https://nykysuomi.com/valtiolta-200-miljoonan-euron-paaomitus-ilmastorahasto-oylle/

Kotimaa

Valtiolta 200 miljoonan euron pääomitus Ilmastorahasto Oy:lle

Julkaistu 29.11.2022 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Valtioneuvosto valtuutti 24.11.2022 työ- ja elinkeinoministeriön tekemään valtion puolesta 200 miljoonan euron vastikkeettoman sijoituksen Ilmastorahasto Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Pääomitus tehtäisiin yhdessä erässä vuonna 2022.

Määräraha sisältyi valtion vuoden 2020 seitsemänteen lisätalousarvioon kolmen vuoden siirtomäärärahana. Lisäksi valtioneuvoston 17.11.2022 eduskunnalle antamaan vuoden 2023 täydentävään talousarvioesitykseen sisältyy 100 miljoonan euron määräraha, jota voidaan käyttää vuoden 2025 loppuun saakka Ilmastorahaston oman pääoman korottamiseen.

Määrärahan siirtäminen Ilmastorahastoon mahdollistaa yhtiön rahoituspäätösvolyymin nostamisen 80 miljoonasta eurosta vuodessa 130 miljoonaan euroon vuodessa. Tavoitteen toteutuessa Ilmastorahasto tekisi vuosien 2023-2026 aikana rahoituspäätöksiä yhteensä 520 miljoonalla eurolla, jolloin yhtiön aikaansaamien investointien euromääräinen summa voisi olla yli miljardi euroa.

”Pääomitus mahdollistaa Ilmastorahasto Oy:n rahoituspäätösvolyymin merkittävän korottamisen. Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta kaikkein kriittisimmät vuoden ovat edessämme juuri nyt. Ilmastorahaston myöntämällä rahoituksella on ohjaava rooli ilmastoystävällisten ratkaisujen ja investointien vauhdittamisessa riskinjakajana ja yksityisen rahoituksen katalysoijana”, sanoo työministeri Tuula Haatainen, jonka toimialaan rahaston asiat TEM:n työnjaossa kuuluvat.

Valtion täysin omistaman erityistehtäväyhtiö Ilmastorahasto Oy ei pyri maksimoimaan oman toimintansa tuottoa, vaan toteuttamaan yhtiön yhteiskunnalliset tehtävät mahdollisimman tehokkaasti ja maksimoimaan yhteiskunnallisen tuloksen. Määräraha kohdennetaan Ilmastorahasto Oy:n markkinaehtoisen sijoitus- ja rahoitustoiminnan menojen rahoittamiseen.

Rahaston tehtävänä on toimia rahoittajana hankkeissa, jotka keskittyvät ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen Suomessa. Rahaston tehtävänä on hiilijalanjäljen vähentäminen ja hiilikädenjäljen vahvistaminen sekä innovatiivisten ilmasto- ja digiratkaisuiden edistäminen.

Ilmastorahasto saa myöntää rahoitusta hankkeille vain, jos yhtiön rahoitus on edellytyksenä hankkeen toteutumiselle tai sen toteutumiselle aikaisempana ajankohtana tai suuremmassa mittakaavassa kuin ilman yhtiön rahoitusta.

Ilmastorahasto Oy:n toiminta käynnistyi vuoden 2020 lopulla, kun Valtion kehitysyhtiön Vake Oy:n muutos työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa toimivaksi Ilmastorahasto Oy:ksi saatiin päätökseen.

Yhtiö teki vuonna 2021 seitsemän rahoituspäätöstä yhteensä 45,5 miljoonan euron arvosta. Rahoitusta kohdistettiin muun muassa vihreän vedyn tuotantolaitoksen rakentamiseen, uusiutuvalla energialla hiilidioksidista ja sähköstä proteiinia tuottavan tuotantolaitoksen rakentamiseen sekä päästövähennyksiä tehostavan digitaalisen markkinapaikan kehitystyöhön.

Vuonna 2022 yhtiö on tehnyt muun muassa 15 miljoonan euron rahastosijoituksen Taalerin bioteollisuusrahastoon ja myöntänyt 5 miljoonan euron pääomalainan Joensuu Biocoal Oy:n tuotantolaitokselle, joka korvaa erityisesti kivihiilen käyttöä raskaan teollisuuden prosesseissa.

Vuoden 2021 rahoituskohteiden avulla voidaan teoriassa vähentää 10 vuoden aikana Suomen kasvihuonekaasuja vähintään saman verran kuin Suomen kokonaispäästöt olivat vuonna 2020.

Lisätiedot:
johtava asiantuntija Oskari Räikkönen, TEM, p. 029 504 7241
työministerin erityisavustaja Emily Strohm, p. 029 504 7160

Ilmastorahasto Oy:n oman pääoman korottaminen (VN 24.11.2022)
Ilmastorahasto verkossa

https://nykysuomi.com/venaja-propagandisti-backmanin-salainen-sopimus-hs-toimittajan-kanssa-raportoi-usasta-backmanille-2000e-kuussa/

Kotimaa

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Juha Korhonen
juhakorh22@aeonmedia.se

https://nykysuomi.com/maalittaminen-ja-vaaran-tiedon-agitaattorit-uhkaavat-ihmisten-turvallisuutta/

Näkökulma

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

https://nykysuomi.com/mies-yritti-sahata-tiensa-sisaan-kauppaan-kajaanissa-poliisi-keskeytti-erikoisen-murtoyrityksen/

Kotimaa

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

https://nykysuomi.com/kuolemaan-johtanut-liikenneonnettomuus-laitilassa-yksi-menehtyi/

Kotimaa

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.