi Nerg (kristillisten mamuttaja nro 1) piti kantasuomalaisia pahimpina terroristeina. Sillä on silmillään paremmat silmälaput kuin ravihevosilla. Kun hevosilla niillä on tarkoitus suojella silmiä, suojelee ne Nergillä tuota pikku matuttajaa totuudelta. Kun rikollisten auttaminen on Suomessa muuten kriminalisoitu, saa Nergin, Sipilän, Risikon jne. mukaan auttaa vapaasti laittomasti maassa olevia. Osako joku muu sano mitä muita laittomuuksia Suomen lain mukaan voi vapaasti tehdä?

Pirjo Reide
Pirjo Reide
8

Tekisin het kohta kaikkea, alkaen verojen maksamisen lopettamisesta, jos voisin olla varma kantasuomalaisena, että saisin kirkkoturvaa siinä vaiheessa, kun ulosottomies kolkuttelee vasaroineen ovellani.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.