Mainos:

20 vuotta työttömänä Suomessa, ja useat vankeustuomiot eivät luo ”siteitä Suomeen”.

Julkaistu 12.12.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Korkein hallinto-oikeus vahvisti 20 vuotta Suomessa olleen irakilaisen turvapaikkaoikeuden peruuttamisen. Irakilaisella on mm. useita seksuaalirikoksia, mm. lapseen sekaantuminen, tilillään.

Irakilaisen asia oli jo käsitelty Helsingin hallinto-oikeudessa, samoin tuloksin. Hän oli tullut perheineen Suomeen v.1996 Saudi-Arabiasta. Turvapaikan perusteena oli ollut oletettu Irakissa koettu vaino.

A:n on Suomessa oleskellessaan todettu syyllistyneen lukuisiin rikoksiin. Y:n käräjäoikeus on tuominnut hänet laittomasta uhkauksesta, pahoinpitelyn yrityksestä, kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon ja kahdesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä yhden vuoden neljän kuukauden yhteiseen ehdolliseen vankeusrangaistukseen. A on tuomittu pakottamisesta sukupuoliyhteyteen kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Z:n käräjäoikeus on tuominnut A:n raiskauksen yrityksestä, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon sekä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä raiskauksesta viiden vuoden yhdeksän kuukauden yhteiseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi hänet on tuomittu lukuisiin sakkorangaistuksiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

X:n poliisilaitos on 20.8.2012 esittänyt A:n maasta karkottamista ja maahantulokieltoon määräämistä rikoksiin syyllistymisen perusteella. Maahanmuuttovirasto on ottanut karkotusesityksen vuoksi pakolaisasemaa koskevan asian käsiteltäväkseen ulkomaalaislain 116 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla.

Mainos:

Maahanmuuttovirasto on päätöksellään 25.4.2013 lakkauttanut A:n pakolaisaseman ja määrännyt hänet karkotettavaksi kotimaahansa Irakiin sekä määrännyt hänet koko Schengen-aluetta koskevaan toistaiseksi voimassa olevaan maahantulokieltoon.

A on valittanut Maahanmuuttoviraston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on päätöksessään 15.12.2014 katsonut, että Maahanmuuttovirasto on voinut määrätä A:n karkotettavaksi kotimaahansa ja määrätä hänet maahantulokieltoon.

Perustelut karkottamisen osalta

A on syntynyt Basrassa Irakissa. Hän on Irakista pois lähtiessään ollut 35-vuotias perheellinen mies. Hän on asunut Suomessa vuodesta 1996 alkaen. A:n puoliso ja lapset asuvat myös Suomessa. (– –) Hän ei ole käynyt kotimaassaan Irakissa sen jälkeen, kun hän lähti sieltä vuonna 1991. A:n kertoman mukaan hänellä ei ole siteitä Irakiin eikä mitään omaisuutta siellä.

A ei ole Suomessa viettämiensä noin 19 vuoden aikana hankkinut itselleen ammatillista koulutusta. Hänellä ei ole Suomessa työpaikkaa. Hänen suomen kielen taitonsa on edelleenkin heikko. A:n ei voida myöskään rikosten vuoksi katsoa integroituneen suomalaiseen yhteiskuntaan.

Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Tammikuussa 2015 Maahanmuuttovirasto lakkautti poliisin esityksestä miehen pakolaisaseman, koska hän oli saanut tuomioita muun muassa törkeästä raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ankarin rangaistus oli viisi vuotta ja yhdeksän kuukautta vankeutta.

Asiasta kertoi Helsingin Sanomat 12.12.2016,

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
talmud
talmud
9

Siis vapaamuurari tuomarit pitivät vaikka väkisin että saadaan heidän juutalais herrojen kansojen sekoitus varmuudella tapahtumaan. Hitler kielsi vapaamuurariuden ja monimuukin maa aikoinaan. Mitäs muuta saatanan palvoja sätkynukeilta voi odottaa.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty eilen klo 20:41, Julkaistu eilen 08:16 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.