Hevosmetsuri Miika Åfelt

Suomi on raivattu ja rakennettu hevosten avulla. Vaikka tuntuu, että historiasta jolloin se oli arkipäivää – on kauan, niin enenevissä määrin ymmärretään nykyisin hevosella työstetyn metsän etu.

Hevostelua juttusarja esittelee ammattina: Hevosmetsuri.

Miika Åfelt rakensi rakkaudestaan hevosiin itselleen ammatin. Hevosmetsuriksi voi opiskella Suomessa.

 

Haastattelussa Miika Åfelt Ikaalisista joka on perustanut Hevosmetsuri – alan yrityksen erilaisine palveluineen.

 

 

Miika Åfelt, mitä Hevosmetsuri tekee ?

  • ”Hevosmetsuri on toimija joka suunnittelee ja kaataa metsäkohteen hevosten kanssa. Tekee siis kokonaisuusurakointia erilaisilla kohteilla.”

 

Millainen on hevostelu historiasi eli milloin heppakärpänen puri ?

  • ”Hevoskärpänen puri jo varmasti 10-vuotiaana. Siinä vaan oli jotain todella hienoa kun ihminen ja uljas eläin tekee yhteistyötä. Lienee länkkäreilläkin ollut vaikuttimensa. Ikaalisiin muuton jälkeen avautui pienellä ratsastustallilla mahdollisuus kokeiluun ja sitten mentiin.”

 

Millaisia hevosia sinulla on työssä ?

  • ”Aivan kaikenlaisia. Vanhoja ravureita tietenkin aluksi. Sitten tuli kylmäveriset raskaammat rodut jossain vaiheessa kuvioihin. Pohjois-Ruotsalaiset, Ardennerit, Belgialaiset, Comtoissit ja nyttemmin  Bercheronit. Koulutuksessa on ollut Shirejä, Bolognen hevosia yms.”

 

Mitä vaaditaan Hevosmetsurin kanssa työskentelevältä hevoselta?

  • ”Hyvän hevosen ominaisuuksia ovat : rauhallisuus, syvä ja suuri runko ainakin raskaimmissa töissä. Hyvät jalka-asennot ja liikkuvuus. Kaikenlaisista on hevosia tehty mutta lahjakas on aina lahjakas kaikissa hommissa. Koulutan itse hevoseni.”

 

Miksi hevonen on luonnossa ja metsässä parempi kuin isot koneet?

  • ”Hevonen on luonnon oma hevosvoima joka pystyy käyttämään maastoa galaksia tehokkaammin. Sen tehopaino suhde hakee vertaistaan. Eli kevyestä painosta huolimatta se pystyy vetämään suuriakin kuormia. Urapainaumia ei synny eikä tarvita leveitä ajouria. Lisäksi päästöt ja hiilijalan jälki on galaksin pienin.”

 

Mitä etuja on hevosen kanssa metsässä työskentelystä?

  • ”Kaikki edellä mainitut ja niiden lisäksi hevosesta tulee työkaveri. Et ole työssäsi yksin. Sinä palvelet hevosta ja se sinua.”

 

Millaisia muita tehtäviä on vuosien mittaan hevostesi kanssa ollut ja millaisiin tehtäviin sinut niiden kanssa voi palkata?

  • ”Metsäpalvelut mitä erilaisemmissa muodoissa. Viime viikolla olimme Ympäristö ministeriön kohteella Porvoossa jossa oli ennallistamis hanke. Nyt on meneillään tonttihakkuu sekä talousmetsän herkän kuusikon harvennus. Ensi viikolla lähdemme ulkoilu alueen puiden ajoon. Toukokuussa avaamaan Stadin kesä  kohtuullisen hutikan kera poikien kanssa. Kesäkuussa jos Herramme suo alkaa festari-kesä jossa menemme aina Porin Jazzeista Kotkan Meripäiviin jne. Aivan äsken laitoin tarjouksen kylvöstä Keravan Kartanon maille jne. Lisäksi on oma luomutila ja pieni Kyyttö karja vasikoineen. Juuri putkahti kevään vasikka numero 8. Vanha kansa sanoo, että hyvällä hevosella voi ajaa vaikka leipiä uuniin, ja se on juuri näin.”

 

Teillä on maatila. Mitä muita palveluja tai tuotteita teiltä löytyy?

  • ”Myymme Hevosmiehen kaurahiutaleita ja Metsäkarjan luomulihaa jossa pää yhteistyö kumppanimme on S-ryhmä ja muutamat K-ryhmän kaupat. Tuotteita myydään myös tilalta suoraan. Pieni muotoista mökki majoitusta löytyy myös tilalta kesä-aikana, kauniin Kyrösjärven rannalta. Myymme ja valmistamme hevos-vetoisia laitteita metsään ja pellolle.”

 

Mikä tekee ihmisestä hevosmiehen ?

  • ”Rakkaus hevoseen tekee hevosihmisen. Siitä syntyy halu, into ja taito. Sitä ei voi itse ottaa vaan se on Taivaan lahja. Niinkuin kaikki muukin.”

 

Lisätietoja: http://www.tyohevoset.fi

Youtubesta löytyy lukuisia esittely videoita hakusanalla: Åfeltin työhevoset.

 

 

 

 

Haastattelussa: Miika Åfelt

Haastattelu ja teksti: Teija Kangaslampi

Kuva: Miika Åfeltin koti-albumi

 

One thought on “Hevosmetsuri Miika Åfelt

  • 21.4.2021 at 09:40
    Permalink

    Muistellaan tapahtumia vuoden 1950 aikoihin. Silloin metsiä hoidettiin hevosten avulla. Metsät kasvoivat hienosti, aina löytyi hyvää rakennuspuuta. Nyt jos sellaista haluaa, pitää ostaa ulkolaista puuta.
    Metsästä otettiin tukkipuut ja jätettiin reiden paksuiset kasvamaan. Nyt metsäkone pilaa metsän kymmeniksi vuosiksi, kun kasvuvaiheessa olevat puut viedään ja maasto tärvellään.

    1950 vesistöt olivat loistokunnossa, joka purosta ja järvestä sai ilmaiseksi talousvedeksi kelpaavaa vettä. Kaikki on muuttunut, jopa kaupunkien on ollut pakko muuttaa vedenottopaikkojaan. Soiden kaivelu ja avohakkuut aiheuttavat valtavia orgaanisia päästöjä (humusta), joka pilaa vesistöt.
    Orgaaninen aines tuo ravintoa mikrobeille, jotka kuluttavat happea. Vähähappisessa tilassa kalat eivät elä ja pohjan fosforia vapautuu aiheuttaen rehevöitymisen. 1970 luvun kalakuolemat johtuivat hapettomuudesta eivätkä mistään happosateista.
    Maatalouden päästöt esimerkiksi Saaristomeren pilaajina ovat merkityksettömiä. Helppo todeta laskemalla. Jokien tuoma fosforimäärä tunnetaan ja myös Saaristomeren vesimäärä. Jokien tuonma fosforimäärä ei ole voinut rehevöitymistä aiheuttaa. Ympäristöviranomaiset eivät osaa sitä laskea. Nykyään tiedekin on politiikkaa.

    Reply

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.