Kaksi saksalaista naisturistia kuoli veitsellä aseistatuneen miehen hyökätessä hotellin uima-altaalle suomalaistenkin suosimassa Hurgadassa Egyptissä. Hyökkääjä haavoitti neljää muuta turistia.
Otsikkokuvassa hyökkääjän toinen kohde, Sunny Days el Palazio -hotellin uima-allas. Kuolemaan johtaneet puukotukset tapahtuivat hotelli Zahabian uimarannalla. Joitain tunteja ennen puukkohyökkäystä islamistiksi epäillyt asemiehet surmasivat viisi poliisia Kairossa. Tässä terroriteossa käytettiin tuliaseita.
Vuonna 2015 tunisialaisella uimarannalla tapahtui 38 ihmishenkeä vaatinut islamistinen hyökkäys, jossa tekijä oli aseistautunut rynnäkkökiväärillä.
Varkaat varastivat noin 30 000 pulloa arvoviiniä Marchesi Antinorin varastosta Toscanassa viime viikonloppuna. Saaliin arvoksi arvioidaan noin viisi miljoonaa euroa.
Jengi iski Cortonassa sijaitsevaan varastoon ja lastasi pullot kahteen kuorma-autoon käyttäen viinitilan omia trukkeja, italialaisen uutistoimisto ANSA:n raportoimien tietojen mukaan.
Varkaus huomattiin vasta maanantaiaamuna, kun henkilökunta saapui töihin.
Antinori, Italian suurin perheomisteinen viinintuottaja, juontaa juurensa vuoteen 1385 ja vie nykyään tuotteitaan 170 maahan.
Mainos:
Yrityksen mukaan varastettu viini sisälsi 8 000–10 000 pulloa Solaiaa, joka on yksi Italian halutuimmista viineistä, sekä Tignanelloa ja Guado al Tassoa. Viinien hinnat alkavat hieman yli sadasta eurosta pulloa kohden.
Viinit oli jo pakattu toimitettaviksi ulkomaisille jälleenmyyjille, kun varkaus tapahtui.
Antinorin tiedottajan mukaan tämä helpotti varkaiden työtä suurten pullomäärien nopeassa siirtämisessä ulos varastosta.
Hyvin organisoitu ryöstö
Viinitilan mukaan valvontakameran kuvissa näkyy seitsemän naamioitunutta miestä. Antinori toteaa, että ajoitus ja toteutus viittaavat erittäin organisoituun koplaan.
— Kyseessä on selvästi erittäin hyvin organisoitu jengi. Kenties sama, joka on ottanut kohteekseen muita viinitiloja Italiassa viime kuukausina, toimitusjohtaja Renzo Cotarella kertoo Corriere della Sera -lehdelle.
Solaiaa valmistetaan vuosittain vain 60 000–70 000 pulloa, mikä tarkoittaa, että varastetut pullot herättävät helposti epäilyksiä ANSA:n mukaan.
Antinori varoittaa nyt asiakkaita ympäri maailmaa virallisten myyntikanavien ulkopuolisista tarjouksista.
— Toivomme edelleen saavamme viinit takaisin. Kaksi kuorma-autoa ei voi noin vain kadota, Cotarella sanoo Financial Timesille.
Aiemmin viinivarkaudet ovat koskeneet pääasiassa pienempiä määriä, joita on varastettu ravintoloista, yksityisistä kellareista tai kuljetusten aikana.
Viime aikoina varkaat ovat sen sijaan ottaneet kohteekseen tuottajien suurempia varastoja.
Heinäkuussa tunnettu Banfin viinitila Montalcinossa joutui vastaavanlaisen ryöstön kohteeksi kuin Antinori.
Italian poliisi tutkii parhaillaan tätä viimeisintä tapausta suuren mittaluokan ja näkyvien viinivarkauksien sarjassa.
Yhdysvaltain armeijan evakuoitu eversti Douglas Macgregor ei epäile, etteivätkö Yhdysvallat ja Israel hyökkäisi uudelleen Irania vastaan. Hän varoittaa raskaista amerikkalaistappioista, täsmäaseiden nopeasta hupenemisesta ja taloudellisista seurauksista, jotka ulottuvat kauas alueen ulkopuolelle, ja uskoo Yhdysvaltojen lopulta vetäytyvän aivan kuten se teki Vietnamissa.
Macgregor, joka toimii nykyään puolustus- ja ulkopolitiikan analyytikkona, oli Daniel Davisin haastateltavana keskiviikkona julkaistussa haastattelussa. Kysyttäessä, mitä presidentti Donald Trumpin ja ulkoministeri Marco Rubion viimeisimmät lausunnot osoittavat seuraavasta sotilaallisesta siirrosta, hän vastasi suoraan.
— Luulen, että meidän on ymmärrettävä, että hän aikoo hyökätä Iranin kimppuun. Niin tekee myös Israel. Nämä kaksi hyökkäävät, Macgregor sanoo.
Arvio on hänen omansa, eikä se perustu julkisesti annettuihin sotasuunnitelmiin. Hän odottaa massiivista ilmahyökkäystä, johon osallistuvat kaikki pommikoneet, jotka pystyvät kantamaan maksimikuorman, ja uskoo monien kohteiden olevan siviili-infrastruktuuria, kaupunkeja ja kyliä. Koska Euroopan maat eivät hänen mukaansa ole halukkaita antamaan tukikohtiaan käyttöön, eikä Espanja ole enää vaihtoehto, hän odottaa amerikkalaisten pommikoneiden tankkaavan Israelissa.
Mainos:
Macgregor ei usko hyökkäyksen toimivan. Jos se epäonnistuu ja Yhdysvallat kärsii raskaita tappioita – mitä hän pitää erittäin todellisena mahdollisuutena – hän odottaa hallinnon yrittävän koota maan pitkittyneen, näköpiirissä olevan lopun vailla olevan Iranin vastaisen sodan taakse. Hän ei usko senkään onnistuvan.
Amerikkalainen B-2-pommikone nousee ilmaan Whitemanin lentotukikohdasta Missourissa elokuussa 2025. Kuva: Joshua Hastings/US Air Force.
Kolmesta seitsemään päivää täsmäaseilla
Hän odottaa myös yritystä käyttää merijalkaväkeä ja maavoimien laskuvarjojalkaväkeä. Hänen arvionsa mukaan Iranilla on reservissä droneja ja ohjuksia, jotka on tarkoitettu nimenomaan taisteluun Persianlahden sisällä.
— Aiomme palata ja yrittää läpäistä ne maanalaiset tilat, joihin emme pystyneet koskemaan viime kerralla. Se on aivan varmaa. Kuinka moneen niistä yllämme? Minulla ei ole aavistustakaan, hän sanoo.
Samalla hän uskoo Yhdysvaltojen yrittävän tehdä elämästä mahdollisimman sietämätöntä Iranin väestölle toivoen, että se nousisi hallitustaan vastaan. Macgregorin mukaan tämä ei ole koskaan toiminut — ei serbejä, saksalaisia eikä japanilaisia vastaan.
Davis nosti tämän jälkeen esiin kysymyksen ammuksista. Hän huomautti, että suuri osa risteilyohjusten ja ilmatorjuntaohjusten strategisista varastoista oli jo käytetty sodan kahden edellisen kierroksen aikana, ja kysyi, kuinka kauan uutta hyökkäystä voitaisiin jatkaa parhailla aseilla.
— Luulen, että kenties kolmesta seitsemään päivään maksimissaan, ja useimmat täsmäohjattavat aseet ja ammukset on käytetty loppuun, Macgregor sanoo.
Sen jälkeen lentokoneiden on hänen mukaansa pakko lentää lähemmäs ja mennä Iranin ilmatilaan, missä riskit nousevat jyrkästi.
Nälänhätä, velkakriisi ja ydinriski
Macgregorin mukaan seuraukset ulottuvat kauas alueen ulkopuolelle. Hän viittaa synteettisten lannoitteiden, heliumin ja rikin puutteeseen sekä öljyn ja kaasun virtausten häiriöihin ja uskoo, että suuret osat maailmaa kohtaavat nälänhädän talven ja kevään aikana.
Samalla hän sanoo Yhdysvaltojen olevan matkalla kohti taloudellista katastrofia, ja sota jatkuu, kunnes dollarisysteemi romahtaa ja maa ajautuu lamaan. Macgregor viittaa myös mielipidemittauksiin, jotka hänen mukaansa osoittavat, etteivät amerikkalaiset tue sotaa, eikä hän usko, että tappiot merellä saisivat kansan ryhmittymään presidentin taakse.
Synkin kysymys koskee ydinaseita. Kysyttäessä raporteista, joiden mukaan Trump on hiljaisesti antanut Israelille vihreää valoa ydinaseiden käyttöön, Macgregor sanoo, ettei hänellä ole aavistustakaan. Hän kuitenkin epäilee, onko Trumpilla paljoakaan vaikutusvaltaa Netanjahuun, ja kutsuu hänen alaisuudessaan olevaa Israelia hylkiövaltioksi, jonka hän uskoo kykenevän mihin tahansa, mukaan lukien ydinaseiden käyttöön.
Jos Israel käyttäisi ydinaseita, hän näkee riskin sodan muuttumisesta maailmanlaajuiseksi. Macgregorin mukaan Kiina on tehnyt Iranille selväksi, että sillä on oikeus iskeä ennaltaehkäisevästi uutta sotilaallista keskitystä vastaan.
Osia Al Udeidin lentotukikohdasta Qatarissa valokuvattuna vuonna 2004. Kuva: Scott Reed/US Air Force.
Haastattelu alkoi raportilla, jonka mukaan Pentagon on evännyt senaattori Chris Murphylta mahdollisuuden nähdä omin silmin Yhdysvaltain Al Udeidin lentotukikohdan vauriot Qatarissa.
— Olen käynyt Lähi-idässä luultavasti ainakin tusinan kertaa kongressin jäsenenä ollessani. Minulta ei ole koskaan ennen evätty pääsyä sotilastiloihin, Murphy sanoo ohjelmassa näytetyssä pätkässä.
Murphy kutsuu päätöstä osaksi puolustusministeriön koordinoitua kampanjaa sodan todellisten kustannusten piilottamiseksi. Macgregor ei kuitenkaan usko, että paljoakaan voidaan piilottaa.
— Suurin osa vaurioista on nähtävissä kaupallisilla satelliiteilla... kenties siellä on todisteita useammista uhreista kuin on raportoitu. Se on varmasti mahdollista, Macgregor sanoo.
Hän kuvailee puolustusministeri Pete Hegsethiä "mini-Trumpiksi", joka kohtelee kaikkia kysymyksiä esittäviä vihollisina, ja tekee yksinkertaisen johtopäätöksen: oleta, että jotain pahaa on meneillään, kunnes toisin todistetaan. Hän kutsuu Trumpia itseään suoraan "patologiseksi valehtelijaksi".
Kerskumista maailman vahvimmalla armeijalla
Davis näytti myös videopätkän, jossa Trump sanoo Yhdysvalloilla olevan maailman vahvin armeija, olevan 15 vuotta Venäjää edellä sukellusveneiden kehityksessä ja ylläpitävän yhtä historian läpäisemättömimmistä saarroista. Kysymys oli, valehteleeko presidentti vai uskooko hän todella siihen.
— Luulen hänen tietävän, että olemme erittäin vaikeassa asemassa. Hän on asettanut itsensä ja meidät kestämättömään tilanteeseen. Emme voi helposti sotilaallisesti kukistaa Iranin puolustusta, Macgregor sanoo.
Iranilla on hänen mukaansa suurempi ulottuvuus kuin koskaan. Hän vertaa tilannetta Douglas MacArthuriin Filippiineillä ennen toista maailmansotaa; MacArthur puhui julkisesti voittamattomasta puolustuksesta, mutta myönsi yksityisissä viesteissään Franklin D. Rooseveltille, ettei saaria voitu puolustaa. Samalla tavoin Macgregor uskoo, ettei Trump halua antaa iranilaisille sellaista vaikutelmaa, että heillä on yliote, vaikka heillä hänen mielestään on.
Rubio sanoo toisessa pätkässä, että Iranin talous on suuntaamassa tilanteeseen, jollaista harvat maat maailmassa ovat kokeneet. Davis huomautti, että valtiovarainministeri Scott Bessent oli kaksi viikkoa aiemmin sanonut Iranin romahtavan noin kahdessa viikossa.
Macgregor sanoo Rubion toistavan Benjamin Netanjahun viestiä; lupauksesta kolmen tai neljän päivän sodasta, jossa hallinto kaatuu ja kansa nousee kapinaan, hän sanoo: "Sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa."
Vetäytyminen päätepisteenä
Iranin tavoitteena on Macgregorin mukaan ajaa Yhdysvallat pois sen tukikohdista Persianlahden ympäriltä, koska rauha amerikkalaisten joukkojen ollessa edelleen sen rajalla tarkoittaisi vain uutta sotaa muutaman vuoden kuluttua. Hän sanoo Yhdysvaltojen jo suurelta osin vetäytyneen useista näistä tukikohdista ja että se oli viisasta.
Davis uskoo Trumpin todennäköisesti johtavan maan uuteen sotaan Lähi-idässä. Macgregor jakaa tämän arvion, mutta näkee myös, miten se päättyy.
— Luulen, että tapahtuu niin, että me lopulta vetäydymme. Irrottaudumme. ... Mitä teimme Vietnamin konfliktin lopussa? Lähdimme. Palasimmeko koskaan takaisin? Emme, Macgregor sanoo.
Hän kuvailee sotaa viimeiseksi epätoivoiseksi yritykseksi pitää Yhdysvallat mukana muiden maiden sodissa. Hänen näkemyksensä mukaan liberaali kansainvälinen järjestys on vain vallan valepuku.
— Nyt olemme kohdanneet jonkun, jota emme voi kiusata. Se on nimeltään Iran, hän sanoo.
Iranin lisäksi Macgregor käsittelee haastattelussa myös Ukrainan sotaa, Saudi-Arabian ja Jemenin välistä konfliktia sekä Euroopan taloudellista tilannetta.
HIDE THE DAMAGE, ESCALATE THE WAR /Col Doug Macgregor
Composite. Photos: Swedish Coast Guard, Gage Skidmore/CC BY-SA 2.0
Arkistokuvia. Nord Streamin osat vaurioituivat vuoden 2022 räjähdyksissä. Putkien uudelleenkäynnistäminen vaatisi muutoksia pakotteisiin ja Saksan hallituksen hyväksynnän.
Trumpin vävy Jared Kushner ja Putinin neuvonantaja Kirill Dmitriev ovat keskustelleet amerikkalaisen sijoittajan tuomisesta Nord Streamiin. Tällainen investointi antaisi amerikkalaisille sijoittajille osuuden voitoista, jos venäläinen kaasu alkaa jälleen virrata Eurooppaan sodan jälkeen.
Tiedot ovat peräisin viideltä asiaa tuntevalta henkilöltä, uutistoimisto Reuters raportoi. Kushner ja Dmitriev ovat tavanneet sekä Moskovassa että New Yorkissa viime viikkoina. On epäselvää, kuinka paljon Nord Streamista keskusteltiin tapaamisissa, mutta kahden lähteen mukaan asia on edelleen asialistalla.
Valkoinen talo vähättelee raportteja. Virkamies kertoo Reutersille, ettei viime aikoina ole käyty neuvotteluja Nord Streamista. Virkamiehen mukaan kaikista sopimuksista on neuvoteltava valtion kehitysrahoituslaitoksen DFC:n ja valtiovarainministeriön kanssa, ja niiden on hyödytettävä amerikkalaisia veronmaksajia ja yrityksiä.
Saksan hallitus sanoo ei. Talous- ja energiaministeriön tiedottaja huomauttaa, että Nord Stream ja venäläinen kaasu ovat Euroopan pakotteiden alaisia, Saksa on löytänyt vaihtoehtoja ja putkien avaaminen vaatii hallituksen hyväksynnän, mikä ei ole toivottavaa.
Mainos:
Kushner, joka yrittää välittää tulitaukoa Venäjän ja Ukrainan välillä, näkee liikesopimukset tienä rauhaan. Moskovan tapaamisten jälkeen hän puhui Kiovassa "prospeeriteettisopimuksista", jotka antaisivat johtajille jotain, mitä odottaa. Dmitriev on pitkään ajanut venäläisen kaasun myynnin jatkamista Saksaan ja tapasi syyskuussa Yhdysvaltain energia- ja valtiovarainministeriöiden edustajia mahdollisista yhteisistä energiaprojekteista.
Pakotteet ja omistajat esteenä
Putket ovat sekä Yhdysvaltain että EU:n pakotteiden alaisia, mikä tekee uudelleenkäynnistyksestä nykyisin laitonta. Trump voi helpottaa Yhdysvaltain pakotteita, mutta se vaikeutuu, jos demokraatit ottavat haltuunsa kongressin marraskuun välivaaleissa.
Omistusrakenne on toinen este. Venäjän valtionyhtiö Gazprom omistaa 51 prosenttia Nord Stream AG:sta. Kaksi saksalaista yhtiötä omistaa 31 prosenttia, ja loput ovat ranskalaisen ja hollantilaisen yhtiön hallussa. Yhden lähteen mukaan saksalaiset osakkeenomistajat haluavat säilyttää osuutensa varmistaakseen Saksan vaikutusvallan, jos Gazprom myy.
Ennen helmikuun 2022 hyökkäystä yli puolet Saksan kaasusta tuli Venäjältä, muun muassa Nord Streamin kautta. Putket poistettiin käytöstä sen jälkeen, kun Moskova kuristi toimituksia, ja ne räjäytettiin vedenalaisten räjähdysten sarjassa syyskuussa 2022. Eräs Yhdysvaltain virkamies pitää sopimusta epätodennäköisenä keskipitkällä aikavälillä.
Lukoil-järjestely vahvistettu
Kushner ja Dmitriev ovat keskustelleet myös Venäjän Lukoilin jalostamoiden ja huoltoasemien myynnistä Euroopassa ja muualla. Järjestelyn mukaan DFC ostaisi omaisuuserät yhdessä Qatarin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien sijoittajien kanssa, kun taas Yhdysvallat poistaisi pakotteet.
Tässä tapauksessa Valkoinen talo vahvistaa pyrkimyksen. Kushner ja lähettiläs Steve Witkoff ovat työskennelleet DFC:n kanssa neuvotellakseen huomattavan ennakkomaksun ja osuuden tulevista voitoista Yhdysvalloille. Vahvistus koskee Lukoilia, ei Nord Streamia. Lukoil tai Gazprom eivät ole vastanneet Reutersin kysymyksiin.
AfD haluaa kaasun takaisin
Saksassa asia jakaa yleistä mielipidettä. Koalitiohallitus vastustaa, kun taas Vaihtoehto Saksalle, AfD, jota Reuters kuvailee maan suosituimmaksi puolueeksi, haluaa käynnistää putket uudelleen. Kriitikot varoittavat, että Eurooppa jää häviäjäksi.
— Tämä uhkaa muodostua likaiseksi diiliksi, joka tulee Euroopalle kalliiksi. Amerikkalaiset ja venäläiset jakavat voitot, Michael Kellner, joka vastasi Saksan energiapolitiikasta hyökkäyksen jälkeen, kertoo Reutersille.
Puolan johto seuraa keskusteluja, mutta vastustaa jyrkästi putkien uudelleenavaamista. Dmitrievin on määrä tavata AfD:n johtoa ensi vuoden alussa keskustellakseen venäläisen kaasun myynnin jatkamisesta Saksaan.
Valkoisilla BBC:n työntekijöillä on alhaisempi mediaanituntipalkka kuin heidän muilla kuin valkoisilla kollegoillaan kuudessa seitsemästä uravyöhykkeestä. Analysoidussa koko henkilöstössä valkoiset työntekijät ansaitsevat kuitenkin kokonaisuudessaan enemmän, kun taas mustilla työntekijöillä on alhaisempi mediaanituntipalkka kuin valkoisilla työntekijöillä.
Luvut käyvät ilmi palkkaeroraportista, jonka BBC esittää vuosikertomuksessaan 2025/26.
Raportti kattaa BBC:n julkisen palvelun yleisradiotoiminnan Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa, mukaan lukien World Service -palvelun, ja se heijastaa tilannetta 31. maaliskuuta 2026.
Suurin ero on alimmalla vyöhykkeellä, vyöhykkeellä A. Siellä mustien, aasialaisten ja muiden vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden mediaanipalkka on 13,2 prosenttia korkeampi kuin valkoisten työntekijöiden.
Mainos:
Ylimmän johdon joukossa, joka on luokiteltu ylemmiksi johtajiksi (Senior Leaders), vähemmistöön kuuluvien työntekijöiden mediaanipalkka on 5,3 prosenttia korkeampi ja heidän keskipalkkansa on 9,3 prosenttia korkeampi. Vain vyöhykkeellä F valkoisilla työntekijöillä on korkeampi mediaanipalkka marginaalisella 0,6 prosentilla.
BBC itse kirjoittaa, että vähemmistötyöntekijöiden keskipalkka on korkeampi tai lähellä valkoisten työntekijöiden palkkaa jokaisella vyöhykkeellä.
Kun kaikki uravyöhykkeet yhdistetään, palkkaero kulkee kuitenkin vastakkaiseen suuntaan. BBC:n mukaan tämä johtuu pääasiassa siitä, miten työntekijät jakautuvat eri tasoille ja tehtäväryhmiin.
Valkoisilla työntekijöillä on 0,7 prosenttia korkeampi mediaanituntipalkka ja 2,0 prosenttia korkeampi keskipalkka kuin vähemmistöryhmällä, jonka osuus raportin kattamista työntekijöistä on 18 prosenttia.
Vähemmistötyöntekijöiden osuus parhaiten palkatusta neljänneksestä on 17,6 prosenttia, kun taas muissa neljänneksissä osuus on 19–20 prosenttia.
BBC: Oikeudenmukaisuus, selkeys ja kilpailukyky
Uravyöhyke ei myöskään edusta yhtä ainoaa työtehtävää. Jokainen vyöhyke sisältää ammatteja, joilla on eri palkkatasot, ja raportti vertailee keskiarvoja, ei samassa asemassa olevia ihmisiä.
Britannian hallituksen ohjeistus palkkaerojen raportoinnista tekee selväksi, että palkkaero ei ole sama asia kuin erisuuruinen palkka samasta työstä.
Sateenvarjokategoria kätkee sisäänsä huomattavia eroja. Mustilla työntekijöillä on 8,5 prosenttia alhaisempi mediaanituntipalkka ja 9,9 prosenttia alhaisempi keskipalkka kuin valkoisilla työntekijöillä.
Aasialaisilla työntekijöillä ja "muut"-kategoriaan kuuluvilla on sen sijaan vastaavasti 2,7 ja 5,9 prosenttia korkeampi mediaanipalkka kuin valkoisilla työntekijöillä. Mixed-taustaisten (monietnisten) työntekijöiden palkka on 4,1 prosenttia alhaisempi.
Kokonaisero keskipalkassa on kaventunut viime vuodesta 3,5 prosentista 2,0 prosenttiin. BBC selittää muutoksen vähemmistötyöntekijöiden osuuden vähenemisellä alimmalla vyöhykkeellä.
Samaan aikaan yhtiö otti vastaan tähän mennessä suurimman harjoittelijaryhmänsä. Raportin mukaan tämä ryhmä on monimuotoisempi kuin muu henkilöstö ja aloittaa alimmilla palkoilla.
BBC kertoo määrittelevänsä palkan periaatteiden "oikeudenmukainen", "selkeä" ja "kilpailukykyinen" mukaisesti.
Kun brittiläinen kanava GB News nosti luvut esiin, entinen kulttuuriministeri John Whittingdale, joka vastasi BBC:n viimeisimmästä peruskirjasta vuonna 2016, sanoi, että yhtiön tulisi maksaa työntekijöilleen täysin heidän työnsä tuottaman arvon ja ansioiden perusteella.
