Mainos:

Viranomaiset tarkastivat lähes sata kohdetta ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi

Julkaistu 2.6.2023 – Kirjoittaja Toimitus

Poliisi osallistui toukokuussa 46 maan yhteiseen ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön vastaiseen valvontaviikkoon. Valvonnan kohteena oli yrityksiä, joissa ennakkotiedon mukaan saatetaan tarjota seksipalveluita.

Toukokuun toisella viikolla toteutetun ihmiskaupan vastaisen valvontaviikon teemana oli seksuaalisen hyväksikäytön torjunta. Suomessa viranomaiset tekivät yhteistyössä kymmenen poliisilaitoksen alueella tarkastuskäyntejä muun muassa baareihin, yökerhoihin ja hierontapalveluita tarjoaviin yrityksiin, joissa ennakkotiedon mukaan mahdollisesti tarjotaan seksipalveluita.

Yritysten lisäksi viranomaiset valvoivat ennakkotietojen perusteella kohdennetusti kansainvälistä matkustajaliikennettä.

– Tarkastuksia tehtiin kaikkiaan lähes sataan kohteeseen eri puolilla Suomea. Poliisilaitosten lisäksi valtakunnalliseen valvontatapahtumaan osallistui Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteinen matkustajatietokeskus sekä Aluehallintoviraston ja Rajavartiolaitoksen edustajia, kertoo rikoskomisario Petri Partanen Suomessa tehtyä valvontaa koordinoineesta Keskusrikospoliisista.

Mainos:

– Ihmiskauppaan ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyy paljon piilorikollisuutta, mitä pyritään muun muassa kohdennetulla viranomaisvalvonnalla ennalta estämään ja paljastamaan. Valvonnan tavoitteena on paitsi puuttua mahdollisiin epäkohtiin ja auttaa uhreja, myös tehdä havaintoja, joiden avulla kehitetään ihmiskaupparikoksiin puuttumista ja niiden ennalta estämistä, Partanen sanoo.

Valvonnan seurauksena poliisilaitoksilla avattiin yksi esitutkinta tutkintanimikkeellä paritus sekä kaksi esitutkintaa nimikkeellä kiskonnantapainen työsyrjintä. Tutkittavat rikokset ovat luokiteltavissa ihmiskaupan lähirikoksiksi.

Kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön merkitys korostuu ihmiskaupan torjunnassa

Maailmanlaajuinen valvontaoperaatio toteutettiin 8.-14.5.2023 Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europolin, kansainvälisen rikospoliisiorganisaatio Interpolin ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin yhteistyönä, ja siihen osallistui viranomaisia 46 maassa viidellä eri mantereella. Operaatiota johti Itävalta.

Kansainvälisesti valvontaa kohdistettiin kunkin osallistujamaan omien painopisteiden mukaisesti seksuaaliseen hyväksikäyttöön, lapsikauppaan, pakotettuun kerjäämiseen ja pakotettuun rikollisuuteen liittyvään ihmiskauppaan. Operaatioon osallistuneet viranomaiset tunnistivat yhteensä 1426 mahdollista ihmiskaupan uhria ja pidättivät 212 epäiltyä. Valvontaviikon aikana tarkistettiin 1,6 miljoonaa ihmistä, 25 400 paikkaa, 153 300 ajoneuvoa ja 72 850 asiakirjaa.

Kansainvälinen yhteistyö parantaa valmiuksia torjua ihmiskauppaa Suomessa.

– Ihmiskauppa on vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta, jossa kansainvälinen lainvalvontaviranomaisten yhteistyö on avainasemassa. Valtakunnallinen valvontatapahtuma ohjaa yhtenäistämään viranomaisyhteistyötä ihmiskaupan torjunnassa myös kansallisella tasolla, Partanen kertoo.

Ihmiskaupan torjunta on yksi Europolin monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) painopistealueita. Suomessa Keskusrikospoliisi toimii kansallisena yhteystahona EMPACT-yhteistyössä ja raportoi Suomessa tehdyn valvonnan tuloksista järjestäjätaholle.

Europolin tiedote valvonnasta: 1 426 potential victims identified in global operation against human traffickingLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä.

Ihmiskaupparikoksia kirjattu Suomessa viime vuosina yhä enemmän

Vuonna 2022 Suomen esitutkintaviranomaisten kirjaamien ihmiskauppa- ja lähirikosilmoitusten kokonaismäärä, 302 kappaletta, oli hieman pienempi kuin vuonna 2021. Vuonna 2022 kirjattujen ihmiskauppa- ja lähirikosilmoitusten määrä oli noin 30 prosenttia suurempi verrattuna vuoteen 2020 ja noin 60 prosenttia suurempi verrattuna vuoteen 2019.

Poliisi kirjasi viime vuonna poliisiasiain tietojärjestelmään ihmiskauppa- ja lähirikosilmoituksia selvitetyksi noin kaksinkertaisen määrän vuoteen 2021 verrattuna (101 selvitettyä vuonna 2021 ja 208 selvitettyä vuonna 2022).

Viimeisten vuosien aikana avatuista ihmiskauppa-nimikkeiden rikosilmoituksista yhä merkittävämmässä osassa rikoksen tapahtumat ovat sijoittuneet Suomeen. Vuonna 2022 ihmiskauppa-nimikkeillä avatuista rikosilmoituksista noin 74 prosentissa ainakin osa rikoksen tapahtumista sijoittui Suomeen. Vuonna 2017 ihmiskauppa-nimikkeiden rikosilmoituksista rikoksen tapahtumat oli merkitty ulkomailla tapahtuneiksi noin 53 prosentissa, vuonna 2018 noin 42,5 prosentissa ja vuonna 2019 noin 44 prosentissa.

Lähde:Poliisi.fi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.