Yle syytti muita ja teki itse ”ankan”.

Päivitetty 16.9.2016, Julkaistu 16.9.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Valtamedian verokertymästä vaan ei liiketoiminnan tuloksesta elävä osanen, Yle, on suonut huomiotaan myös maan hiljaisille l. vaihtoehtoiselle medialle. Kysymys, miksi suomalaiset etsivät tietoa vakiintuneen median ulkopuolelta, ei tullut mieleen?  Kun vikaa ei etsitä peilin kautta, se projisoidaan muihin?

Tarve vaihtoehtoiselle medialle ilmaantui jo vuoden 2009 Ranskan "nuoriso"mellakoiden yhteydessä: Valtamedia pidättäytyi useita päiviä mainitsemasta koko Ranskaan levinnyttä autonpoltto- ja mellakka-aaltoa, jossa sai surmansa ainakin yksi ranskalainen sivullinen. Kun viimein, 5:n päivän moratorion jälkeen, uutinen kerrottiin suomenkielisessä mediassa, käytetty peiteilmaisu "ranskalaiset nuoret" kattoi mellakoijien kuvauksen.

Etniteetin salaamisesta oli tullut journalismin ja "eurooppalaisen arvomaailman" peruskivi. Ylen ja HS:n, ja muidenkin kannattaa muistaa, että juuri he itse loivat tilauksen vaihtoehtomedialle.

Sitten tähän syyllistämiskampanjaan:

Asialehti

Kansalainen

Nykysuomi

Uutismaailma

MV-lehden vanavedessä syntyneitä sivustoja, jotka toivovat menestyvänsä samaa reseptiä hieman muunnellen. Näitä yhdistävät uutissivustoina esiintyminen – ne eivät siis näytä ulkoisesti pelkästään blogeilta. Ne saattavat esimerkiksi kopioida uutisen jostain toisaalta ja kirjata loppuun omia näkemyksiään aiheesta.

Kirjoittajien nimiä ei tyypillisesti julkaista eikä tekijöille anneta anonyymiä sähköpostiosoitetta kummempia yhteystietoja. Ylipäätään oikeiden uutisvälineiden tunnusmerkit puuttuvat, kun esimerkiksi vastaavia päätoimittajia ei ole.

Noihin kevytmielisiin väitteisiin voimme vastata vain Nykysuomen puolesta:

  • Nykysuomen uutiset perustuvat mediassa ja joissain tapauksessa myös kirjallisuudessa t. tieteellisissä julkaisuissa jo julkaistuun tietoon. Pyrimme mainitsemaan primäärilähteen jos se on saatavissa, ellei niin tiedon edellisen julkaisijan. Lukijan mahdollisuus hakeutua alkuperäisen tietolähteen äärelle pyritään turvaamaan.
  • Uutisen ja primääritiedon kommentit ja analyysit ovat meidän toimituksellista työtämme, ellemme siteeraa nimeltä mainittua henkilöä.
  • Toisin kuin ns. valtamediassa, meillä poliittinen korrektius ei estä kertomasta asiaa selväsanaisesti.
  • Kirjoittajan ja toimituksen ajattelutavan vaikutus tuotettuun uutiseen ja uutisvalintaan on tosiasia, joka vallitsee myös valtamediassa. Tunnustakaa se rehellisesti, niin teitä voi edes hiukkasen kunnioittaa.
  • Nykysuomi pyrkii täyttämään valtamedian uutisoinnin jättämiä aukkoja. Jos ette meistä pidä, älkää jättäkö asioita kertomatta.
  • Nykysuomi on onnistunut esm. tuomaan suomalaisillekin mielenkiintoisia uutisia esiin nopeammin kuin suuremmilla resursseilla toimivat mediat sellaisissa tapauksissa, joissa ison mediatalon toimittajat ovat tunteja tai vuorokausia pyöritelleet uutista pöydällään pohtien, "onko korrektia kertoa tästä suomalaisille?".
  • Älkää siellä Ylessä iniskö: Te olette mokanneet.

Siitä tiedonvälityksestä, jota paikkaamaan vaihtoehtojulkaisut ovat ilmaantuneet, on hyvä esimerkki 11.09. tapahtuneeksi väitetty somalinaisen töniminen Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla. Iltalehden toimittaja suorastaan kieltäytyi katsomasta videota, jossa oli nähtävissä kiistanalainen tilanne aina poliisin paikalletuloon asti. Tässä esimerkkitapauksessa yleisö sai totuudenmukaiset tiedot Yle:n kyseenalaistamilta harrastelija-medioilta, "virallisempien" jatkaessa disinformaation levitystä.

Maailmalla lukeva yleisö on keksinyt sellaisia sanontoja, kuin "Lügenpresse", eikä niitä kohdisteta vaihtoehtoisiin julkaisuihin.

Media, joka ei kerro uutisia vaan valikoi ne ideologisin tai muuten mielivaltaisin perustein, ei täytä tehtäväänsä. Suomen ykkösmedian palstatilan käyttäminen itsensä puolusteluun omaa laiminlyöntiään korjaamaan ilmaantuneen vapaaehtoistyönä toteutettavan tiedonvälityksen leimaamiseen, on törkeää käytöstä. di-gold

STOP THE PRESS: Vaihtoehtomedian eräs tärkeä funktio valtamedian suhteen, minkä asian Yle:n kirjoittaja epähuomiossa unohti, on tämä: Monasti vakiintunut media odottaa, että uutinen on jo tullut suomalaiselle yleisölle vaihtoehtoisten kanavien kautta, sitten vasta itse kirjoittaa. Kiittää teidän pitäisi, ei moittia.

 

Yle:n juttu aiheesta.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.