Keskiviikkona julkistettiin vesivastuusitoumus, joka kutsuu suomalaisyrityksiä kehittämään kestävää vedenkäyttöä. Yrityksillä on keskeinen rooli ja vastuu maailman vesihaasteiden ratkaisussa. Sitoumuksesta puhuttiin paljon jo maanantaina 29.5., jolloin kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto keskusteli Suomen roolista globaaleissa vesikysymyksissä.
– Vedellä on kaksijakoinen luonne. Se voi luoda tuotantoa, kasvua ja yhteistyötä tai sen puute voi tuottaa hävitystä, köyhyyttä ja kiistoja, totesi kansainvälisen vesiyhteistyön päällikkö Seppo Rekolainen maa- ja metsätalousministeriöstä.
Hyvä vesipolitiikka edistää kestävää kehitystä
Vesi on olennainen osa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, joihin pyritään vuoteen 2030 mennessä. Yksi tavoitteista on varmistaa puhdas vesi ja sanitaatio kaikille.
– Tämä tavoite on Suomessa hyvällä mallilla. Laajempi kysymys on, kuinka Suomessa vettä käytetään eli mitä tuotteita tuodaan niukkavetisiltä alueilta. Hyvä vesipolitiikka edistää myös useita muita kestävän kehityksen tavoitteita, sanoi kansainvälisten asioiden neuvos Annika Lindblom ympäristöministeriöstä.
Aalto-yliopiston professori Olli Varis totesi, että vesi on samaan tapaan poikkileikkaava teema kuin terveys. Siksi se on niin keskeistä jokaiselle kestävän kehityksen tavoitteista.
– Ei ole terveyttä ilman vettä. Jokaisesta meistä noin 70 prosenttia on vettä. Ilman sitä kuolemme, niin yksinkertaista se on, totesi myös kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä.
Lisää yhteistyötä hallinnon ja yritysmaailman välille
Verkoston keskustelussa korostettiin yritysten merkitystä ja toivottiin lisää yhteistyötä hallinnon, järjestöjen ja yritysten välille.
– Jos halutaan tehdä kestävä muutos, jonkun pitää aina tehdä liiketoimintaa. Siksi pitäisi luoda sellaiset globaalit markkinamekanismit, jotka kannustavat yrityksiä kehittämään ratkaisua haasteeseen, totesi johtaja Mari Pantsar Sitrasta.
– Jos toivotaan, että yritykset lähtevät mukaan, tavoitteiden on oltava selkeät ja hyvin mietityt. Tässä tilaisuudessa on mukana kaksi teollisuuden edustajaa. Yrittäjät eivät näe omaa osuuttaan. Tavoitteen pitää olla niin selkeä, että yritys hahmottaa roolinsa, sanoi Outotecin johtaja Kaj Jansson.
– Yhteistyö ei valitettavasti aina ole Suomen vahvuus. Yritykset ja hallinto toimivat erillään. Joissakin maissa hyvä hallinto asettaa tavoitteita joihin yritykset tarjoavat ratkaisuja. Pystyisimmekö mekin tällaiseen, kysyi kansliapäällikkö Husu-Kallio.
Tilaisuuden lopuksi päätettiin, että vaikka vuonna 2009 laadittu Suomen vesialan kansainvälinen strategia on ollut jopa edellä omaa aikaansa, se olisi hyvä joiltain osin päivittää. Lisäksi moni toivoi, että Suomen vesifoorumin roolia vahvistetaan. Vesifoorumin tehtävä on edistää suomalaista vesiosaamista maailmalla.
Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkosto kokoontuu seuraavan kerran lokakuussa, jolloin teemana on metsä.
Lähde: mmm.fi
”globaalit markkinamekanismi” tai ainakin globaalit jätit jotka rohmuaa suomen vedet ovat jo nyt täällä, ja
vievät parhaillaan loputkin pohjavedet metsähallituksen yksityistämisen kautta. Taustallahan on jo vuosia aikaisemmin toteutettu, pohjavesivarantojen kerääminen metsähallitukselle natura ohjelman pakkolunastusten kautta.
Irlannin metsähallitus pakotettiin yksityisämiseen. Kansa rupesi vastustamaan ja hommaa ainakin kevennettiin. Suomi tekee kaiken vapaaehtoisesti itse:)
Tämä tarkoittaa sitä, ettei mene pitääkään aikaa kun Nestlen ja CocaColan lakimiet kurvaa pihaan ja potkii räystään alla olevat sadevesitynnyrit nurin ja haastaa käräjille näiden omaisuutena olevan raaka-veden käytöstä.
Pullovedestä tulee vielä pakollista.