Euroopan komissio on esittänyt, että Suomelle myönnetään 3,5 miljoonaa euroa tukea Euroopan globalisaatiorahastosta. Tavoitteena on auttaa tuhatta entistä Microsoft Mobile Oy:n työntekijää löytämään uusi työpaikka.
Työllisyys- ja sosiaaliasioista, osaamisesta ja työvoiman liikkuvuudesta vastaava komissaari Marianne Thyssen kertoo nyt tehdyn päätöksen auttavan Microsoftin entisiä työntekijöitä valmistautumaan uusiin työtilaisuuksiin. ”On tärkeää auttaa näitä työntekijöitä vaikean siirtymäkauden hallinnassa”, jatkaa Thyssen. Komissaari muistuttaa, että globalisaatio paitsi luo mahdollisuuksia myös asettaa haasteita monille eurooppalaisille. ”Globalisaatiorahaston avulla varmistamme, ettei kukaan jää yksin, ja samalla osoitamme solidaarisuutta niitä kohtaan, joita kaupan rakenteiden muutos koettelee.”
Suomi haki globalisaatiorahaston tukea sen jälkeen, kun Microsoft Mobile Oy:n ja yhdentoista sen toimittajan ja jatkojalostajan palveluksesta vähennettiin 1 248 työntekijää eri puolilla Suomea.
Työpaikkojen häviämisen taustalla on jatkuva kilpailu eri mobiilikäyttöjärjestelmien välillä.
Globalisaatiorahastosta osarahoitettavilla toimenpiteillä on tarkoitus auttaa niitä tuhatta työntekijää, joilla on eniten vaikeuksia uuden työpaikan löytämisessä. Sitä varten tarjotaan uraohjausta ja yksilöllistä opastusta, työllisyys- ja yrityspalveluita, useantyyppistä ammatillista koulutusta, starttirahaa, palkkauskannustimia ja koulutukseen liittyviä avustuksia.
Toimenpidepaketin arvioidut kokonaiskustannukset ovat 5,8 miljoonaa euroa, josta 3,5 miljoonaa on tarkoitus rahoittaa globalisaatiorahastosta.
Komission ehdotukselle on vielä saatava hyväksyntä Euroopan parlamentissa ja EU:n ministerineuvostossa.
Nyt käsillä oleva hakemus on jatkoa Suomesta jo aiemmin jätetyille hakemuksille, jotka kaikki liittyvät Nokian taantumiseen Suomessa.
Ensimmäinen, vuonna 2007 esitetty hakemus koski Perlosta (ks. IP/07/1412), sitä seurasi vuosina 2012 ja 2013 kaksi kertaa Nokia Suomi (ks. IP/12/1122 ja IP/13/949), vuonna 2015 vuorossa olivat Broadcom ja ohjelmointiala ja vuosina 2016 ja 2017 Microsoft ja Nokia Network Systems.
2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä Nokia dominoi markkinoita. Sittemmin Android-käyttöjärjestelmä valtasi nopeasti vahvan markkina-aseman, kun taas Microsoft ei onnistunut saamaan merkittävää markkinaosuutta hankittuaan itselleen Nokian matkapuhelintoiminnot vuonna 2014.
Microsoft Mobile Oy:n käyttämän käyttöjärjestelmän, Microsoft Windowsin, globaali markkinaosuus putosi 0,8 prosenttiin vuonna 2016, kun se vuoden 2013 puolivälissä oli vielä 3,3 prosenttia.
Vuoden 2016 alkuun mennessä kilpailijoiden käyttöjärjestelmät olivat kasvattaneet markkinaosuuksiaan (Android 82,2 % ja Applen iOS 14,6 %).
Markkinaosuus pieneni siitä huolimatta, että Microsoft Mobile Oy toi markkinoille uusia mobiililaitteita ja investoi suunnitteluun, komponentteihin ja markkinointiin. Kilpailijat tarjoavat laitteistoltaan ja käyttöjärjestelmiltään edullisempia tuotteita, jotka ovat hyvin houkuttelevia uusille asiakkaille kehittyvien talouksien markkinoilla ja myös Euroopassa.
Microsoft Mobile Oy lopettaa kokonaan toimintansa Suomessa kolmen toimintavuoden jälkeen.
Irtisanomiset koettelevat etenkin Helsinkiä ja Uuttamaata, Länsi-Suomea ja Etelä-Suomea.
Vuosina 2012–2016 Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla toteutetut joukkoirtisanomiset kohdistuivat etupäässä elektroniikka- ja ohjelmistoalaan (työpaikkansa menetti yli 5 000 ihmistä). Vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä Uudellamaalla oli tieto- ja viestintätekniikan alalla 6 000 työntekijää vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Microsoft Mobile Oy:n irtisanomiset Länsi-Suomen alueella kohdistuivat ennen muuta Pirkanmaahan. Tieto- ja viestintätekniikan alalla on tällä hetkellä rekisteröitynä noin 1 700 työtöntä työnhakijaa. Vuonna 2016 kaikkiaan 40 prosenttia kaikista rekisteröityneistä alan työttömistä työnhakijoista oli Pirkanmaalla pitkäaikaistyöttömiä.
Etelä-Suomessa Microsoft Mobile Oy:n irtisanomiset kohdistuivat etenkin Salon kaupungin alueelle. Salosta hävisi vuosina 2007–2014 kaikkiaan 6 900 työpaikkaa, eli pudotusta oli 26 prosenttiyksikköä. Nokian entisen matkapuhelintuotannon päättymisen ja talouden taantuman vuoksi työttömyys yli kaksinkertaistui alueella vuosien 2008 ja 2016 välillä.
Maailmankaupan avautuminen edistää yleisesti kasvua ja työllisyyttä, mutta se voi myös johtaa työpaikkojen menettämiseen.
Kärsijöinä ovat etenkin haavoittuvat alat ja heikosti koulutetut työntekijät.
Globalisaatiorahasto perustettiin auttamaan näitä aloja ja työntekijöitä sopeutumaan globalisaation seurauksiin.
Rahasto käynnisti toimintansa vuonna 2007, minkä jälkeen se on vastaanottanut 152 hakemusta.
Tukea on pyydetty yli 600 miljoonaa euroa noin 142 000:n työntekijän ja 3 069:n työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevan nuoren auttamiseksi.
Tämän EU:n yhteisvastuullisuutta ilmentävän rahaston toimintaa jatketaan vuosina 2014–2020 muutamin parannuksin.
Sen soveltamisalaa on laajennettu siten, että siihen kuuluvat talouskriisin seurauksena irtisanotut työntekijät, määräaikaiset työntekijät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja – poikkeuksellisesti vuoden 2017 loppuun saakka – työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, jotka asuvat nuorisotyöllisyysaloitteen puitteissa tukikelpoisilla alueilla.
Heidän lukumääränsä voi olla enintään yhtä suuri kuin tukea saavien irtisanottujen työntekijöiden lukumäärä.
Lähde: Euroopan komissio
Miksi meidän veronmaksajina pitää maksaa näiden ihmisten kustannuksia? He ovat ammattinsa valinneet ja uusia työpaikkoja löytyy Huaweilta niin paljon kuin haluaa. Ei potkut Mokialta ole mikään kuolemantuomio. Eikä elämänmittainen hyväpalkkainen työpaikka ole itsestäänselvyys. Ei ole ollut -80 luvun jälkeen.
Tunnen muutamia ex-Mokialaisia Salosta. Kun Salon yksikkö suljettiin niin kaikki naureskelivat että ”Pidetään nyt kaikki pitämättömät lomat ensin ennenkuin ruvetaan uutta paikkaa katselemaan”. Eli, kaksi vuotta vedettiin lonkkaa vaikka oli asuntovelkaa päällä.
Oulussa tilanne oli toisenlainen. Suurin osa korkeakoulujen opiskelijoista oli värvätty töihin (kuten Tampereellakin) ja nämä ”ikuiset opiskelijat” eivät ehtinet saada koskaan papereitaan ulos koska oli niin kiire tehdä rahaa. Ja kun Mokian toimipisteita suljettiin yksi toisensa jälkeen, oli tullut potkut koulusta ajat sitten ja kaikki tentit olivat vanhentuneet. Olisi pitänyt siis aloittaa opiskelu alusta. Mikä nykytilannetta katsottaessa ei ole lainkaan huono vaihtoehto.
Eli siis, koulujen penkille ja opiskelemaan. Ei laiskotelemalla tule mikään valmiiksi.
Missä muuten ovat Suomen pienet valimot, koneistamot, sutarit, nahkurit, mpelimot, räätälit, kodinkonekorjaajat jne… Niitä ei ole missään. Näillä aloilla olisi huikeat markkina-alueet. Niin että, unohtakaa prosessorit ja siirtykää käsityöläisyyteen. Sen tarve ei vähene, eikä siirry ulkomaille. Kuten nörtti-työ.
Jokaista EU-diktatuurilta tulevaa tukieuroa kohti meidän pitää maksaa sinne vähintään kaksi euroa eli se toinen euro menee kankkulankaivoon. Tästäkin valta-VALE-media VALEHTELEE VAIKENEMALLA.