Mainos:

Velkakierteeseen joutunut 19-vuotias Jenna: Näin aion selvitä velkahelvetistäni

Päivitetty 26.11.2017, Julkaistu 24.11.2017 – Kirjoittaja Toimitus

19-vuotias Jenna (nimi muutettu) julkaisi suositussa Facebook-ryhmässä kuvan mittavasta lasku- ja perintäkirjevuorestaan, samalla kertoen muutamalla sanalla taloudellisesta ahdingostaan. Jennan tarina oli sen verran kiinnostava, että päätimme ottaa hänet tarkempaan haastatteluun. Artikkelikuva on Jennan luvalla julkaistu samainen kuva, jonka hän Facebookiin jakoi.

Jenna kertoo muuttaneensa kotoaan pois jo 15-vuotiaana, eivätkä hänen vanhempansa ole juurikaan auttaneet häntä sen jälkeen. Syyksi Jenna kertoo huonot välit. Pian Jenna tapasi nykyään jo ex-avopuolisonsa, jonka kanssa hän asui pari vuotta yhdessä. Jenna oli tuolloin vielä alaikäinen, mutta raha-asiat olivat silloin vielä reilassa.

Ongelmat alkoivat, kun samaan saumaan tuli sekä ero avopuolisosta, töiden loppuminen että henkisesti rankka keskenmeno. Jenna alkoi 18-vuotiaana shoppailemaan suruunsa "vähän kaikenlaista". Pikavippejä sai helposti, joten Jenna otti niitä päästäkseen bilettämään.

Jennan toimeentulotuki evättiin opintolainan takia, jonka Jenna oli jo käyttänyt.

Mainos:

- Siinä tuli sellainen tilanne, että rahaa ei ollut enää laskuihin, Jenna muistelee.

- Tällä hetkellä olen ns. täysin varaton. Velkaa on opintolaina mukaan luettuna tällä hetkellä 16 000 euroa.

Opintolainan lisäksi velka koostuu pikavipeistä, osamaksuista, sairaalamaksuista ja Kelan liikamaksujen takaisinperinnästä.

- Kun tajusin tilanteen, oli jo melkein liian myöhäistä, mutta ei ihan. Otin yhteyttä sosiaalitoimistoon, koska minulla on vielä luottotiedot. Yritän nyt saada sosiaaliluottoa. Mikäli sen saanti ei ole mahdollista, ilmoitan velkojille, että siirtävät saatavat suoraan ulosottoon ja solmin maksusuunnitelman sitten sen mukaan, suunnitteli Jenna ennen sosiaalitoimistokäyntiään.

Sosiaalinen luotto on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa. Se on tarkoitettu pienituloisille ja vähävaraisille kuntalaisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada kohtuuehtoista lainaa pankista.

Takuusäätiön verkkosivuilla kerrotaan sosiaaliluotosta näin: "Mikäli tarvitset edullista lainaa välttämättömiin menoihin tai laskujen ja velkojen maksuun, apu voi löytyä sosiaalisesta luotosta. Sitä tarjotaan noin kolmessakymmenessä kunnassa eri puolilla Suomea. Luottoa voidaan myöntää 200 – 10 000 euroa muun muassa kodin hankintoihin, vuokravakuuteen, terveydenhuoltomenoihin, velkojen vapaaehtoiseen järjestelyyn tai muuhun perusteltuun tarpeeseen. Luoton takaisinmaksusta sovitaan luoton saajan tilanteen mukaisesti, mutta laina-aika on enintään 8 vuotta. Luoton korko on Suomen Pankin noteeraama viitekorko."

Jenna kävi tänään sosiaalitoimistossa, mutta koska hänellä ei ole tuloja, sosiaalista luottoa ei herunutkaan. Näin ollen velkojen pitää mennä ulosottoon, jossa hänet todetaan varattomaksi. Todennäköisesti tässä yhteydessä häneltä menee myös luottotiedot.

Tästä huolimatta Jenna ei lannistu.

- Asiat, jotka on itse hölmöillyt, pitää itse selvittää. Maksan omat virheeni.

Jenna kertoo, että hän on kärsinyt masennuksesta ja endometrioosista, joka on kohdun limakalvon sirottumatauti. Nämä ovat aiheuttaneet nyt perinnässä olevia sairaalakuluja ja omalta osaltaan vaikuttaneet myös jaksamiseen asioiden hoitamisessa.

Jenna on tällä hetkellä työtön, mutta hänellä on tarkoitus jatkaa sosiaali- ja terveysalan opintojaan tammikuussa, tällä kertaa loppuun asti. Valmistuttuaan hänellä on suunnitelmissa työllistyä, ja maksaa ulosottovelkansa pois töistä saamillaan rahoilla.

Holtiton shoppaileminen, pikavippien ottaminen ja bilettäminen ovat nyt Jennan osalta historiaa. Hän kertoo käyttävänsä alkoholia korkeintaan kerran-pari kuukaudessa.

Jennalla on omiin kokemuksiinsa perustuen arvokkaita neuvoja muille nuorille, jotka ovat luisumassa maksukyvyttömyyteen.

- Mikäli tuntuu vaikealta, pyri pyytämään rahaa vanhemmilta jos siihen mahdollisuus. Aina kun ostat esimerkiksi osamaksulla, ole varma että pystyt maksamaan! Ja jos olet jo velkaantumassa, ota yhteys sosiaalitoimistoon tai kunnan velkaneuvojiin, Jenna opastaa.

- Vanhemmille haluan sanoa, että opettakaa lapsianne varhaisessa vaiheessa rahankäytössä. Puhukaa pikavippien vaaroista ja antakaa hyvää esimerkkiä omalla toiminnallanne.

Lähteet: Jennan haastattelu, Takuusaatio.fi

Katso myös:

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/11/26/viinapiru-vaanii-tallaista-alkoholistin-arki-suomessa-video/

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Pissiksille
Pissiksille
8 years ago

Entäs sitten kun omat perilliset ovat sen verran kovakalloisia ja ”tietävät kaiken” vitäkä kuuntele vaan paukuttelevat ovia ja tekevät mitä itse haluavat? Silloin ei auta kuin antaa niiden pudota itse kaivamaansa kuoppaan. Onhan se vähän surullista koska moni tuhoaa siinä oman elämänsä. Mutta elämä on valintoja täynnä. Joko kuunnella ja uskoa vanhempia. Tai sitten tuhota oma tulevaisuutensa jo parikymppisenä.

Hurtta
Hurtta
8 years ago
Reply to  Pissiksille

Kaikilla ei vaan mene perille kuin kokemalla itse. Nuorempana olin juuri tuollainen että vanhat kalkkikset ei tiennyt mitään mukamas. Näin jälkikäteen asioita katsoessa olisi aika paljon helpommalla päässyt jos olisi kuunnellut vanhempia silloin aikanaan. Minulla kyllä vanhemmat olisi auttaneetkin ,mutta kun ylpeys ei antanut periksi pyytää apua ,kun kerran tiesin kaikki asiat paremmin.

juha.
8 years ago

”Hurtalta” rehellinen tilitys sanoin, joka kertonee siitä, että jaloilleen on noustu.Joskus vielä ”1500-luvulla” yleisenä kasvatusmetodina oli niin kodin kuin jopa pankkienkin toimesta innostaminen säästäväisyyteen eli jo penskasta säästöpossun ”elättämiseen” jotain haavetta varten tai sitten muutoin vain ”pahan päivän varalle”. Silloin ei ollut tietoakaan mistään pikavippi -firmoista, jotka tyrkyttivät rahaa helppoakin helpommasti ja vaivattomasti aivan kuin se olisi ”omaa” rahaa eikä lainattua. Kivijalkapankeista oli turhaa mennä kinuamaan rahaa pankinjohtajalta kuin asuntolainaan ja senkin eteen piti kerätä rohkeutta ja pyöritellä lakkiaan. Tämä kaikki oli ennen 1980-luvun lopun kasinotaloutta, jolloin raha ”vapautettiin” sääntelystä ja pankit tyrkyttivät ulkomaista valuuttalainaa kuin väärää rahaa. Tuo kupla sitten puhkesikin vahvan markan politiikalla höystettynä ja loppu onkin hautausmaillakin näkyvää historiaa.

huugo
huugo
8 years ago

Miksi noita pikavippejä ei kielletä lailla. Moni nuori on pilannut elämänsä niillä ja jopa itsemurhia on tehtyn noiden saatana koronkiskuri huijarien takia. Kokoomus ja muut porvaripuolueet eivät tietenkään halua puuttua ”yrittämiseen” mutta kun tässä on kyse ihan rikollisuudesta.Kyse on samasta asiasta kuin veroja välltelevät isorikkaat ja veroparatiisit, ongelma tiedetään mutta asialle ei tehdä mitään koska niistä hyötyvät pääasiassa isokenkäiset.

Jeppes
Jeppes
8 years ago
Reply to  huugo

Mitäpä sitä hyviltä herroilta hyvää bisnestä kieltämään, ei korppi korpin silmää noki. Samoissa veroparatiiseissa nämä firmat ovat kuin monen poliitikkona tunnetun veroparasiitin firmat. Ja samoilla pikavippiyritysten omistajilla jotka antavat sikakorkoisia vippejä, on myös omat yksityiset perintäfirmat ja niilläkin huimat korot.

Ennen vanhaan pimeät lainat ja koronkiskonta sekä yksityinen perintä olivat rikollista, nyt ne ovat bisnestä valtiovallan siunauksella.

Ellun Kana
Ellun Kana
8 years ago

Tätä on haluttu. Ihmisen pitää saada olla oma itsensä ja tehdä niin kuin haluaa eikä kukaan auktoriteetti saa ”alistaa”. Ihmisen heikkouksia pitää saada käyttää hyväksi kun sehän on sitä vapautta jota paha kirkko on aikoinaan pyrkinyt estämään. Tervemenoa Suomi.

“Presidentin miehet” – Upea muotokuva tutkivasta journalismista

Julkaistu eilen 12:19 – Kirjoittaja Toimitus

Sana Watergate on käytännössä synonyymi korruptiolle ja vallan väärinkäytölle. Termistä on tullut yleisnimitys poliittisille skandaaleille, julkkisten mokatulle toiminnalle ja ennen kaikkea leimalle "salaliittoteoria".

Termin suosiosta huolimatta on luonnollisesti niitä, jotka eivät tiedä yksityiskohtia siitä, mitä Watergate-skandaalissa todella tapahtui. Kaikille niille, jotka ovat tarpeeksi uteliaita halutakseen oppaan aiheeseen, Presidentin miehet (All the President's Men) on hyvä paikka aloittaa.

Elokuva dramatisoi ja tarkastelee journalistista prosessia, joka antoi Washington Postin toimittajille Bob Woodwardille ja Carl Bernsteinille mahdollisuuden yhdistää murto laajaan korruptioon ja vallan väärinkäyttöön silloisen Yhdysvaltain presidentin Richard Nixonin hallinnossa.

Watergate

Koska elokuva perustuu, kuten todettua, tositapahtumiin, tässä on lyhyt katsaus Watergate-skandaaliin.

Mainos:

Kuten tositapahtumiin perustuville elokuville on tapana, valmis tuote ottaa joitakin dramaattisia vapauksia, mutta mikään ei mene raiteiltaan tai venytä taiteellista vapautta liian pitkälle.

Skandaali sai alkunsa Nixonin hallinnon pyrkimyksistä peitellä osallisuuttaan 17. kesäkuuta 1972 tapahtuneeseen murtoon Demokraattien kansallisen komitean päämajaan, joka sijaitsi tuolloin Watergate-kompleksissa Washingtonissa.

Kyseessä oli amatöörimäinen murto, jonka suoritti viisi miestä, jotka olivat enemmän tai vähemmän tunareita: kaikki pidätettiin tapahtumapaikalla.

Media, erityisesti Washington Post, toi murron ja hallinnon välisen yhteyden polttopisteeseen. Raportointia ajoivat toimittajat Carl Bernstein, jota näyttelee Dustin Hoffman, ja Bob Woodward, jota esittää Robert Redford.

Suurella kärsivällisyydellä Woodward ja Bernstein käyttivät lähes kaksi vuotta keräten raskauttavaa tietoa, joka osoitti murron ja sen peittely-yritysten johtavan syvälle oikeusministeriön, FBI:n ja CIA:n katakombeihin – aina Oval Officeen asti.

Todistajanlausunnot ja muu näyttö paljastivat pian, että silloinen Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon oli hyväksynyt päätöksen salata hallintonsa osallisuus murtoon. Tutkinnassa paljastui myös ääniohjattu tallennusjärjestelmä Oval Officessa.

Tämä johti siihen, että Nixon erosi vuonna 1974 sen sijaan, että olisi joutunut virkasyytteeseen.

All the President's Men Watergate
Epäonnistunut murto käynnistää Watergaten elokuvassa "Presidentin miehet". Kuva: IMDb/Warner Bros.

Huomattava realismi

Tämä ei ole elokuva, joka tekee asiat helpoksi katsojalle.

Se alkaa pudottamalla meidät suoraan murtoon liittyviin tapahtumiin ilman selityksiä – esimerkiksi ilman selittävää tekstiä – mikä myötävaikuttaa sen poikkeukselliseen realismiin.

Se, mikä aluksi vaikuttaa erilliseltä välikohtaukselta, kehittyy nopeasti joksikin paljon enteellisemmäksi.

Jotkut saattavat pitää elokuvan vaatimusta jakamattomasta huomiosta haittapuolena, mutta se on myös lähestymistapa, joka ansaitsee kiitosta.

Kuvaus Woodwardin ja Bernsteinin kamppailusta tiedon saamiseksi tuntuu aidolta, saaden yleisön tuntemaan olevansa osa tutkintaa journalististen sankariemme rinnalla.

Tutkinta, joka muuttuu pian yhä vaarallisemmaksi. Ennen pitkää kaksikkoon iskee pakollinen paranoia. Ja kuten pian käy ilmi, hyvästä syystä...

All the President's Men Watergate
Toimittajiin kohdistuva uhka kasvaa. Kuva: IMDb/Warner Bros.

Aikaa vievää työtä

Woodward tai Bernstein saavat usein tietoa, jota he eivät voi uskottavasti julkaista, koska heidän lähteidensä on pysyttävä nimettöminä.

Sen sijaan, että jokainen palapelin palanen osoittaisi siististi kohti johtopäätöstä, kuten monien elokuvien yksinkertaisempi logiikka menisi, suuri osa heidän ajastaan kuluu asiakirjapinojen selaamiseen.

Tämä vaivalloinen työ on aikaa vievää ja vaikeasti hallittavaa: tavoitteena on löytää ne olennaiset yksityiskohdat, joita lehti tarvitsee saadakseen palaset loksahtamaan paikoilleen.

Presidentin miehet ei ihannoi journalismia; se kohtelee ammattia kunnioituksella. Sen sijaan, että tarinaa höystettäisiin toimintakohtauksilla, elokuva omistaa suurimman osan kestostaan sille epäkiitolliselle työlle, jota totuuden selvittäminen vaatii.

Loputtomat puhelut ja unettomat yöt kuluvat työsopimusten, kuittien, puhelinluetteloiden ja todistajalausuntojen läpikäymiseen. Työlästä työtä, mutta myös virkistävä näyttö hyvästä vanhanaikaisesta journalismista.

Elokuva hallitsee verkkaista tahtiaan poikkeuksellisella taidolla keskittyen tutkinnan läpimurtoihin. Presidentin miehet ei todennäköisesti valaise koko Watergate-tutkintaa; se olisi vaatinut huomattavasti enemmän kuin sen 138 minuuttia.

Se, mitä saamme kokea, voidaan kuitenkin perustellusti katsoa harkituksi kokonaisuudeksi.

All the President's Men Watergate
Bernstein, Woodward ja toimituksen johto. Kuva: IMDb/Warner Bros.

Oscar-palkittu "salaliittoteoria"

Presidentin miehet oli yksi vuoden 1976 ylistetyimmistä ja puhutuimmista elokuvista.

Vuoden 1977 Oscar-gaalassa se vei kotiin neljä patsasta ja sai neljä muuta ehdokkuutta, mukaan lukien paras elokuva ja paras ohjaus. Syystäkin: elokuva on moitteeton esimerkki taiteellisesta vapaudesta, jota nykyinen cancel-kulttuuri, dogmit ja agendat eivät rasita.

Käsikirjoitus on hyvin kirjoitettu ja tiivis, vetäen katsojan kärsivällisesti mukaan tarinaan. Ihmiset tuon tarinan takana on kuvattu uskottavasti ja arvokkaasti.

Alan J. Pakula käsittelee lähdemateriaalia hänelle tyypillisellä tavalla pienen ihmisen puolella, eksymättä koskaan tavoitteestaan: kertoa historiallisen tapahtuman tarina autenttisesti.

Kun katsoo näyttelijäkaartia, suoritukset ovat odotetusti virheettömiä. Redford ja Hoffman ovat erinomaisia rooleissaan. He yksinkertaisesti ovat Woodward ja Bernstein.

Sivuosanäyttelijät erottuvat vielä enemmän. Ennen kaikkea Hal Holbrook ja Jason Robards – kaksi henkilökohtaista suosikkiani. Jälkimmäinen sai täysin ansaitun Oscarin parhaasta miessivuosasta.

Oikean elämän salaliitot ja mysteerit eivät ratkea niin siististi tai nopeasti kuin monet muut elokuvat antavat meidän uskoa. Tämä on totisesti totta Watergate-skandaalin kohdalla.

On siis virkistävää, että Presidentin miehet uskaltaa valita kapeamman ja riskialttiimman polun.

Ajankohtaisempi kuin koskaan

Elokuva tuo polttopisteeseen myös jotain sellaista, mikä on äärimmäisen ajankohtaista tänään.

Kun Washington Post ja muu media alkoivat selvittää tapausta, ei kestänyt kauaakaan, kun ketä tahansa hämäräperäisyyksiin viittaavaa alettiin kutsua "salaliittoteoreetikoksi" tai "foliohatuksi". Kuulostaako tutulta?

On mielenkiintoista huomata, että pari vuotta myöhempi oletettu salaliittoteoria osoittautui olevan kaikkea muuta kuin teoriaa. Jotain pohdittavaa kaikille niille, jotka on saatu uskomaan, ettei salaliittoja ole olemassa.

Presidentin miehet näyttää, mitä aito tutkiva journalismi voi olla, ilman sitä yksinkertaisuutta tai loistoa, jota Hollywood niin usein tällaisille tarinoille antaa.

Se on myös elokuva, jonka pitäisi olla pakollista katsottavaa jokaiselle alalle tulevalle, joka haluaa kutsua itseään toimittajaksi.

Toimittajille, jotka kyseenalaistavat vallitsevia narratiiveja sen sijaan, että nielisivät purematta kaiken, mitä poliitikot ja vallanpitäjät käskevät meidän niellä. Toimittajille, joilla on rohkeutta, sisua ja kärsivällisyyttä ja jotka ovat valmiita kaivamaan vaikka maailman ääriin paljastaakseen totuuden.

 

Jan Sundstedt

Säilö sadonkorjuun antimet kuivaamalla hedelmät ja marjat

Julkaistu 4.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Hedelmien ja marjojen kuivaaminen on helppo tapa saada sato kestämään pidempään. Maut säilyvät ja niistä voi nauttia kauan sesongin päättymisen jälkeen.

Kuivaaminen on yksinkertainen tapa säästää enemmän kuin ehdit syödä tuoreena. Kun vesi vähitellen poistuu, mausta tulee täyteläisempi, ja hedelmät vievät huomattavasti vähemmän tilaa kuin pakastimessa.

Menetelmä toimii erityisen hyvin omenoille, päärynöille, luumuille ja mansikoille. Lopputuloksen voi syödä välipalana, sekoittaa mysliin tai käyttää puurossa ja leivonnassa.

Valitse hyvät raaka-aineet

Aloita kypsistä mutta kiinteistä hedelmistä. Hävitä kaikki homeiset tai pahasti vaurioituneet yksilöt. Huuhtele hedelmät ja marjat, poista näkyvä multa ja anna niiden valua huolellisesti.

Mainos:

Poista siemenkodat ja kannat ja leikkaa sitten suuremmat hedelmät tasaisiksi viipaleiksi. Ohuet omenaviipaleet rapsakoituvat helpommin, kun taas paksummat lohkot jäävät yleensä sitkeiksi. Omenat ja päärynät voidaan kuivata kuorineen.

Vaaleat hedelmät tummuvat usein kuivauksen aikana. Tämä on vaaratonta, mutta jos haluat säilyttää vaaleamman värin, voit kastaa palaset lyhyesti sitruunaveteen.

Uuni vai kasvikuivuri

Kasvikuivuri tarjoaa tasaisen lämmön ja hyvän ilmankierron. Aseta palaset yhteen kerrokseen ilman, että ne menevät päällekkäin, ja noudata laitteen ohjeita.

Kiertoilmauuni toimii myös hyvin. Aseta hedelmät pelleille tai ritilöille ja kuivaa ne noin 50–60 asteessa (130–140 °F).

Kosteuden on päästävä poistumaan uunista. Luukku saattaa siksi olla tarpeen jättää hieman raolleen, mutta vain jos uunin valmistaja sen sallii. Tarkista palaset silloin tällöin ja vaihda peltien paikkaa, jos kuivuminen on epätasaista.

Kuivausaika riippuu raaka-aineesta, paksuudesta ja laitteistosta. Varaudu useisiin tunteihin. Älä nosta lämpöä prosessin nopeuttamiseksi: pinta voi kuivua samalla kun sisus jää kosteaksi.

Marjojen käsittely

Mansikat on nopea valmistella: viipaloi ne tai puolita ne. Vadelmat ja karhunvatukat voidaan kuivata kokonaisina, mutta ne tarvitsevat enemmän aikaa. Mustikoiden kohdalla voi auttaa, jos niiden antaa ilmakuivua huolellisesti huuhtelun jälkeen ennen uuniin laittamista. Mustikoilla ja herukoilla on kuori, joka pidättää kosteutta, ja ne voidaan pistellä varovasti rikki tai murskata kevyesti ennen kuivaamista.

Pehmeät marjat sopivat hyvin myös hedelmänahkaan. Soseuta ne, levitä ohut kerros kuivausarkille ja kuivaa, kunnes pinta ei enää tunnu tahmealta. Anna nahan jäähtyä ennen sen rullaamista.

Milloin se on valmista?

Anna muutaman palasen jäähtyä ennen niiden testaamista. Valmiin hedelmän tulisi tuntua nahkamaiselta tai taipuisalta, eikä siitä saa irrota kosteutta, kun se halkaistaan ja sitä painetaan. Marjoista tulee usein kuivempia ja kiinteämpiä.

Piilevän jäännöskosteuden havaitsemiseksi jäähtyneet hedelmät voidaan laittaa löyhästi puhtaisiin lasipurkkeihin 7–10 päiväksi. Ravista purkkeja päivittäin. Jos tiivistyy kosteutta, sisältöä on kuivattava vielä hetki.

Säilytä ilmatiiviissä purkeissa

Kun kaikki on täysin kuivaa, hedelmät voidaan pakata puhtaisiin, ilmatiiviisiin purkkeihin. Pienemmät annokset ovat käytännöllisiä, koska loppuosa erästä ei altistu kosteudelle joka kerta, kun purkki avataan.

Merkitse purkkiin sisältö ja päivämäärä, ja säilytä sitä pimeässä, kuivassa ja viileässä paikassa. Tarkista sisältö ajoittain. Jos se tuoksuu epätavalliselta tai home on näkyvissä, älä syö sitä. Homeinen ruoka tulee yleensä hävittää kokonaan.

Hedelmät ja marjat, jotka on kuivattu perusteellisesti ja säilytetty ilmatiiviisti pimeässä, viileässä ja kuivassa paikassa, säilyvät usein noin 6–12 kuukautta. Lämpö ja kosteus lyhentävät säilyvyyttä. Tiivistynyt kosteus purkissa tai kostuneet palaset viittaavat siihen, että sisältö on tarkistettava. Näkyvä home, epätavallinen haju tai merkit tuholaisista tarkoittavat, että koko sisältö on hävitettävä.

Norjan suurin viikinkiaikainen kolikkoaarre avautuu yleisölle

Julkaistu 1.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ensimmäiset 100 kolikkoa Mørstadin aarteesta, Norjan suurimmasta viikinkiaikaisesta kolikkolöydöstä, on nyt julkaistu verkossa. Valokuvat ja kuvaukset antavat tutkijoille ja yleisölle mahdollisuuden tutustua lähes 5 000 kolikon aarteen ensimmäiseen osaan.

Metallinetsijät Vegard Sørlie ja Rune Sætre löysivät Mørstadin aarteen 10. huhtikuuta 2026 pellolta Renan läheltä Østerdalenista, Itä-Norjasta. Löytö kasvoi nopeasti 19 kolikosta noin 3 000 kolikkoon. Viimeisimmän laskennan mukaan aarre käsittää 4 886 kolikkoa, ja määrä saattaa nousta, kun alueella tehdään jatkotutkimuksia.

Oslon yliopiston kulttuurihistoriallinen museo on aloittanut kolikoiden julkaisemisen Unimus-kokoelmatietokannassa. Jokaiselle esineelle annetaan oma numero, se valokuvataan molemmin puolin ja siihen liitetään tiedot muun muassa alkuperästä, iästä ja lyöntipaikasta.

Ensimmäiset julkaistut merkinnät koostuvat pääasiassa englantilaisista ja saksalaisista kolikoista, joiden hallitsijoita ovat olleet muun muassa Ethelred II Neuvoton, Knuut Suuri ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarit Otto I–III. Mukana on myös harvinaisempia esimerkkejä.

Mainos:
Riveittäin valokuvattuja kolikoita Unimus-kokoelmatietokannassa
Museon tietokanta näyttää ensimmäiset 100 luetteloitua kohdetta Mørstadin aarteesta. Kuvakaappaus: Unimus/Kulttuurihistoriallinen museo

Harvinainen kolikko Dublinin kuninkaalta

Yksi kolikoista on Sigtrygg Silkkiparran, Dublinin viikinkikuninkaan, lyöttämä. Numismaatikko Anne Skogsfjord arvioi, että aarre saattaa sisältää noin kymmenen hänen lyöttämäänsä kolikkoa.

Emme ole aiemmin saaneet tällaista, hän kertoi forskning.no-sivustolle.

Työ on aikaavievää, ja sen arvioidaan kestävän noin tunnin kolikkoa kohden. Yli 1 000 kolikkoa on jo luetteloitu, mutta ne on tarkistettava ja valokuvattava ennen julkaisemista. Museo arvioi, että koko tehtävä vie vähintään vuoden.

Neljää harvinaista Harald Ankaran kolikkoa, jotka ajoittavat aarteen kätkemisen noin vuosiin 1046–1047, ei ole vielä julkaistu. Osia Mørstadin aarteesta on esillä myös Oslon historiallisessa museossa tänä syksynä.

Tanskaan odotetaan suurta maanviljelijöiden protestia ministerin pysyessä tiukkana

Julkaistu 31.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Noin 3 000 tanskalaisen maanviljelijän ja elintarvikealan yritysten edustajan odotetaan kokoontuvan suureen mielenosoitukseen Odenseen maanantaina. Tyytymättömyys kohdistuu hallituksen uusiin typpisääntöihin, mutta vastuullinen ministeri pysyy sitoutuneena päästöjen vähentämiseen.

Mielenosoituksen järjestää toimialajärjestö Landbrug & Fødevarer Odensen kongressikeskuksessa. Taustalla on uusi laki, joka kiristää rajoituksia maatalouden typpipäästöille, Berlingske raportoi.

Lain odotetaan tulevan voimaan syyskuussa, vaikka lopulliset päästörajat valmistuvat vasta myöhemmin syksyllä. Maanviljelijöiden on siksi kylvettävä ensi vuoden sadot tietämättä kaikkia ehtoja.

Varoitus kalliimmasta ruoantuotannosta

Hedelmien ja vihannesten viljelijät pelkäävät joutuvansa erityisen koville. He saattavat joutua ostamaan lisää maata täyttääkseen vaatimukset siitä, kuinka suuri osa pinta-alasta on jätettävä kesannolle.

Mainos:

Hallitus on tekemässä ruoan tuottamisesta Tanskassa kalliimpaa ja vaikeampaa. Se vahingoittaa maataloutta, maaseutua ja Tanskaa ruoantuottajamaana, sanoo Landbrug & Fødevarerin puheenjohtaja Søren Søndergaard.

Konflikti on myös saanut useat maatalouden edustajat keskeyttämään työnsä paikallisissa vihreissä kolmikantaryhmissä, joissa maanomistajien ja viranomaisten on tarkoitus sopia paikallisista ympäristötoimista.

Ministeri pysyy tiukkana

Eläin- ja eläinsuojeluministeri Christian Rabjerg Madsen sanoo ymmärtävänsä viljelijöiden turhautumisen ja aikoo kuunnella heidän vastalauseitaan. Samalla hän pitää kiinni sovitusta maatalouden typpipäästöjen vähentämisestä.

Haluan kuunnella maatalousalaa, käydä vuoropuhelua ja löytää ratkaisuja. Mutta ratkaisut tehdään niiden puitteiden rajoissa, joilla toteutetaan maatalouden typpipäästöjen vähennykset, joista olemme sopineet sekä poliittisesti että itse maatalousalan kanssa, hän sanoo.

Ministeri toivoo, että työ paikallisissa kolmikantaryhmissä voi jatkua, kun lopulliset päästörajat ja korvaukset ovat valmiina syyskuun lopulla tai lokakuun alussa.