Viranomaiset tarkastivat lähes sata kohdetta ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi

Julkaistu 2.6.2023 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Poliisi osallistui toukokuussa 46 maan yhteiseen ihmiskaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön vastaiseen valvontaviikkoon. Valvonnan kohteena oli yrityksiä, joissa ennakkotiedon mukaan saatetaan tarjota seksipalveluita.

Toukokuun toisella viikolla toteutetun ihmiskaupan vastaisen valvontaviikon teemana oli seksuaalisen hyväksikäytön torjunta. Suomessa viranomaiset tekivät yhteistyössä kymmenen poliisilaitoksen alueella tarkastuskäyntejä muun muassa baareihin, yökerhoihin ja hierontapalveluita tarjoaviin yrityksiin, joissa ennakkotiedon mukaan mahdollisesti tarjotaan seksipalveluita.

Yritysten lisäksi viranomaiset valvoivat ennakkotietojen perusteella kohdennetusti kansainvälistä matkustajaliikennettä.

– Tarkastuksia tehtiin kaikkiaan lähes sataan kohteeseen eri puolilla Suomea. Poliisilaitosten lisäksi valtakunnalliseen valvontatapahtumaan osallistui Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteinen matkustajatietokeskus sekä Aluehallintoviraston ja Rajavartiolaitoksen edustajia, kertoo rikoskomisario Petri Partanen Suomessa tehtyä valvontaa koordinoineesta Keskusrikospoliisista.

– Ihmiskauppaan ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyy paljon piilorikollisuutta, mitä pyritään muun muassa kohdennetulla viranomaisvalvonnalla ennalta estämään ja paljastamaan. Valvonnan tavoitteena on paitsi puuttua mahdollisiin epäkohtiin ja auttaa uhreja, myös tehdä havaintoja, joiden avulla kehitetään ihmiskaupparikoksiin puuttumista ja niiden ennalta estämistä, Partanen sanoo.

Valvonnan seurauksena poliisilaitoksilla avattiin yksi esitutkinta tutkintanimikkeellä paritus sekä kaksi esitutkintaa nimikkeellä kiskonnantapainen työsyrjintä. Tutkittavat rikokset ovat luokiteltavissa ihmiskaupan lähirikoksiksi.

Kansainvälisen ja kansallisen yhteistyön merkitys korostuu ihmiskaupan torjunnassa

Maailmanlaajuinen valvontaoperaatio toteutettiin 8.-14.5.2023 Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europolin, kansainvälisen rikospoliisiorganisaatio Interpolin ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto Frontexin yhteistyönä, ja siihen osallistui viranomaisia 46 maassa viidellä eri mantereella. Operaatiota johti Itävalta.

Kansainvälisesti valvontaa kohdistettiin kunkin osallistujamaan omien painopisteiden mukaisesti seksuaaliseen hyväksikäyttöön, lapsikauppaan, pakotettuun kerjäämiseen ja pakotettuun rikollisuuteen liittyvään ihmiskauppaan. Operaatioon osallistuneet viranomaiset tunnistivat yhteensä 1426 mahdollista ihmiskaupan uhria ja pidättivät 212 epäiltyä. Valvontaviikon aikana tarkistettiin 1,6 miljoonaa ihmistä, 25 400 paikkaa, 153 300 ajoneuvoa ja 72 850 asiakirjaa.

Kansainvälinen yhteistyö parantaa valmiuksia torjua ihmiskauppaa Suomessa.

– Ihmiskauppa on vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta, jossa kansainvälinen lainvalvontaviranomaisten yhteistyö on avainasemassa. Valtakunnallinen valvontatapahtuma ohjaa yhtenäistämään viranomaisyhteistyötä ihmiskaupan torjunnassa myös kansallisella tasolla, Partanen kertoo.

Ihmiskaupan torjunta on yksi Europolin monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) painopistealueita. Suomessa Keskusrikospoliisi toimii kansallisena yhteystahona EMPACT-yhteistyössä ja raportoi Suomessa tehdyn valvonnan tuloksista järjestäjätaholle.

Europolin tiedote valvonnasta: 1 426 potential victims identified in global operation against human traffickingLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä.

Ihmiskaupparikoksia kirjattu Suomessa viime vuosina yhä enemmän

Vuonna 2022 Suomen esitutkintaviranomaisten kirjaamien ihmiskauppa- ja lähirikosilmoitusten kokonaismäärä, 302 kappaletta, oli hieman pienempi kuin vuonna 2021. Vuonna 2022 kirjattujen ihmiskauppa- ja lähirikosilmoitusten määrä oli noin 30 prosenttia suurempi verrattuna vuoteen 2020 ja noin 60 prosenttia suurempi verrattuna vuoteen 2019.

Poliisi kirjasi viime vuonna poliisiasiain tietojärjestelmään ihmiskauppa- ja lähirikosilmoituksia selvitetyksi noin kaksinkertaisen määrän vuoteen 2021 verrattuna (101 selvitettyä vuonna 2021 ja 208 selvitettyä vuonna 2022).

Viimeisten vuosien aikana avatuista ihmiskauppa-nimikkeiden rikosilmoituksista yhä merkittävämmässä osassa rikoksen tapahtumat ovat sijoittuneet Suomeen. Vuonna 2022 ihmiskauppa-nimikkeillä avatuista rikosilmoituksista noin 74 prosentissa ainakin osa rikoksen tapahtumista sijoittui Suomeen. Vuonna 2017 ihmiskauppa-nimikkeiden rikosilmoituksista rikoksen tapahtumat oli merkitty ulkomailla tapahtuneiksi noin 53 prosentissa, vuonna 2018 noin 42,5 prosentissa ja vuonna 2019 noin 44 prosentissa.

Lähde:Poliisi.fi

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.