Valtiovarainministeriö julkaisi tänään 29.5.2017 ennustepoikkeamaraportin. Raportissa tarkastellaan, miten syksyn 2015 talousennuste poikkesi vuoden 2016 toteutuneesta talouskehityksestä. Bruttokansantuotteen kasvuksi ennustettiin 1,3 %, kun toteutunut kasvu oli maaliskuun 2017 tietojen perusteella 1,4 %.
Tarkastelu kattaa ennusteen keskeisimmät muuttujat, kuten taloudelliseen toimintaan vaikuttavat kysyntäerät, julkisen talouden, työllisyyden, työttömyyden ja inflaation. Tilastokeskus julkaisi maaliskuussa 2017 ensimmäisen alustavan arvion kansantalouden tilinpidon tiedoista vuodelta 2016. Nämä luvut tulevat kuitenkin vielä tarkentumaan, millä on merkittävä vaikutus ennusteiden osuvuuteen.
Talouden tilaa kuvaavien muuttujien kehitys on yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi kansainvälisen talouden kehitykseen vaikuttavat ilmiöt heijastuvat joko suoraan tai välillisesti kaikkiin ennustettaviin muuttujiin.
Syksyllä 2015 valtiovarainministeriö ennusti maailman kokonaistuotannon kasvavan vuonna 2016 3,6 % ja maailmankaupan kasvavan niin ikään 3,6 %. Kevään 2017 alustavien tietojen mukaan maailman kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2016 3,1 % ja maailmankauppa 1,4 %. Tuotannon määrä oli eräs ennustepoikkeamaan vaikuttanut tekijä. Vuosina 1985–2005 maailmankaupan volyymi kasvoi selvästi kokonaistuotantoa nopeammin. Ei ole yksimielisyyttä siitä, mitkä syyt ovat tämän ilmiön taustalla tai siitä, kuinka pysyvää tämä on.
Viennin ennustettiin kasvavan 0,9 % vauhdilla vuonna 2015 ja kiihtyvän vuonna 2016 kolmeen prosenttiin. Viennin kasvun kiihtymisen vuosina 2016–2017 nähtiin perustuvan maailmankaupan kasvuun ja erityisesti Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvun vahvistumiseen. Globaalien arvoketjujen pilkkoutumisen myötä ulkomaankaupan tilastot ovat korjaantuneet huomattavasti ennakkotietoihin verrattuna, mikä näkyy myös ennustepoikkeamien suuruutena. Kun ennusteessa käytettävissä ollut tieto vuoden 2014 viennistä oli -0,7 %, oli lopullinen tieto viennistä huomattavasti alhaisempi, -2,7 %.
Yksityinen kulutus kasvoi ennustettua enemmän
Yksityisen kulutuksen määrän ennakoitiin lisääntyvän 0,8 % ja kotitalouksien reaalitulojen kasvun jäävän 0,6 %:iin. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan yksityinen kulutus kasvoi kuitenkin viime vuonna 2,0 %. Kotitalouksien reaalitulot nousivat enemmän kuin ennakoitiin, sillä inflaatiokehitys jäi viime vuonna edelleen poikkeuksellisen hitaaksi. Se oli seurausta öljyn ja muiden raaka-aineiden hintojen laskun pitkittymisestä.
Kotitalouksien säästämisaste jatkoi supistumistaan vuonna 2016. Tilastokeskuksen tietojen mukaan säästämisaste oli -1,0 % vuonna 2016, kun syksyllä 2015 VM ennakoi säästämisasteen pysyvän 0,5 %:ssa. Tätä muutosta kotitalouksien käyttäytymisessä ei huomioitu syksyn 2015 ennusteessa, ja se selittää lähes kokonaan ennustepoikkeaman.
Yksityisten investointien arvioitiin kasvavan 6,4 % vuonna 2016, kun toteuma oli 6,1 %. Julkisten investointien arvioitiin kasvavan 1,6 %, kun toteutuma oli 1,4 %. Keskeisin tekijä ennusteen onnistumiselle oli Suomen taloushistorian suurimman metsäteollisuuden hankkeen, Äänekosken 1,2 mrd. euron biotuotetehtaan rakentaminen suunnitellusti vuonna 2016.
Työttömyys kääntyi ennustettua nopeammin laskuun
Työllisten määrän ennustettiin kasvavan 0,3 % vuonna 2016. Toteutunut luku oli 0,5 %. Työttömyysasteeksi ennustettiin tuolloin 9,4 %. Toteutunut työttömyysaste vuonna 2016 oli 8,8 %. Työttömyysasteen ennusteessa on 0,6 prosenttiyksikön ennustevirhe toteutuneeseen nähden. Työttömyyden kääntyminen laskuun vuonna 2016 oli lopulta yllättävän nopeaa suhteessa edellisten vuosien huonoon työllisyyskehitykseen ja toteutuneeseen talouskasvuunkin (+1,4 %) nähden.
VM:n inflaatioennuste vuodelle 2016 oli 1,1 %, kun toteutunut inflaatioluku kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna oli lopulta 0,4 %. Ennustepoikkeamaan vaikuttavat lukuisat tekijät, mutta suurin yksittäinen siihen vaikuttanut tekijä on raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, jonka lasku jatkui alkuvuoteen 2016 asti. Alhaisen öljyn hinnan vaikutus näkyy suoraan energianhinnoissa sekä välillisesti muiden hyödykkeiden hinnoissa.
Julkisyhteisöjen rahoitusasema oli syyskuussa 2015 ennustettua vahvempi vuosina 2015 ja 2016. Julkisen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen ennakoitiin olevan vuoden 2016 lopussa 64,3 %, toteutuma oli 63,6 %.
Ennuste toimi vuoden 2016 valtion budjetin pohjana.
Lähde: Valtioneuvosto
