Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten keskituntiansio 16,5 euroa vuonna 2019

Julkaistu 16.8.2020 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Tilastokeskuksen tietojen mukaan yksityisen sektorin tuntipalkkaisten palkansaajien säännöllisen työajan tuntiansio oli vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä keskimäärin 16,5 euroa tunnilta. Miesten keskiansio oli 17,1 euroa ja naisten 14,0 euroa tunnilta. Yksityisen sektorin tuntipalkkaisten kokonaisansio, joka sisältää mm. ylityölisät, oli vuonna 2019 keskimäärin 17,5 euroa tunnilta, miehillä 18,1 euroa ja naisilla 14,6 euroa.

Yksityisen sektorin keskimääräiset tuntiansiot sukupuolittain vuonna 2019

Yksityisen sektorin keskimääräiset tuntiansiot sukupuolittain vuonna 2019

Tuntiansioissa eroja ammattiluokkien sisälläkin

Palkansaajien ammatit luokitellaan Ammattiluokitus 2010:n mukaisiin ammattiluokkiin, jotka sisältävät samantyyppisiä työtehtäviä ja osaamisvaatimuksia. Tarkimman tason ammattiluokat sisältävät parhaassa tapauksessa yksittäisiä ammatteja kuten sairaanhoitajat, mutta yleensä ammattiluokat sisältävät useampia eri ammatteja, joiden työtehtävissä on eroja enemmän tai vähemmän. Siten ansioiden vaihtelu ammattiluokkien sisällä johtuu osittain eroista työtehtävissä, mutta myös mm. työkokemuksella, koulutuksella, sijainnilla ja yrityskohtaisilla tekijöillä on vaikutusta ansiotasoon.

Yleisimpien ammattiluokkien ansioiden vaihtelu ja säännöllisen työajan keskiansio yksityisen sektorin tuntipalkkaisilla vuonna 2019

Yleisimpien ammattiluokkien ansioiden vaihtelu ja säännöllisen työajan keskiansio yksityisen sektorin tuntipalkkaisilla vuonna 2019
Ympyrän koko kuvaa palkansaajien lukumäärää ammattiluokassa

Ansioiden vaihtelua ammattiluokkien sisällä voidaan mitata palkansaajakohtaisten tuntiansioiden yhdeksännen desiilin ja ensimmäisen desiliilin välisellä suhteella, eli kuinka suuri vähintään on ansio kymmenen prosenttia eniten ansaitsevilla verrattuna kymmenen prosenttia vähiten ansaitseviin. Lukumäärältään suurimmissa yksityisen sektorin tuntipalkkaisten ammattiluokissa yhdeksännen desiilin ansio oli vuonna 2019 yleensä noin puolitoistakertainen ensimmäisen desiilin ansioon.

Merkittävistä ammattiluokista pienin ansioiden vaihtelu oli toimistosiivoojilla, joilla ero oli 22 prosenttia sekä paperiteollisuuden työntekijöiltä ja ahtaajilla, joilla 9. desiilin ja 1. desiilin ero oli 26 prosenttia. Nämä ammattiluokat sijoittuvat keskiansioiltaan ääripäihin yksityisen sektorin tuntipalkkaisten joukossa.

Suurimpia ansioiden vaihtelut olivat ammattiluokassa moottoriajoneuvojen asentajat ja korjaajat, 79 prosenttia ja luokassa lihanleikkaajat kalankäsittelijät ym., 74 prosenttia. Ensin mainitussa ansioiden vaihtelua kasvatti se, että luokkaan kuuluvilla rengasliikkeiden asentajilla oli matalammat palkat kuin autonkorjaajilla ja jälkimmäisessä ammattiluokassa oli vaikutusta urakkapalkkojen yleisyydellä.

Ammattitutkinnon avulla korkeammat tuntiansiot useimmissa ammattiluokissa

Noin 88 prosentissa ammattiluokista niillä palkansaajilla, joilla oli vähintään keskiasteen tutkinto, oli suurempi keskiansio kuin niillä palkansaajilla, joilta perusasteen jälkeinen tutkinto puuttui. Keskimäärin ero oli viisi prosenttia tutkinnon suorittaneiden hyväksi. Kymmenestä yleisimmästä ammattiluokasta suurin ero oli moottoriajoneuvojen asentajilla ja korjaajilla, joilla tutkinnon suorittaneiden keskiansio oli 17 prosenttia korkeampi kuin muilla samassa ammattiluokassa. Talonrakentajilla ero oli yhdeksän prosenttia ja kirvesmiehillä seitsemän prosenttia.

Säännöllisen työajan keskituntiansio vuonna 2019 yleisimmissä ammattiluokissa, ei tutkintoa tai vähintään keskiasteen tutkinto

Säännöllisen työajan keskituntiansio vuonna 2019 yleisimmissä ammattiluokissa, ei tutkintoa tai vähintään keskiasteen tutkinto

Joissain ammattiluokissa vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneilla oli pienempi keskansio kuin muilla saman ammattiluokan palkansaajilla. Tämä selittyy usein sillä, että kouluttautumattomat työntekijät ovat usein vanhempaa ikäluokkaa, ja siten heillä on pidempi työkokemus. Ammattiluokassa linja-auton- ja raitiovaununkuljettajat vähintään keskiasteen koulutuksen hankkineiden palkansaajien keskiansio jäi viime vuonna viisi prosenttia pienemmäksi kuin muiden saman ammattiluokan palkansaajien. Tämä selittyy osittain sillä, että kouluttautumattomien linja-autonkuljettajien osuus kaupunkiliikenteessä oli suurempi kuin kaukoliikenteessä ja kaupunkiliikenteen keskiansiot olivat suuremmat kuin kaukoliikenteen.

Tilasto kuvaa noin 308 000 palkansaajan tietoja, joista noin 64 prosenttia oli teollisuuden ja rakennusalan työntekijöitä. Tilaston palkansaajista miehiä on 82 prosenttia ja naisia 18 prosenttia. Palkkatiedoista suurin osa on saatu työnantajajärjestöistä. Palkka-aineistoja täydennetään Tilastokeskuksen omalla otoksella, joka on kohdistettu vähiten järjestäytyneisiin toimialoihin.

Tilaston ansiokäsite säännöllisen työajan tuntiansio sisältää aika-, urakka- ja palkkiotyöstä säännölliseltä tehdyltä työajalta maksettujen palkkojen lisäksi työaikaan liittyvät lisät (esim. vuorotyö- ja olosuhdelisät) ja muut erilliset lisät sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan perusosat. Kokonaispalkka sisältää edellisten lisäksi provisiot, luontoisedut sekä sunnuntai- ja ylityöpalkan korotusosat.

 

Lähde: Yksityisen sektorin tuntipalkat, Tilastokeskus

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Julkaistu tänään 11:39 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.