100:n kilotonnin pommin vaikutus Helsingissä

Päivitetty 7.9.2017, Julkaistu 7.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Viimeaikaiset ilmiöt mm. Korean niemimaalla antavat aiheen kerrata ydinvoima-asioita. Seuraavassa lyhyesti 100:n kilotonnin pommin vaikutukset Helsingissä.


  • Tulipallo, läpimitta 500 m (0.79 km²):
    Ydinreaktion aiheuttaman tulipallon suurin laajuus, kaikki elämä tuhoutuu.
  • Paineaalto (20 psi): 1.01 km (3.21 km²):
    Tukevatkin betonirakennukset tuhoutuvat, kuolleisuus 100%.
  • Voimakkaan säteilyn vaikutusalue (500 rem): 1.82 km (10.5 km²):
    Kuolleisuus ilman hoitotoimenpiteitä 50% - 90% yksinomaan säteilyn seurauksiin.  Kuoleminen jatkuu tunteja tai viikkoja.
  • Paineaalto (5 psi): 2.12 km (14.2 km²):
    5:n ilmakehän paineisku vahingoittaa rakennuksia ja aiheuttaa vammoja ihmisille.
  • Lämpösäteilyn vaikutus (3:n asteen palovammoja): 3.9 km (47.9 km²):
    Suojaamaton iho palaa, lämpöisku 9 caloria neliösentille. Tuntosensorit tuhoutuvat ihon mukana, joten ihonsa menettäneet ovat jonkin aikaa liikkumiskykyisiä. He menehtyvät kuitenkin kuivumisen ja infektioiden seurauksiin.

Räjähdysalueen sisimmällä vyöhykkeellä paineisku on kahdensuuntainen: Räjähdyksen paineaalto iskee ensin poispäin episentrumista, sitten ylös kohoava kuumentunut ilmamassa jättää alipaineen joka vetää ilmaa ja ilmavirran kuljettamia esineitä kohti liekehtivää keskusta. Ilmiötä kutsutaan tulimyrskyksi, Firestorm.

Ydinisku ylikuormittaa terveydenhoitojärjestelmää, mikäli sellainen on yhä olemassa. Todennäköinen skenaario on, että varsinaiseen tuhoalueeseen ei kohdistu pelastustoimia, vaan alue eristetään ja sieltä ulospyrkivät ohjataan tilapäisiin hoitopaikkoihin. Evakuointeja varsinaiselta tuhoalueelta ei suoriteta.

Ydinlaskeuman uhkaamalta alueelta väestö siirretään mahdollisuuksien mukaan. Viranomaisilla on valmiina evakuointisuunnitelma, ja siirtymisreitit on tarkoitus merkitä. Evakuointia organisoivalla henkilöstöllä tulee olemaan hyvin laajat valtuudet.

Tuhoalueen läheisyydestä tai laskeuman uhkaavilta alueilta siirtyvät ottaa vastaan katastrofipalveluun mobilisoitu henkilöstö. He suorittavat seuraavat toimenpiteet:

  • Henkilön saama säteilyannos arvioidaan mittaamalla hänestä tuleva jälkisäteily. Osa evakuoiduista erotellaan tässä vaiheessa.
  • Mikäli tarpeellista, vaatteet ja tavarat otetaan sivuun, ja evakuoidut ohjataan vesisuihkujen alta. Toimenpiteen tarkoitus on poistaa säteilevät partikkelit. Sivuun otettua omaisuutta ei saa takaisin.
  • Toimenpidettä hoitavalla henkilöstöllä on laajat valtuudet.


Vakava ydinonnettomuus Suomessa, tai ydinase-isku, aiheuttaa merkittävää tuhoa, mutta siitä voidaan selvitä säilyttämällä järjestynyt yhteiskunta siltä osin kuin se on mahdollista. Viranomaisten toimintaa säätelee erityinen eduskunnan taannoin hyväksymä kriisilainsäädäntö. Mm. kaikki elämisen kannalta välttämättömät tarvikkeet otetaan viranomaisten kontrolliin, ja niiden jakelu säännöstellään.

Ydinvoiman päästyä tavalla tai toisella irralleen, monet rauhan-ajan yhteiskunnan normit ja toiminnot lakkaavat olemasta. Mm. vakuutusyhtiöt katsovat, etteivät niiden  korvausvastuut koske po. tilanteessa aiheutuneita vahinkoja. Organisoitu hallinto voi niissäkin oloissa jatkaa olemassaoloaan, mutta näyttää joltain muulta, kuin mihin olemme tottuneet.

Ydinpommin vaikutuksista Tampereen keskustassa kirjoitti 05.09. Aamulehti.

Grafiikan teki https://nuclearsecrecy.com/nukemap/


Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu eilen 09:36 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.