Li Andersson: Trumpin retoriikka kuin Hitlerin
Li Andersson kirjoittaa: Tiistain Ilta-Sanomien vaalitentissä nousi esille aihe, jota tv-tenteissä on käsitelty melko vähän, nimittäin Donald Trumpin mahdollinen uudelleenvalinta Yhdysvaltojen presidentiksi ja siitä koituvat seuraukset Euroopalle ja Suomelle.
Olen huomannut, että kaikilla muilla ehdokkailla on huomattavan paljon positiivisempi käsitys Trumpin uudelleenvalinnan seurauksista kuin minulla, ja olen ihmetellyt, mistä tulee tämä tarve selittää kaikki Trumpiin liittyvä ”parhain päin”. Jussi Halla-aho on jopa aikoinaan todennut Trumpin olevan parasta, mitä Yhdysvalloille on tapahtunut pitkään aikaan.
Trump voitti ensimmäiset republikaanien sisäiset esivaalit tukevalla enemmistöllä, ja tämänhetkiset mielipidemittaukset povaavat hänelle uudelleenvalintaa presidentiksi. Monet muut ehdokkaat ovat todenneet sen suuntaisesti, että ei se ensimmäinenkään kausi nyt niin paha ollut ja että Trumpin politiikka ei juurikaan vaikuttanut transatlanttisiin suhteisiin. Tässä ajattelussa on lukuisia ongelmia.
Ensinnäkin, Trump teki ensimmäisellä kaudellaan lukuisia toimia, jotka olivat hyvinkin haitallisia sääntöperustaiselle kansainväliselle yhteistyölle. Hän muun muassa veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta ja romutti monia ilmaston kannalta keskeisiä hankkeita Yhdysvaltojen sisällä. Trump veti Yhdysvallat pois myös YK:n alaisesta UNESCO-järjestöstä, johtuen muun muassa siitä, että järjestöllä oli Trumpin mielestä liian myönteisiä kantoja palestiinalaisten ihmisoikeuksiin. Trump siirsi myös Yhdysvaltojen Israelin suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin siitä huolimatta, että se on myös palestiinalaisille tärkeä kaupunki. Trump toisti kautensa aikana myös sitä, että Yhdysvallat eivät tule pelastamaan Eurooppaa jos tilanne muuttuu pahaksi.
Toiseksi, monet yhdysvaltalaiset analyytikot ovat painottaneet, miten Trumpin kakkoskaudesta ei tule ensimmäisen uusintaa, vaan pahempi. Hän on paremmin valmistautunut, ja hänen tukijoillaan on pidemmälle vietyjä suunnitelmia esimerkiksi virkakunnan vaihtamisesta. Nyt hän on esimerkiksi uhonnut voivansa lopettaa Ukrainan sodan vuorokaudessa, mikä todennäköisesti tarkoittaisi vahvasti Venäjän ehdoilla neuvoteltua rauhaa.
Näiden seikkojen lisäksi myös Trump on muuttunut. Hän on entistä radikaalimpi. Kautensa jälkeen hän on kyseenalaistanut Yhdysvaltojen vaalituloksen ja myötävaikuttanut Capitolin väkivaltaiseen valtaukseen. Hän on antanut lausuntoja maahanmuuttajista, jotka ovat saaneet valtavasti kritiikkiä yhdysvaltalaisessa mediassa siitä, että retoriikka on hyvin samanlaista kuin mitä Hitler aikoinaan käytti. Oletettavaa on, että Trumpin mahdollinen paluunsa presidentiksi myös aiheuttaisi edellistä kautta kovempia levottomuuksia Yhdysvaltojen sisällä.
On selvää, että Trumpin uudelleenvalinta tarkoittaisi sitä, että Yhdysvaltojen Euroopan tukeen ei enää voisi luottaa samalla tavalla kuin nyt. Siksikään Eurooppa ei voi ripustaa turvallisuuttaan Yhdysvaltojen varaan. Euroopan on oltava valmis seisomaan omilla jaloillaan, ja Suomen on panostettava voimakkaasti eurooppalaiseen yhteistyöhön.
Lähde: Li Adresson facebook