Vuosi 1918 muistuttaa eheyden ja sovinnon merkityksestä – Sisällissodan muistohetki eduskunnassa

Suomen sisällissodasta tulee tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Valtioneuvoston kanslian hanke Muistovuosi 1918 tarkastelee tärkeän historiallisen vaiheen merkitystä ja kokoaa tietoa sadan vuoden takaisten tapahtumien muistamisesta. Perjantaina 26. tammikuuta klo 11 järjestetään eduskunnassa sisällissodan muistohetki, johon osallistuvat muun muassa kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 10.55 alkaen.

Vuodesta 1918 tuli juuri itsenäistyneen Suomen koetinkivi. Talous oli romahtanut, elintarvikepula kärjistynyt kriittiseksi ja valtataistelu jakanut suomalaisia kahteen leiriin. Nuori valtio joutui sisällissotaan, jonka vaikutukset olivat syvät ja pitkäkestoiset. Sodan jälkeen alkanut kansallinen eheytyminen ja sitoutuminen demokratiaan ovat olleet ratkaisevan tärkeitä Suomen kehitykselle.

Kuluvana vuonna Suomessa muistetaan sisällissotaa ja vuoden 1918 tapahtumia monin eri tavoin. Valtioneuvoston kanslian asettama Suomen sisällissodan Muistovuosi 1918 -hanke tarkastelee vaikeaa vaihetta itsenäisen Suomen historiassa. Muistovuosi 1918 kokoaa ja jakaa tietoa vuoden 1918 tapahtumien muistamisesta sekä tekee yhteistyötä eri tahojen kanssa. Tavoitteena on tuoda esiin yhteiskunnallisen eheyden merkitystä.

”Sisällissodalla on ollut syvä vaikutus kansakuntaamme. On tärkeää muistaa traagisen ajanjakson tapahtumia ja ymmärtää niiden syitä ja seurauksia. Sovinnon sekä yhtenäisyyden vaaliminen on ajankohtaista tässäkin ajassa”, Muistovuosi 1918 -hankkeen pääsihteeri Pekka Timonen sanoo.

Hankkeen verkkosivustolla muistovuosi.fi esitellään vuoden 1918 muistamiseen liittyviä tapahtumia ja sisältöjä. Tietoa tapahtumista tai sisällöistä voi ehdottaa julkaistavaksi sivustolta löytyvän lomakkeen kautta.

Sisällissodan muistohetki eduskunnassa

Perjantaina 26. tammikuuta klo 11 eduskuntapuolueiden johto kokoontuu yhteiseen sisällissodan muistohetkeen Eduskuntataloon. Tilaisuudessa eduskuntapuolueiden puheenjohtajat pitävät yhteisen puheenvuoron ja lisäksi vietetään hiljainen hetki sisällissodan uhreja sekä inhimillistä kärsimystä muistaen.

Muistohetkeen on kutsuttu puolueiden, eduskuntaryhmien ja eduskunnan johdon lisäksi muun muassa sisällissodan tutkijoita sekä poliittisten nuorisojärjestöjen ja sitoutumattomien opiskelijajärjestöjen edustajia.

Julma ja verinen sota

Vuonna 1918 käyty Suomen sisällissota oli yhteiskunnallisten ristiriitojen, ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän vallankumouksen synnyttämä konflikti. Sota alkoi tammikuun lopulla punaisten vallankumouksella Helsingissä sekä hallituksen joukoiksi julistettujen suojeluskuntien operaatiolla venäläisiä varuskuntia vastaan Pohjanmaalla ja Karjalassa. Toukokuun alkuun kestänyt sota oli julma ja verinen. Punaista Suomea tukivat Venäjän bolsevikit ja valkoista Suomea keisarillinen Saksa. Molemmat osapuolet syyllistyivät raakaan terroriin, jossa menehtyi enemmän ihmisiä kuin taisteluissa. Valkoisten voittoon päättynyttä sotaa seurasi syksyyn asti jatkunut vankileirien aika, jossa yli 13 000 ihmistä menehtyi terroriin, nälkään ja tauteihin. Kaikkiaan sisällissota vaati yli 36 600 ihmisen hengen.

Valtioneuvoston kanslian asettama Suomen sisällissodan Muistovuosi 1918 -hanke tarkastelee tärkeää vaihetta itsenäisen Suomen historiassa. Muistovuosi 1918 tuo esiin yhteiskunnallisen eheyden merkitystä ja kokoaa tietoa vuoden 1918 tapahtumien muistamisesta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. muistovuosi.fi

Lähde: Valtioneuvosto