Suomi tuhlasi kehitysapuun melkein miljardin vuonna 2016
Kehitysyhteistyöhön käytettyjen varojen määrää on aika ajoin kritisoitu. On esitetty varteenotettavia epäilyjä siitä, meneekö kehitysapu perille asti, vai jääkö se kehitysmaiden hallitsijoiden tai rikollisten käsiin. Näiden maiden hallitsijat ovat usein sotilasjunttia tai lähes diktaattorin asemassa olevia. On väitetty, että kehitysavusta menisi oikeille tarvitsijoille vain häviävän pieni osa. Ilmainen ulkomailta tuleva raha ei myöskään motivoi avun saajia omatoimiseen yrittämiseen, vaan toimii passivoivana tekijänä.
Valtioneuvosto on julkaissut tiedotteen, jossa kertoo Suomen käyttäneen vuonna 2016 kehitysyhteistyöhön 956 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja. Siis lähes miljardi euroa muualle kuin oman maan kehittämiseen ja oman kansan hyväksi.
Merkillepantavaa on, että suurin saajamaa 27 miljoonalla eurolla on Afganistan. Vaikka Suomi lähettää sinne kymmeniä miljoona euroja vuotuista kehitysapua, saamme vastaanottaa sieltä silti suuria määriä turvapaikanhakijoita, joiden aiheuttamat kulut voidaan laskea tuon 27 miljoonan päälle laskettaessa sitä, kuinka kalliiksi pelkästään Afganistan Suomelle tulee.
Afganistanin jälkeen suurimpia saajamaita ovat Nepal (20 milj. euroa), Etiopia (18 milj. euroa) ja Tansania (18 milj. euroa). Suomen kehitysavun bruttokansantulo-osuus (0,44 prosenttia) oli EU:n kahdeksanneksi suurin.
Lähde: Valtioneuvoston tiedote
Lasketaampa… Tällä hetkellä tuo rahamäärä nyhdetään työtätekeviltä, koska eläkeiläiset, opiskelijat ja koululaiset sekä työttömät eivät tuota yhteiskunnan verokirstuun rahaa. Sama on tilanne matujen ja virkamiesten osalta. Nekin ovat vain vertaakkana työtätekevälle väestölle.
Eli, jos lasketaan että 25% väestöstä tienaa BKT:n niin silloin tuo miljardi euroa tarkoittaisi 200e jokaiselta työssäkäyvältä veronmaksajala vuodessa. Ei kuulosta paljolta, eihän. Mutta otetaampa huomioon EU-maksut jotk ovat 2.5-kertaiset tuohon verrattuna. Se tarkoittaa että vuodessa turhia veroja maksetaan ainakin 650e. Ja se alkaa olla monelle yhden kuukauden nettopalkka.
Miten sinun taloutesi parantuisi jos saisit ylimääräisenä 650e puhtaana käteen? Parantaisiko se arkeasi ja kuinka pitkäksi aikaa? Minä kävisin sillä esim. töissä puoli vuotta ”ilmaiseksi”. Tai söisin lihaa kahtena päivänä viikossa koko vuoden.
650e parantaisi taloutta käsittämättömän paljon, olis yksityisyrittäjällä varaa ottaa töitäkin vastaan. Nyt on se ongelma että, jos kohteen saa, niin ei ole varaa ajella sinne työmaalle. Näin hyvin suomessa on järjestetty tämä työllisyysnäkökulma yrittäjille jotka toimii yksin. Tilauskanta on heikko, ja päivät menee tilausta odotellessa. Kun saa tilauksen, ei ole varaa mennä sinne työöhön. Moni homma alallani ottaa viikosta kolmeen aikaa, jos etäisyys on vaikka 50km eli 100 yhteensä niin se on jo kistannus. Eli tällä tyylillä voi pitää työkalut pakissa, ja odottaa vaan niitä kohteita jotka on 5km päässä. En ym,ärrä miksi tätä näkökulmaa ei nähdä eikä tuoda julkisuuteen. Kukaan ei tästäkään kertomasta tee lehtijuttua tms… ollaa vaan hiljaa.
Suuri puhallus on meneillään.
Katsotaanpa. Olin Etiopiassa vetämässä noin 0,5 milj kehitysyhteistyöprojekti.
1. Ensinnäkin jos mahdollista, hankintoja tehdään omasta maasta (tätä vastustan, mutta ehkä joku tykkää): Britit ostavat projektiautoksi Landroveri, Italialaiset Fiat 4-veto, Saksalaiset Mersut jne. Sama pätee sähköaseman kojeisiin, traktoreihin, vesipumput (sekä käsi- että konekäyttöiset) yms. Eli osa ”kehitysapu”rahoista työllistääkin kotimaassa.
2. Muut hankinnat (joka oli suurin osa budjetista, paljon rakentamista) tehdään kohdemaassa, joka hyödyntää siis paikalliset ja nimenomaan PAIKALLISET (saman kylän, lähimmän kaupungin) yritykset.
3. Hankintoja kilpailutetaan, oliko raja 200€ niin 3 tarjousta pyydettiin
4. Kaikki kuitit menivät mun kautta, kirjanpito ja raportointi sekä kohdemaan että Suomen kehitys/ulkomaan ministeriölle.
5. Sentilleen tehtyjä tilipäätöksiä
6. Itse sain osa palkastani projektista. Maassa itse sitä ei voitu käytä, niin halpa ja yksinkertainen se oli. Joten suurin osa jäi Suomeen myöhemmin kulutettavaksi, mm asunnon hankinta.
7. Jotain ”vastenmielisiä” menoja kyllä oli, mm viranomaisten päivärahat turhan korkeat. Kuitenkin sekin maan lakien mukaan. Nämä esiintyy vain 2 päivää vuodessa
8. Voitelurahoja ei suoraan maksettu missään tapauksessa
9. Epäsuoria saattoi esiintyä, jos hankintapäällikö olisi tehnyt diilin toimittajien tarjousvaiheessa. En nähnyt sellaisia selkeitä vääristymiä kuin pari kertaa
10. Suurin päivävaloa kestämätön taitaa olla projektityöntekijöitten omat automatkat projektin piikiin.
11. Paikallinen yhteistyökumppani nämäkin asiat seurasi, ja rajoitti.
Joten, täällä yleistetty väite että kankkulan kaivoon meni, voidaan romuttaa.
a. Lapset saivat koulunsa, valtio toimitti siihen luvatut opettajat
b. Eläinlääkekliniikka toimii
c. Kylä tuli sähköistetyksi, vähentäen lamppuöljyn ja paristojen tarvetta => ympäristö parani
d. Silta tuli valmiiksi, ja pelasti ihmisiä ja karjaa hukkumiselta
jne.
Kaikki väitteet voin todistaa oikeaksi, mutta yksityiskohtaiset tiedot eivät ole minun julkaistava, vaan työnantajani.