SALASSAPITO POLIISIN TOIMINNASTA KERTOVIEN TV-OHJELMIEN TEOSSA
1 / 11
16.12.2022
EOAK/7841/2021
Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen
Esittelijä: Esittelijäneuvos Mikko Eteläpää
SALASSAPITO POLIISIN TOIMINNASTA KERTOVIEN TV-OHJELMIEN
TEOSSA
1 KANTELU
Kantelija arvosteli Helsingin Sanomien artikkelista 21.8.2021
ilmenevää Poliisihallituksen menettelyä.
Kantelun mukaan poliisin toiminnasta tv-ohjelmia tekevät toimittajat
ym. saavat ohjelmaa tehdessään väistämättä tietoonsa esimerkiksi
poliisipartion mukana ollessaan viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetun lain perusteella salassa pidettävää tietoa.
Salassa pidettävän tiedon päätyminen ohjelmaan on estetty tai
ainakin pyritty estämään ohjelmaa tuottavan tms. yhtiön kanssa
tehtävällä sopimuksella, joka muun ohessa sisältää sen, että poliisilla
on oikeus tarkastaa dokumentoitua aineistoa ennen sen esittämistä.
Samaa asiaa arvosteltiin myös toisessa, oikeuskanslerille osoitetussa
kantelussa, jonka apulaisoikeuskansleri valtioneuvoston
oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta
annetun lain 3 §:n nojalla siirsi oikeusasiamiehen käsiteltäväksi
(EOAK/8843/2021).
2 SELVITYS
Pyysin kanteluiden johdosta selvitystä Poliisihallitukselta.
Poliisihallitus oli selvityksensä laatimista varten hankkinut selvitykset
kaikilta poliisilaitoksilta. Poliisihallituksen poliisilaitoksilta pyytämät
selvitykset on rajattu koskemaan vuotta 2020 ja sen jälkeistä aikaa.
Lisäksi on pyydetty ilmoittamaan, milloin kultakin poliisilaitokselta on
osallistuttu Poliisit -sarjan kuvauksiin.
Lisäksi Poliisihallitus on pyytänyt asiassa Poliisihallituksen viestinnän
vastuualueen sekä Poliisihallituksen poliisitoimintayksikön lausunnot.
Salassa pidettävän tiedon käsittelystä
Poliisihallituksen selvityksessä on yhteenveto poliisilaitosten
antamista selvityksistä salassa pidettävän tiedon käsittelystä
ohjelmien teon yhteydessä:
2 / 11
Helsingin poliisilaitoksen selvityksessä todetaan selvityksen
antaneiden konstaapelien kertomana ilmenneen, ettei heillä itsellään
ollut kuvauksiin liittyen ilmennyt sellaisia tapahtumia, joissa
kuvausryhmä olisi saanut tietoonsa salassa pidettävää tietoa poliisin
myötävaikutuksella. Konstaapelit olivat kertomansa mukaan
mukauttaneet toimintansa vastaamaan niitä huomioitavia
poliisitoimintaa koskevia seikkoja, joita Poliisihallituksen liitteessä on
esitetty. Helsingin poliisilaitoksen käsitys on, ettei poliisipartion mukana
kulkeva TV-tuotantoon kuuluva henkilö saa lähtökohtaisesti tietoonsa
mitään sellaisia poliisitehtäviin tai toimenpiteisiin liittyviä tietoja, joita
täysin ulkopuolinen havainnoija ei voisi tapahtumapaikalla tilannetta
seuratessaan (yleisellä paikalla) aistinvaraisin havainnoin saada.
Helsingin poliisilaitos toteaa kuitenkin, että käytännössä lienee lähes
mahdotonta täysin estää sitä, etteikö missään olosuhteissa sivullinen
onnistuisi kuulemaan poliisin radioliikennettä, poliisien kahdenvälistä
keskustelua, poliisin ja asiakkaan välistä keskustelua tai onnistuisi
vaikkapa poliisiauton ikkunasta näkemään poliisiauton näytön sisältöä.
Helsingin poliisilaitoksen käsityksen mukaan nämä ovat sellaisia
yleisluontoisia tiedon salassapitoon liittyviä riskitilanteita, jotka voivat
liittyä tilanteen ennakoimattomuuteen ja poliisilta edellytettyyn
välittömään ja nopeaan toimintaan, mutta eivät erityisesti liity nyt
puheena olevaan poliisitoiminnan sovittuun seuraamiseen.
Itä-Suomen poliisilaitos toteaa selvityksessään, että kuvaaja ei kuule
radioliikennettä, koska auton radio on mykistetty. Radioliikenne tulee
vain poliisimiesten korvanappeihin. Autoradion näyttö on peitetty, ettei
siitä näkyisi millä kanavalla poliisi toimii. Poliisimiesten mukaan
kuvaaja ei voi myöskään nähdä Poke-näyttöä. Kuvaaja ei pääse
partion mukana kotirauhan suojaamaan tilaan. Esimerkiksi
kerrostalossa kuvaaja ei tule edes rappukäytävään ja hajaasutusalueella kuvaaja jätetään sen verran kauas, että hän ei voi
havaita mihin taloon partio menee. Yleisillä paikoilla kuvaaja on partion
lähellä ja voi kuulla asiakkaan ja poliisin välisen keskustelun. Mikäli
henkilö otetaan kiinni ja kuljetetaan poliisiasemalle, kuvaaja ei pääse
poliisivankilaan, eikä siten saa tietoonsa tarkempia henkilötietoja tai
muita kiinniottoon liittyviä tietoja. Jos poliisimies soittaa puhelun
poliisiautossa, kuvaaja luonnollisesti kuulee poliisin osuuden
keskustelusta. Yhteenvetona voidaan poliisilaitoksen mukaan todeta,
että poliisimiehillä on kuvauksista näkemys, jonka mukaan asiakkaiden
oikeusturva ei vaarantuisi kuvaajan mukanaolon seurauksena.
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen selvityksen mukaan HÄKE – tietojen
osalta ulkopuoliset eivät saa tietoonsa salassa pidettäviä tietoja, koska
poliisipartioilla on VIRVE-radioissa korvanapit, joiden kautta otetaan
tehtävät vastaan ja jonka kautta hoidetaan HÄKEN ja partion välinen
keskustelu ja toimeksiannot. Ajoneuvon radiot ovat äänettömällä, joten
kuvaajat eivät kuule HÄKE:n antamia tehtäviä ollenkaan. Myöskään
kenenkään henkilötietoja ei ole kerrottu Virve -radioon siten, että
kuvaaja näitä kuulisi. Kuvaajat kuulevat ja näkevät sen mitä tehtävillä
asiakas itse kertoo tai miten hän toimii. Poliisin puolelta he eivät saa
salassa pidettävää tietoa.
3 / 11
Poliisipartioilla on ollut velvollisuus kieltää ja estää kuvaajaa
kuvaamasta, mikäli tilanne on sitä vaatinut. Itä-Uudenmaan
poliisilaitoksen partioilla ei tällaisia tilanteita ole ollut.
Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen selvityksessä ilmaistun käsityksen
mukaan on olemassa vähintäänkin ilmeinen vaara, että vaitioloon
sitoutuneen kuvaajan tietoon on päätynyt ehdottomasti salassa
pidettävää, salassapito-olettaman alaista tai asianosaisjulkista tietoa.
Lapin poliisilaitos toteaa selvityksessään, että Poliisit-sarjassa
esiintyvät partiot ovat tietoisia sopimusten sisällöistä, joilla pyritään
estämään salassa pidettävien tietojen päätyminen ohjelmaa tekevien
henkilöiden tietoon. Lapin poliisilaitoksella ei ole tiedossa tapauksia,
joissa olisi menetelty sopimusten vastaisesti. Vaikka sopimuksia on
noudatettu, on sen näkemyksen mukaan tietenkin mahdollista, että
tilanteissa voi välittyä ohjelman tekijöiden tietoon sellaista, johon heillä
ei ole salassapitosäännösten mukaisesti oikeutta. Lapin poliisilaitoksen
johdolla ei kuitenkaan ole tietoa tällaisista tapauksista.
Lounais-Suomen poliisilaitoksen selvityksessä todetaan, että kuvaaja
on niiden tietojen valossa, joita poliisipartio hänelle antaa. Kuvattavat
poliisit tiedostavat julkisen tiedon ja salassa pidettävän tiedon
merkityksen kertoessaan toimittajalle asioiden kulkua. Lähtökohtaisesti
salassa pidettävää tietoa ei kulkeudu kuvaajalle tehtäväpaikalle
mentäessä. Tehtävällä, joka on julkisella paikalla, kuvaaja tekee omia
havaintojaan tapahtumista ja paikalla olevista henkilöistä. Samat
havainnot voi Lounais-Suomen poliisilaitoksen näkemyksen mukaan
tehdä kuka tahansa paikalla olijoista. Poliisilaitoksen mukaa lienee
selvä, että kuvaaja ei ole mukana esimerkiksi kotirauhan piiriin
kuuluvissa tilanteissa. Edellä oleviin seikkoihin viitaten poliisilaitos
toteaa selvityksessään, että lähtökohtaisesti ohjelmantekijöille ei
kulkeudu salassa pidettävää tietoa missään kuvausten vaiheessa.
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen selvityksen mukaan poliisipartion
jäsenillä on koko vuoron aikana kiinnitettynä haalariinsa mikrofoni, joka
partion ymmärryksen mukaan taltioi heidän puhettaan jatkuvasti. Partio
ei itse päätä siitä, mitä näille tallenteille tapahtuu, vaan se on sovittu
erikseen poliisihallituksen ja Aito Media Oy:n välillä. Länsi-Uudenmaan
poliisilaitoksen selityksessä todetusti ei voida poissulkea
mahdollisuutta, että tämän kautta salassa pidettäväksi luokiteltua
tietoa (puhetta) on voinut tallentua Aito Media Oy:n toimesta.
Oulun poliisilaitoksen selvityksessä todetaan, että Poliisit TV -ohjelman
kuvausten aikana tai silloin kun ohjelman tekijöitä on muutoin paikalla,
ei partioiden välillä tai partion jäsenten välillä keskustella salassa
pidettävistä asioista siten, että ne tulisivat ohjelman tekijöiden tietoon.
Poliisihenkilöiden välinen radioviestintä ei välity ohjelman tekijöille,
koska poliisihenkilöillä on käytössään VIRVE-korvanapit. Myöskään
POKE näytön kautta ei välity tietoa ohjelman tekijöille, koska näyttö on
peitetty suojakalvolla. Salassa pidettävän tiedon leviämistä ennalta
estetään myös siten, että ohjelman tekijöitä ei päästetä kuvaamaan
alueille tai tilanteisiin, missä salassapito voisi ennakkoon tehdyn
arvioinnin perusteella vaarantua.
4 / 11
Asiakkaan puhuttamisissa voi sen sijaan mahdollisesti tulla eteen
tilanteita, joissa asiakas alkaa oma-aloitteisesti kertomaan
poliisihenkilöille salassa pidettäviä tietoja kuten esimerkiksi omia
terveystietojaan. Ohjelman tekijät voivat kuulla nämä tiedot joko
suoraan asiakkaalta tai sitten mahdollisesti partioilla olevien
mikrofonien kautta. Edellä mainitun kaltaisia tilanteita ei ole tiedossa,
mutta koska ne ovat mahdollisia, ei voida ehkä täysin estää, että
ohjelman tekijöistä ainakin kuvaaja voi kuulla salassa pidettävää tietoa
kuvausten yhteydessä.
Pohjanmaan poliisilaitos toteaa lausunnossaan käsityksenään, ettei
ole aihetta epäillä ohjelmien tekijöiden saaneen poliisimiesten
myötävaikutuksella tietoonsa viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetun lain tai muun velvoittavan lainsäädännön perusteella
ehdottomasti salassa pidettävää, salassapito-olettaman tai ainoastaan
asianosaisjulkista tietoa.
Sisä-Suomen ja Hämeen poliisilaitosten virkamiehiä ei ollut osallistunut
tv-sarjan kuvauksiin vuonna 2020 tai se jälkeen.
Poliisihallituksen Poliisitoimintayksikön mukaan on käytännössä
mahdotonta, että muut kuin poliisipartiossa olevat poliisimiehet saavat
tietoonsa poliisin tehtäviä koskevia salassa pidettäviä tietoja, olipa
näissä kyse sitten poliisin toimintaa koskevista tiedoista tai yksittäisen
kohdehenkilön yksityiselämään liittyvistä tiedoista.
Kuitenkin Poliisitoimintayksikkö edellä olevasta poiketen toteaa
olevan poikkeuksellisesti täysin mahdollista, että muut kuin
poliisimiehet voivat saada tietoja poliisin tehtävistä, koska TVtuotantojen kuvaaja on yksittäisen poliisipartion mukana. Niissä
tapauksissa he saavat tietoonsa vain sen, mitä kuka tahansa
sivullinen voisi tilannetta seuratessaan saada. Jos tällaista tietoa on
paljastunut, on poliisitoimintayksikön lausunnon mukaan kuvaajan tai
muiden henkilöiden tietoon poliisitoiminnasta päätynyt
lähtökohtaisesti vähemmän tietoja kuin hätäkeskustoimintaa ja
ensihoitoa kuvaavissa sarjoissa.
Poliisitoimintayksikön lausunnossa todetaan, että Poliisihallitus on
antanut ohjeen poliisitoiminnan seuraamisesta, dokumentoinnista ja
esittämisestä erikseen sovittavissa tapauksissa (POL-2020-36611,
26.6.2020). Poliisihallituksen ohjeen ja ennen tuotantojen kuvaamista
pidettyjen ohjetta koskevien koulutustilaisuuksien tarkoituksena on
ollut ehkäistä mahdollisimman tehokkaasti salassa pidettävän ja
luottamuksellisen tiedon päätyminen ulkopuolisille.
5 / 11
Ohjeen perusteella on pyritty ennalta estämään salassa pidettävän
tiedon päätyminen kolmannelle taholle. Jos ohjetta tai salassapitoa
koskevaa lainsäädäntöä ei ole noudatettu, on mahdollista, että
kuvaustilanteessa salassa pidettävää tietoa on voinut päätyä
oikeudettomasti sivullisten haltuun. Poliisihallitus ei valvo yksittäisiä
kuvaustilanteita, vaan tarkastaa ennakolta ainoastaan tuotannossa
käytettävän aineiston. Tuotantoyhtiö hävittää sellaiset tiedot, joita ei
käytetä tuotantokauden jaksoissa.
Poliisihallituksen viestinnän vastuualueen mukaan Poliisihallitus on
pyrkinyt ohjeellaan minimoimaan tietojen siirtymisen toimintaa
seuraaville tahoille, mutta todellisessa elämässä tätä on erittäin
vaikea täysin aukottomasti toteuttaa, koska se on mahdollista myös
kenelle tahansa muulle tapahtumapaikalla olevalle ulkopuoliselle.
Poliisihallitus toteaa, ettei viranomaisten toiminnan julkisuudesta
annetun lain tai muun velvoittavan lainsäädännön perusteella
ehdottomasti salassa pidettävää, salassapito-olettaman alaista tai
ainoastaan asianosaisjulkistatietoa voida viranomaisen toimesta
antaa ulkopuoliselle taholle. Asiaa koskevalla ohjeistuksellaan
Poliisihallitus on erityisesti pyrkinyt siihen, ettei kuvausjärjestelyissä
tällaista tilannetta pääse syntymään ja vastaavasti, mikäli tällainen
tilanne syystä tai toisesta, varotoimista huolimatta kuitenkin syntyisi,
asiaan on varauduttu toimenpiteillä, joiden avulla mahdolliset
lisävahingot estetään (vaitiolo sitoumukset ja Poliisihallituksen
sopimusperusteinen oikeus poistaa materiaalia esitettävästä
jaksosta).
Tuotantoyhtiön kanssa tehtävästä sopimuksesta
Poliisihallitus toteaa, että tuotantoyhtiön kanssa tehtävällä
sopimuksella sovitaan seuraavista asioista: sopijapuolet ja
sopimuksen kesto; sidosryhmä ja yhteyshenkilö; poliisia edustava
viranomainen ja yhteyshenkilö; sopimuksen voimassaoloaika;
sopimuksen kohde ja tavoite; poliisin oikeudet ja velvollisuudet;
sidosryhmän oikeudet ja velvollisuudet; dokumentoinnista ja
esittämisestä sopiminen; ennakkokatselu; sopimussakot ja
vahingonkorvaus; ilmoitusvelvollisuus, sopimuksen siirtäminen ja
muuttaminen; sopimuksen päättyminen; sovellettava laki ja
erimielisyyksien ratkaisu; sopimuksen pätevyysjärjestys sekä
voimaantulo ja muuttaminen.
Poliisitoiminnan seuraamiseen osallistuvilta edellytetään
perusmuotoisia turvallisuusselvityksiä ja vaitiolositoumuksia. Kaikkien
poliisitoimintaa seuraavien henkilöiden tulee olla
turvallisuussopimuksen vaatimusten mukaisesti hyväksyttyjä ennen
seuraamisen aloittamista.
6 / 11
Poliisihallituksella on oikeus sopimuksen perusteella ennalta
tarkastaa ohjelmaan päätyvä materiaali ja tehdä siihen liittyen
poistoja, peittämisiä jne. Tällä on viime kädessä pyritty varmistamaan,
ettei kenenkään yksityiselämän suojaan liittyviä tietoja päädy
julkiseen esitykseen. Siltä osin, kun kuva-aineistoon on päätynyt
poliisipartion työvuoronsa aikana käymiä keskusteluita, ne hävitetään,
jos niitä ei käytetä ohjelmaan tulevassa versiossa. Salassa pidettäviä
asioita ei saa käsitellä kuvaajan läsnä ollessa tai nauhoittaessa.
Mikäli sidosryhmä toiminnallaan merkittävästi rikkoo sopimuksen
määräyksiä tai sopimusvelvoitteita, on poliisilla oikeus saada
sopimussakkona 10 000 euroa kustakin määräyksen tai
sopimusvelvoitteen rikkomisesta. Sidosryhmä on lisäksi velvollinen
korvaamaan poliisille aiheutuneen näytetyn välittömän vahingon sekä
välilliset myös vahingot, jos sidosryhmä on aiheuttanut vahingon
tahallisesti tai törkeällä tuottamuksella, rikkonut salassapito-,
tietoturva- tai tietosuojavelvoitteita.
Selvityksensä yhteenvetona Poliisihallitus toteaa, että sen käsityksen
mukaan voimassa oleva lainsäädäntö ei estä sitä, että viranomainen
nyt käsiteltävänä olevalla tavalla mahdollistaa ulkopuolisen toimittajan
mukanaolon toiminnassaan, kunhan viranomainen riittävillä
toimenpiteillä varmistuu siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot päädy
ulkopuolisen tahon tietoon. Päinvastainen tulkinta tarkoittaisi
Poliisihallituksen näkemyksen mukaan suurella todennäköisyydellä
sitä, että tämänkaltaisesta tuotannosta jouduttaisiin luopumaan. Kun
samankaltaisia tuotantoja on poliisin lisäksi ollut muillakin
viranomaisilla – samankaltaisia sarjoja ovat ainakin ”Suomen tulli”,
”Pelastajat”, ”Linna” ja ”Skärgårdens hjältar” – vaikuttaisi tämä
kokonaisuutena heikentävästi viranomaisten mahdollisuuteen kertoa
toiminnastaan kansalaisille, mitä ei myöskään julkisuuslain 20 §:n
mukainen tiedon tuottamisvelvoite huomioon ottaen voida pitää
optimaalisena.
3 RATKAISU
3.1 Oikeusohjeita
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) 20
§:ssä säädetään viranomaisen velvollisuudesta tuottaa ja jakaa
tietoa:
Viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta ja tässä
tarkoituksessa tarvittaessa laadittava oppaita, tilastoja ja muita
julkaisuja sekä tietoaineistoja palveluistaan, ratkaisukäytännöstään
sekä yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toimialallaan.
Laatimisvelvollisuuden tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon,
missä määrin viranomaisen toiminnasta on saatavissa tietoja
asiakirjojen julkisuuden avulla tai yleisen tilastotuotannon perusteella.
7 / 11
Viranomaisen on tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan sekä
yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa
liittyvissä asioissa.
Viranomaisten on huolehdittava siitä, että yleisön tiedonsaannin
kannalta keskeiset asiakirjat tai niitä koskevat luettelot ovat tarpeen
mukaan saatavissa kirjastoissa tai yleisissä tietoverkoissa taikka muilla
yleisön helposti käytettävissä olevilla keinoilla.
Julkisuuslain 22 §:ssä säädetään asiakirjasalaisuudesta:
Viranomaisen asiakirja on pidettävä salassa, jos se tässä tai muussa
laissa on säädetty salassa pidettäväksi tai jos viranomainen lain nojalla
on määrännyt sen salassa pidettäväksi taikka jos se
sisältää tietoja, joista on lailla säädetty vaitiolovelvollisuus.
Salassa pidettävää viranomaisen asiakirjaa tai sen kopiota tai
tulostetta siitä ei saa näyttää eikä luovuttaa sivulliselle eikä antaa sitä
teknisen käyttöyhteyden avulla tai muulla tavalla sivullisen nähtäväksi
tai käytettäväksi.
Julkisuuslain 23 §:ssä säädetään vaitiolovelvollisuudesta ja
hyväksikäyttökiellosta:
Viranomaisen palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää
hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä
tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä (korostus
tässä), eikä muutakaan viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saamaa
seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus.
Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään
jälkeen, kun toiminta viranomaisessa tai tehtävän hoitaminen
viranomaisen lukuun on päättynyt.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös sitä, joka harjoittelijana
tai muutoin toimii viranomaisessa taikka viranomaisen toimeksiannosta
tai toimeksiantotehtävää hoitavan palveluksessa taikka joka on saanut
salassa pidettäviä tietoja lain tai lain perusteella annetun luvan nojalla,
jollei laista tai sen perusteella annetusta luvasta muuta johdu.
Vaitiolovelvollisuus on myös sillä, jolle viranomainen on ilmoittanut
julkisuus- tai salassapito-olettaman sisältävän salassapitosäännöksen
osoittamissa rajoissa tietoja, jotka ovat yleisöltä salassa pidettäviä.
Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista
sivullisille asianosaisaseman perusteella saatuja salassa
pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään.
Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu henkilö ei saa käyttää salassa
pidettäviä tietoja omaksi taikka toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi.
Asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa saa kuitenkin
käyttää muita kuin asianosaista itseään koskevia tietoja, kun kysymys
on sen oikeuden, edun tai velvollisuuden hoitamista koskevasta
asiasta, johon asianosaisen tiedonsaantioikeus on perustunut.
8 / 11
Julkisuuslain 26 §:ssä säädetään yleisistä perusteista salassa
pidettävän tiedon antamiseen:
Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä viranomaisen
asiakirjasta tiedon, jos:
1) tiedon antamisesta tai oikeudesta tiedon saamiseen on laissa
erikseen nimenomaisesti säädetty; tai
2) se, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty,
antaa siihen suostumuksensa.
Viranomainen voi salassapitosäännösten estämättä
antaa tiedon toisen taloudellisesta asemasta taikka liikesalaisuudesta,
terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakassuhteesta tai myönnetystä
etuudesta taikka 24 §:n 1 momentin 32 kohdassa tarkoitetusta
henkilön yksityiselämää koskevasta tai sitä vastaavasta muun lain
mukaan salassa pidettävästä seikasta, jos tieto on tarpeen:
1) yksityisen tai toisen viranomaisen laissa säädetyn
tiedonantovelvollisuuden toteuttamiseksi; taikka
2) tiedot antavan viranomaisen hoidettavaksi kuuluvan korvauksen tai
muun vaatimuksen toteuttamiseksi.
Viranomainen voi antaa salassa pidettävästä
asiakirjasta tiedon antamansa virka-aputehtävän suorittamiseksi sekä
toimeksiannostaan tai muuten lukuunsa suoritettavaa tehtävää varten,
jos se on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi. Salassa
pidettäviä tietoja voi kuitenkin luovuttaa mainittuja tehtäviä varten myös
silloin, kun salassa pidettävien tietojen poistaminen niiden suuren
määrän tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi ei ilmeisesti ole
tarkoituksenmukaista. Viranomaisen on ennakolta varmistuttava siitä,
että tietojen salassapidosta ja suojaamisesta huolehditaan
asianmukaisesti.
Julkisuuslain 32 §:n mukaan se, mitä lain 7 luvussa [26–32 §:t]
säädetään salassa pidettävästä asiakirjasta tai salassapidon
lakkaamisesta, koskee soveltuvin osin myös vaitiolovelvollisuuden
piiriin kuuluvaa tietoa.
Perustuslain 12 §:ssä säädetään sananvapaudesta ja julkisuudesta:
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista,
julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä
kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä
sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää
kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä
rajoituksia.
9 / 11
Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia,
jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen
rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja
tallenteesta.
3.2 Arviointi
Viranomaisella on julkisuuslain 20 §:ssä säädetty velvollisuus tuottaa
ja jakaa tietoa. Säännöksen tarkoituksena on tehostaa
julkisuusperiaatteen toteutumista.
Poliisihallituksen viestinnän vastuualueen mukaan poliisilla on
julkisuusperiaatteen mukaisesti velvollisuus tiedottaa toiminnastaan,
jotta ihmiset saavat tietoa julkisten tehtävien hoitamisesta ja julkista
valtaa käyttävien tahojen toiminnasta sekä yhteiskuntaoloista. Poliisin
osalta velvollisuus tiedottamiseen on jopa korostunut, koska
asiakirjojen julkisuus on katsottu riittämättömäksi keinoksi turvata
kansalaisten mahdollisuus viranomaisen toiminnan valvontaan
hallinnonaloilla, joilla yksittäisiä asioita koskevat asiakirjat ovat
toimialan luonteen vuoksi merkittäviltä osin salassa pidettäviä.
Poliisitoiminnan läpinäkyvyyden ja yhteiskunnallisesti merkittävän
tehtävän hoitamiseksi on katsottu tärkeäksi, että poliisin toimintaa
voidaan seurata ja arvioida. Se mahdollistaa osaltaan yleisön tuen ja
luottamuksen poliisin toimintaan sekä tukee turvallisuuden tunnetta.
Käsitykseni mukaan puheena olevassa ohjelmatoiminnassa ei ole
kysymys julkisuuslain 20 §:ssä tarkoitetusta viranomaisen
velvollisuudesta tuottaa ja jakaa tietoa. Säännöksen mukaan
viranomaisen on laadittava oppaita, tilastoja ja muita julkaisuja sekä
tietoaineistoja palveluistaan, ratkaisukäytännöstään sekä
yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toimialallaan. Viranomaisen
on myös tiedotettava toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden
ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä
asioissa. Säännöksen perusteluissa on todettu, että
tiedottamisvelvollisuus ei syrjäytä salassapito- ja vaitiolovelvollisuutta
(HE 30/1998 vp s. 81).
Toisaalta on pitkälti viranomaisen harkinnassa, millä muilla tavoilla se
haluaa antaa yleisölle tietoja toiminnastaan. Yhtenä tällaisena muuna
keinona voidaan nähdä viranomaisten kanssa yhteistyössä toteutetut
TV-ohjelmat, jotka taltioivat todellisia tapahtumia.
Korostan kuitenkin julkisuuslain 23 §:ssä säädetyn
vaitiolovelvollisuuden tarkoittavan sitä, että sivulliselle ei saa paljastaa
salassa pidettävää tietoa. Tällainen tieto voi olla (1) asiakirjassa oleva
salassa pidettävä tieto tai (2) tieto, jota ei ole asiakirjassa, mutta joka
asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä sekä (3) henkilön
viranomaisessa toimiessaan tietoonsa saama seikka, josta lailla on
säädetty vaitiolovelvollisuus.
10 / 11
Julkisuuslaissa säädetyn salassapidon ja virkamiehen
vaitiolovelvollisuuden näkökulmasta myös median edustaja on
sivullinen, jolle ei saa paljastaa salassa pidettävää tietoa.
Saadun selvityksen perusteella poliisi on TV-ohjelmien teon
yhteydessä pyrkinyt salassapidon turvaamiseen monin tavoin, eikä
salassa pidettävää tietoa olisikaan paljastunut poliisipartion mukana
liikkuneille median edustajille. Toisaalta eräiden poliisilaitosten
selvitysten mukaan kuvaajalle välittyy reaaliaikaisesti poliisimiesten
puhe sekä mahdollisesti myös asiakkaiden ja muiden samalle
poliisitehtävälle osallistuvien poliisimiesten puhe, koska tuotantoon
osallistuvien poliisimiesten virka-asuihin on kiinnitetty mikrofonit.
Useiden poliisilaitosten selvitysten mukaan ”ei voida poissulkea”, ”on
mahdollista” tai on ”vähintäänkin ilmeinen vaara”, että ohjelman tekijät
voivat joissain tilanteissa saada salassa pidettävää tietoa. Totean,
että salassapito- ja vaitiolovelvoitteiden takia näin ei saisi tapahtua.
Yksityisyyden suojan näkökulmasta pidän sinänsä hyvänä, että
poliisin edustaja tarkastaa ennalta ohjelmaan päätyvän materiaalin ja
voi tehdä siihen poistoja tai peittämisiä, ettei kenenkään
yksityiselämän suojaan kuuluvia tietoja päädy julkiseen esitykseen.
Toisaalta tällöinkin salassa pidettäviä tietoja on jo tullut ohjelman
tekijöiden tietoon. Lisäksi pidän mahdollisena, että mainituista
toimenpiteistä huolimatta jotkut voivat tunnistaa ohjelmassa näkyviä
henkilöitä ja siten myös saada heitä koskevia salassa pidettäviä
henkilötietoja.
Ymmärrän sinänsä, että poliisin näkökulmasta ohjelmatoiminnalla
voidaan tavoitella myönteisiä vaikutuksia poliisin julkisuuskuvaan ja
ihmisten mielikuviin poliisista. Media puolestaan voi täyttää ohjelmilla
tehtäväänsä julkaista tietoja yleisesti kiinnostavista aiheista ja
herättää keskustelua niistä.
Sen sijaan ohjelmissa poliisitoiminnan kohteena olevien tai niissä
muutoin näkyvien tai kuuluvien henkilöiden yksityisyyden suojan
kannalta ohjelmatoiminta voi muodostua hyvin ongelmalliseksi. Kun
ohjelma kuvaa todellisia tapahtumia, heiltä ei pyydetä suostumusta
siihen, että ohjelmassa tai sen teossa heidän yksityisyyden suojan
piiriin kuuluvia salassa pidettäviä tietoja saattaa tulla sivullisten
tietoon. Tietyllä tavalla ohjelmaa tuotetaan näiden henkilöiden
yksityisyyden suojan vaarantumisen kustannuksella.
Se, milloin on kysymys salassa pidettävistä tiedoista, on osittain
tapaus- ja tilannekohtaista. Todellisia tapahtumia kuvaavan ohjelman
teossa ei aina voida ennakoida, milloin ilmi tulee salassa pidettäviä
tietoja. Tämänkin vuoksi toimintaa on ilmeisen vaikeaa järjestää siten,
että salassa pidettäviä tietoja ei missään tapauksessa tulisi sivullisten
tietoon.
11 / 11
Oikeusasiamiehen tehtävänä on valvoa viranomaisten toiminnan
laillisuutta ja yksilön perusoikeuksien toteutumista. Käytettävissäni
olevien tietojen perusteella pidän yleisellä tasolla hyvin
ongelmallisena ohjelmatoimintaa, jossa ”on mahdollista” tai jopa
”ilmeinen vaara” sille, että yksilön perusoikeussuojan piiriin kuuluvaa
salassa pidettävää tietoa tulee sivullisten tietoon viranomaisen
toiminnasta johtuvista syistä.
Kanteluissa ei kuitenkaan ole esitetty sellaista puheena olevaan
ohjelmatoimintaan liittyvää konkreettista tapausta, jossa olisi aihetta
epäillä tapahtuneen mainituin tavoin, ja jota oikeusasiamies voisi
tutkia. Tämän vuoksi minulla ei ole asiassa perusteita muuhun kuin
että korostan edellä salassapidosta ja vaitiolovelvollisuudesta
lausumaani sekä sitä, että ohjelmatoiminta tulee järjestää niin, että
salassa pidettävää tietoa ei päädy sivullisille.
Totean lopuksi, että olen tässä päätöksessäni arvioinut poliisin
ohjelmatoimintaa vain edellä käsitellyistä näkökulmista.
4 TOIMENPITEET
Saatan edellä kohdassa 3.2 esittämäni käsitykset
vaitiolovelvollisuudesta ja salassapidosta Poliisihallituksen tietoon.
Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen tästä päätöksestäni
Poliisihallitukselle ja pyydän sitä ilmoittamaan ratkaisustani myös
poliisilaitoksille.