Mainos:

Ylioppilas- ja teekkarilakit

Julkaistu 28.7.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Suomessa näkee paljon erilaisia opiskelijoiden lakkeja. Erityisesti keväisin katukuvassa saattaa nähdä useita päähineitä. Pääosin lakit ovat valkoisia, mutta muutamia erivärisiäkin lakkeja tapaa nähdä aina silloin tällöin. Mitä lakit sitten ovat ja mitä ne edustavat? Tässä artikkelissa kerromme ylioppilaslakeista sekä yliopisto-opiskelijoiden teekkarilakeista, lisäksi kuulet miten niitä kuuluu käyttää.

Valmistujaislakeilla on eri merkitys

Suomessa on ilmainen koulutus, toisin kuin monissa muissa maissa. Peruskoulu ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan on kaikille ilmaista, eikä yksityiskouluja juurikaan ole, vaan lähes kaikki nuoret ovat valtion ylläpitämissä oppilaitoksissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa yksityiskoulut ovat paljon yleisempiä. Peruskoulun jälkeen nuorella on vaihtoehtona jatkaa opintojaan joko ammattikouluun tai lukioon. Tämän toisen asteen koulutuksen jälkeen saa ensimmäisen opiskelijalakin, joka on lukiossa paljon yleisempi kuin ammattikoulussa. Lukion jälkeen moni opiskelija jatkaa yliopistoon, jossa saa uuden lakin. Moni kutsuu lakkia teekkarilakiksi, koska tekniikan opiskelijat olivat ensimmäisiä, jotka kyseistä lakkia pitivät. Nykyisin kuitenkin kaikilla yliopiston tiedekunnilla on omat lakkinsa ja lakkia kutsutaan yleisesti teekkarilakiksi, vaikka kyseessä olisikin humanististen aineiden opiskelija.

Ylioppilaslakki

Ylioppilaslakki myönnetään opiskelijalle tunnustuksena suoritetusta ylioppilastutkinnosta. Lakkia ei pidetä vielä opintojen aikana, vaan lakin saa päähänsä kun on valmistunut ylioppilaaksi. Valmistujaisseremoniassa saa painaa lakin päähänsä ja lukion rehtori yleensä tervehtii uusia ylioppilaita. Lakki on valkoinen, jossa on musta reunus ja musta lyhyt lippa. Keskellä otsaa on kultainen kokardi, yleisimmin sen symbolina käytetään Apollon lyyraa.

Ylioppilaslakkia käytetään melko harvoin. Lakki on tottakai päässä kun valmistutaan ja sen jälkeisissä valmistujaisjuhlissa. Muutoin ylioppilaslakki on aika vähäisellä käytöllä. Vappuna moni laittaa lakin päähänsä kaupungille lähtiessään, onhan kyseessä työn ja opiskelijoiden juhla.

Teekkarilakki

Teekkarilakkia tai yliopisto-opiskelijoiden lakkia näkee selvästi useammin. Moni ei kuitenkaan tiedä, että lakin käyttöön sisältyy tarkkoja ohjeita, milloin, miten ja missä päähinettä saa käyttää. Ylioppilaskunta myöntää erityisiä lakkilupia, jolloin teekkarihattua saa pitää. Näitä voivat olla esimerkiksi jotkin isommat yliopisto-opiskelijoiden juhlat tai edustustilaisuudet. Monesti esimerkiksi yliopiston pikkujouluissa on lakkilupa. Muutoin lakkia saa käyttää vasta vappuna ja sen jälkeen opintovuoden päättymiseen saakka. Kaikkina muina aikoina pitää olla lakkilupa lakin käyttöä varten. Tätä ei kuitenkaan kukaan valvo sen erityisemmin, mutta lakin käyttöä muina aikoina ei katsota hyvällä.

Mainos:

Teekkarilakki eroaa ylioppilaslakista siinä, että siinä on yleensä mukana narun päässä oleva suurehko tupsu. Narun paikka myös kertoo sen, mistä kaupungista kyseinen opiskelija on, esimerkiksi Oulussa opiskelevien lakissa tupsu on vasemmalla sivulla kun taas Otaniemessä opiskelevien tupsu lähtee ylhäältä lakin keskeltä. Lakki on muutoin ylioppilaslakin näköinen, mutta lyyran paikalla on kyseisen tiedekunnan tunnus. Jos opiskelee sähkötekniikkaa, on tunnuksena salama ja tietotekniikan opiskelijoilla tunnuksena on tietolinja. Koneteekkarin taas tunnistaa metallilevystä.

Teekkarilakkia käytetään opiskelujen jälkeen samoin kuin ylioppilaslakkiakin, ja niitä näkee erityisesti vappuna ihmisten päässä.

* Tämä artikkeli on sponsoroitu

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Turhan tieson mestarit
Turhan tieson mestarit
7 years ago

Hoh hoijaa… Voiko turhemmasta asiasta enää alkaa vääntämään artikkelia…

Uni tulee ja ruoka maistuu vaikka ei tätä tietäisikään.

Röhkäle
Röhkäle
7 years ago

Eräästä koulusta valmistuvat saavat paskalakin. Tai ainakin heitä nimiteään paskalakeiksi valistuneen kansan suussa. Viime vuodet ovat osoittaneet että kansa tietää.

Ahaa
Ahaa
7 years ago
Reply to  Röhkäle

Katainen, Suurpää, Rehn ja Stubb sekä muut pimeyden palvojat saivat juurikin paskalakin.

miihkali...
miihkali...
7 years ago

naulakosta löytyi taannoin hankkijan lakki, yövuorosta, kun tulin..en kylläkään asu maalla, saati omista mantuja.. rouvan mielestä se sopii kuitenkin minun päähän hyvin.. vaikkakin pari numeroa liian iso..

miihkali...
miihkali...
7 years ago
Reply to  miihkali...

possunkylkeä kuite ollu kivasti päivällisellä..

miihkali...
miihkali...
7 years ago
Reply to  miihkali...

taunukseen pitäs hommata uudet talvirenkaat.. rouvan mielestä ne järjestyy jos hommaan itelleni pari viikonloppukeikkaa.. saa kuulemma vianorin lippiksenkin..renkaitte lisäksi..

miihkali...
miihkali...
7 years ago
Reply to  miihkali...

noniin ja bingoon ollaan lähössä.. hieno keksintö tuo geeliamputoitu possu, kun mahtuu rippikoulupuvun takkikin päälle.. pitkästä aikaa.. lippiksiäkin rivi, mistä valita.. kaikki vaan pari numeroa liian isoja.. laitetaan tervareittiä täytteeksi tarpeen mukaan..

miihkali...
miihkali...
7 years ago

lämpölaitoksessa kun työskentelee mittarinlukijana, niin kyllä se rouvaki on kortensa kantanu yhteisen elon eteen…

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.