Mainos:

Komitea ehdottaa uuden Ahvenanmaan itsehallintolain säätämistä

Julkaistu 16.6.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Parlamentaarinen Ahvenanmaa-komitea on saanut valmiiksi ehdotuksensa Ahvenanmaan itsehallintojärjestelmän uudistamiseksi. Komitea luovutti loppumietintönsä tänään ministeri Anne Bernerille, joka hallituksessa hoitaa Ahvenanmaan itsehallintoon liittyviä asioita.

Presidentti Tarja Halosen johtaman komitean tehtävänä oli valmistella ehdotus itsehallintoa koskevaksi nykyaikaiseksi lainsäädännöksi. Komitean ehdotus sisältää myös toimia taloudellisen itsehallinnon kehittämiseksi sekä tarkistuksia Ahvenanmaan ja valtakunnan väliseen toimivallanjakoon. Komiteassa oli edustajia kaikista eduskuntaryhmistä sekä Ahvenanmaan maakuntapäivillä edustettuina olevista ryhmittymistä.

Valmisteilla oleva sote- ja maakuntahallintouudistus tulee merkitsemään maakunnille uutta roolia ja merkitystä hallinnollisena toimijana. Koska uudistus ei koske Ahvenanmaata eikä maakuntajaolla terminologisesti ole merkitystä Ahvenanmaan kannalta, komitea ehdottaa luopumista nimityksestä "Ahvenanmaan maakunta". Komitean lakiehdotuksessa käytetään siksi lyhyesti nimitystä "Ahvenanmaa". "Maakuntalain" tilalle tulisi nimitys "maakuntapäivälaki" ja "maakunnan hallituksen" tilalle "Ahvenanmaan hallitus".

Mahdollisuuksia itsehallinnon kehittämiseen nykyistä joustavamminKomitea ehdottaa kokonaan uuden Ahvenanmaan itsehallintolain säätämistä. Laki korvaisi vuoden 1991 itsehallintolain ja olisi järjestyksessä neljäs itsehallintolaki.

Uuden lain keskeisenä tavoitteena olisi luoda mahdollisuuksia itsehallinnon kehittämiseksi nykyistä joustavammalla tavalla. Mitään merkittävää muutosta nykyiseen maakuntapäivien ja eduskunnan lainsäädäntövaltaan ei kuitenkaan tässä vaiheessa ehdoteta. Uudessa itsehallintolaissa lueteltaisiin edelleen kaikki ne toimivallan alat, jotka kuuluvat toisaalta eduskunnan ja toisaalta maakuntapäivien lainsäädäntövaltaan itsehallintolain tullessa voimaan.

Ehdotettu järjestelmä mm. mahdollistaisi kuitenkin ajan myötä eri toimivalta-alueiden nykyistä joustavamman siirtämisen Ahvenanmaan maakuntapäiville. Ahvenanmaa saisi täten enemmän vaikutusvaltaa sellaisten yhteiskunnallisten muutosten toteuttamiseksi, jotka ovat tarpeen maakunnan sopeuttamiseksi yhteiskunnan eri sektoreilla tapahtuvaan kehitykseen. Komitean ehdottaman järjestelmän esikuvana on Tanskan ja Färsaarten välinen itsehallintojärjestelmä.

Toimivallan alat, jotka maakuntapäivät voisi siirtää itse itselleen maakuntapäivälailla, koskevat mm. sellaisia asioita, joilla voidaan katsoa olevan lähinnä paikallista kiinnostusta Ahvenanmaalla eikä niinkään koko maassa, tai joiden osalta saatetaan tarvita riittävästi paikallista palvelua tai joiden osalta maakunnalla on jo nykyisin osittainen lainsäädäntövalta. Näiden toimivalta-alojen siirrosta aiheutuvista hallinnollisista ja taloudellisista seurauksista olisi aina ensin neuvoteltava ja sovittava valtakunnan kanssa.

Taloudellisen itsehallinnon ylläpitoon joustavuuttaKomitean ehdottama taloutta koskeva järjestelmä rakentuisi nykyiseen, mutta tehtäisiin joustavammaksi. Valtionverotus kuuluisi jatkossakin eduskunnan toimivaltaan ja kunnallisverotus jäisi maakuntapäivien toimivaltaan. Verotusta koskevaa toimivaltaa voitaisiin siirtää Ahvenanmaalle tavallisella lailla ja maakuntapäivien suostumuksella.

Kuten nykyisin Ahvenanmaalla kannetut valtionverot otettaisiin valtion tilinpäätökseen. Verot palautettaisiin sen jälkeen nykyistä järjestelmää muistuttavalla tasoitusmenetelmällä, jota kuitenkin voitaisiin muuttaa joustavammin. Nykyinen verohyvitysjärjestelmä korvattaisiin uudenlaisella verokorjausjärjestelmällä, joka nykyistä tehokkaammin kannustaisi Ahvenanmaata veronmaksukyvyn lisäämiseen.

Uusia yhteistyömalleja Ahvenanmaan ja valtakunnan välilleKomitea ehdottaa myös uutta mekanismia Ahvenanmaa-asioiden yhteensovittamiseksi valtioneuvostossa. Kyse olisi poliittisen tason dialogin varmistamisesta asioissa, joilla on Ahvenanmaalle periaatteellinen tai laajakantoinen merkitys. Tarpeen tullen asia voitaisiin valtioneuvostossa valmistella toimivaltaisen ministerin, oikeusministerin/Ahvenanmaa-ministerin ja Ahvenanmaan maaneuvoksen muodostamassa kokoonpanossa pääministerin johdolla.

Komitea laajentaisi myös mm. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen oikeutta osallistua sellaisiin kansainvälisiä sopimuksia koskeviin neuvotteluihin, jotka koskevat Ahvenanmaan toimivaltaan kuuluvia asioita.

Valtioneuvoston ja maakuntapäivien edustajista koostuvan Ahvenanmaan valtuuskunnan nimi muutettaisiin Ahvenanmaa-asioiden valtuuskunnaksi. Muutos ilmentäisi sitä, ettei kyseessä ole ahvenanmaalainen valtuuskunta, vaan asiantuntijaelin, joka mm. antaa lausuntoja ja ratkaisee tiettyjä kysymyksiä itsehallintolain mukaisesti. Valtuuskunnan asemaa mm. maakuntalakien lainsäädäntövalvonnan yhteydessä sekä itsehallinnon kulujen rahoittamista koskevassa tasoitusjärjestelmässä vahvistettaisiin.

Maakunnan demilitarisoidun ja neutralisoidun aseman vuoksi ahvenanmaalaiset olisivat jatkossakin vapautettuja asevelvollisuudesta. Pakollisesta osallistumisesta maan siviilipuolustukseen liittyvään toimintaan Ahvenanmaalla asevelvollisuudesta vapautettujen osalta ehdotetaan säädettäväksi maakuntapäivälailla. Nykyisin ahvenanmaalaiset on vapautettu sillä perusteella, että joukkojen komentokielenä on suomi. Korvaavasta palveluksesta ei ole säädetty.

-----

Komitean loppumietintöön liittyy Ahvenanmaan maakuntapäivien edustajien eriäviä mielipiteitä, jotka koskevat mm. Ahvenanmaan verotustoimivallan lisäämistä ja Ahvenanmaan edustusta Euroopan parlamentissa. Lisäksi kansanedustaja Leena Meri jätti täydentävän kannanoton.

Maakuntapäivien edustaja Axel Jonsson jätti loppumietinnön luovutuskirjeen allekirjoittamatta. Jonsson edustaa Ålands framtid -nimisen, Ahvenanmaan itsenäisyyttä ajavan rekisteröidyn yhdistyksen maakuntapäivillä toimivaa ryhmää.

Lähde: Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
9 years ago

Oolantiin mahtuisi hyvin 30 000 matua. Sen jälkeen listoille pommpaisi jälleen ”Se Oolannin sota oli kauhea…”
Eräs vainottu ja ”Abrsurdiaan” kyllästynyt toimittaja kävi myös Ahvenanmaalla katsomassa, josko siellä olisi pelkää ”omaa rotua” olevia ihmisiä. Joka tietenkin tarkoittaa rauhallista ja turvallista ympäristöä. Mutta ei. Hän huomasi, että siellä ollaan yhtä hulluja kuin Ruotsissakin, joka kovasti havitteli itselleen tuota Suomelle nyt kuuluvaa turhaketta. Paskaisen lopun kokenut Kansainliitto ratkaisi kiistan Suomen ”hyväsksi”. Se olikin ainut merkittävä teko johon tuo maailmanjärjestö kykeni.-

Heidi
Heidi
9 years ago

Koska Ahvenanmaa ei osallistu maanpuolustukseen, voivat hyvin suvaitsevaisina ja parempina ihmisinä huolehtia matuista.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Paljonko tuo saatanan saari on pumpannut Suomelta rahaa vuosien kuluessa? -summa nousee kymmeniin miljardeihin.

MIKSI?

PP
PP
9 years ago

Ahvenanmaa on EU:sta verovapaa LOINEN, joka ei maksa veroja mutta kierrättää niitä samalla tavalla kuin veroparatiisit. Mm.verkkokaupan kirjamyynti on veronkiertoa, tack vare Åland!

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.