Haminan kaupungissa Suomenlahteen laskevassa Vehkajoessa on tehty jo pitkään toimenpiteitä vaelluskalojen elinolosuhteiden parantamiseksi. Nyt joen viimeiset vaellusesteet on poistettu, ja joki on vapaa virtavesissä lisääntyvien vaelluskalojen käyttöön. Joen pitkäjänteisen kehittämisen on mahdollistanut paikallisten tahojen, Haminan kaupungin sekä viranomaisten yhteistyö.
Vehkajoki on yksi Itäiseen Suomenlahteen laskevista joista, jossa on aikoinaan ollut vahva meritaimenkanta. Taimenen ja muiden vaelluskalojen osalta tilanne joessa on kuitenkin ollut pitkään heikko. Kuten monessa muussakin virtavesistössä, kalojen luontainen elinkierto on hävinnyt muun muassa uomaperkausten, maankäytön muutosten ja vaellusesteiden takia. Nykyisin vedenlaatu joessa on riittävän hyvä kalastoa ajatellen, joessa on kunnostettu virtavesikutuisten kalojen lisääntymisalueita, tehty taimenen kotiutusistuksia sekä poistettu eliöstön liikkumisen estävät nousuesteet. Taimenen ohella Vehkajokeen voidaan vielä nykyistä vahvemmin odottaa kotiutuvan ainakin vaellussiika, nahkiainen sekä vimpa.
– Vehkajoen kunnostaminen ja elvyttäminen on yksi hyvä esimerkki pitkään jatkuneesta työstä Itäiseen Suomenlahteen laskevien jokien kehittämisessä. Kahdenkymmenen vuoden ajan jatkuneen työn tuloksena joki on nyt vapaa vaellusesteistä, ja uomakunnostukset tarjoavat mahdollisuuden vaelluskalojen lisääntymiselle. On erittäin mielenkiintoista jäädä seuraamaan kalaston kehitystä tulevina vuosina, viimeisimmät tulokset vaikuttavat jo lupaavilta, summaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastusmestari Vesa Vanninen.
Vehkajoen useat toimenpiteet on saatu aikaan paikallisten tahojen, Haminan kaupungin sekä viranomaisten yhteistyönä. Muun muassa alueen osakaskunnat ovat olleet aktiivisia joen kunnostamisen puolestapuhujia sekä virtavesikunnostajia talkoovoimin. Tänä vuonna poistettiin joen viimeiset vaellusesteet Myllykosken ja Koivuniemenkosken padoilla. Haminan kaupunki ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousyksikkö rahoittivat toimenpiteet Myllykoskella ja Vehkajärven osakaskunta oli keskeisessä roolissa toimenpiteen vesitalousluvan hakijana. Koivuniemenkosken toimenpiteet rahoitettiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta. Valtion osallistumisen rahoitukseen on mahdollistanut vaelluskalojen elvyttämiseen tarkoitettu maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä NOUSU-ohjelma. Molemmissa hankkeissa Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ympäristövastuualue toimi toteutuksen suunnittelijana sekä rakennuttajana.
– Haminan kaupungille joen kehittäminen on tärkeää ja siihen on haluttu panostaa. Kaupunki on jo aiemmin toteuttanut yhteistyössä viranomaisten kanssa joen alimman nousuesteen Töytärin pohjapadon muuttamisen vaellusesteettömäksi. Virtavesien kunnostaminen on yksi toimenpide kaupungin ympäristönsuojelutoimissa ja alueen elinvoimaisuuden kehittämisessä, toteaa Haminan kaupungin ympäristöpäällikkö Tapio Glumoff.
Itäiseen Suomenlahteen laskevista joista Vehkajoen ohella myös Vaalimaanjoessa ja Summanjoessa on tehty vastaavia toimenpiteitä. Näissä kolmessa vesistössä on poistettu eri toimijoiden yhteistyönä yhteensä 13 merkittävää kalojen nousuestettä. Tulevaisuudessakin jokien kunnostamisen edellytyksenä on eri tahojen vahva yhteistyö.
– Vehkajoen vapauttaminen vaelluskaloille on esimerkki siitä, miten useiden tahojen hyvällä yhteistyöllä saadaan merkittäviä asioita aikaan. Olemme hallituksessa sitoutuneet vaelluskalakantojen elvyttämiseen. Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämälle NOUSU-ohjelmalle on syksyn budjettiriihessä päätetty pysyvä rahoitus, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah kertoo.
Hieno pyrkimys, mutta epäilen onnistumista. Syynä on alueen soiden ojitus, joka aiheuttaa humuspäästöjä. Humus tekee veden ruskeaksi ja kuluttaa happea. Lohikalat edellyttävät hyvin happipitoisia vesistöjä, joita Suomessa ei enää juuri ole. Kaikki vetiset paikat kaiveltu ja nyt kaivellaan uudestaan, kun alueita entistetään.