Valtio kerää sijoittajilta 15 miljoonaa maahanmuuttajien tempputyöllistämiseen, SOK mukaan.

Julkaistu 2.11.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Työttömyyden poistaminen lisäämättä kulutuskysyntää tai vientiä on temppu, jota säännöllisesti yritetään, ja aina yllätytään lopputuloksista, -siis niiden puuttumisesta. Kaikki koulujakäymättömät ja virastojen ulkopuolella reaalielämää eläväthän tietävät, että työpaikka ilmaantuu silloin, kun joku haluaa (vapaaehtoisesti) ostaa jonkun toisen tuottaman tavaran tai palvelun. Päätöksentekijöille asti tämä tieto ei ole ehtinyt.

"Työllistäminen" on ollut taikasana, jolla on päästy kahmaisemaan julkisista budjeteista. Mitä ihmeellisimpiä konsultteja ja kurssittajia on nähty, ja erikoisia himmeleitä kehitetty varsinkin nuorten työllistämiseen. Eräässä vaiheessa oli jopa outoja "käänteisiä head-huntereita", jotka palkkiota vastaan etsivät osoitetulle työttömälle työn. Tämäkin idea toimi vain niin kauan, kuin työllistettävä oli maahanmuuttaja: Työntekijän yritykselle tyrkyttäjä saattoi pelotella rasistileimalla.

"Hyviä kokemuksia" kertyi, ja ideaa ryhdyttiin laajentamaan kaikkia työttömiä koskevaksi. Oikein etsittiin uusia toimijoita, jotka palkkiota vastaan (julkisista varoista) olisivat etsineet työpaikkoja. Löytyikin jokunen start-up firma puuhailemaan, mutta asiasta ei ole pitkään aikaan kuultu. Niin miksiköhän?

Emme nyt tässä yhteydessä kertaa, mitä kaikkea on touhuttu nuorisotyöttömyyden verukkeella, "voi pojat jos tietäisitte!". Tutustutaan vain tämänkertaiseen ceissiin.

Valtio siis aikoo sijoittaa miljoonia, ja etsii yksityisiltä sijoitusrahaa peliin. S-ryhmä kauppamonopolin-puolikas on jo innolla mukana.

Varainhoitoyhtiö FIM on keräämässä yksityisiltä sijoittajilta rahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on maahanmuuttajien nopeampi työllistyminen. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ideoima hanke tähtää vähintään 2 000 maahanmuuttajan työllistymiseen kolmessa vuodessa.

FIM ja vaikuttavuussijoitusyhtiö Epiqus ovat hakemassa sijoittajilta noin 15 miljoonan euron panostusta, joka suunnataan maahanmuuttajien kouluttamiseen. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK kertoi tänään ensimmäisenä lähtevänsä mukaan miljoonan euron sijoituksella.

Mikäli hanke onnistuu, valtion kirstuun kilahtaa 28 miljoonaa euroa säästöinä työmarkkinatuessa, kotouttamiskoulutuksen kustannuksissa ja kasvaneena verokertymänä. Siitä osa maksetaan tuottona hankkeen sijoittajille, kertoo FIM:n toimitusjohtaja Teri Heilala.

Tässä se parhain pala jo olikin, ei tartte käydä linkissä: Yle 24.10.2016. Parasta Yle:llä ovatkin olleet eräät huumoriohjelmat.

Suomalaisten kulutuskysyntää nostavia ideoita ei hankkeeseen ilmeisesti liity, joten jokainen työpaikka on joltakin pois, mutta tätä ei saa sanoa rasismiksi vaikka tavoite näyttää olevan että duunipaikoilla pigmentti lisääntyy. Miksi ei toimittaisi taloustieteilijä Keynesin oppien mukaan:

Otetaan huonoina aikoina velkaa, tai mieluimmin käytetään hyvinä aikoina kerääntyneitä pääomia kuten Keynes tarkoitti, ja lisätään julkisia hankintoja yksityiseltä sektorilta. Näin julkinen kulutuskysyntä korvaa puuttuvan yksityisen, ja työvoimaa taas palkataan, kun työllistyneillä on varaa kuluttaa.

Junttiversio tästä on, että annetaan julkisista varoista tulonsiirtoja köyhille, jotta he voivat kuluttaa. Suomella on kolmas positio: Tuodaan maahan vaikeasti työllistyvää väkeä, ja elätetään heitä tulonsiirroilla usean sukupolven ajan. Maksajan roolissa on suomalainen duunari, jota verotetaan yhä raskaammin, ja hänen ostovoimansa minimoidaan. Ei huolta, ajattelevat puolueet: Maahantuotettu erikoisväki kuluttaa hänen puolestaan. Jos joku näkee tässä riistosysteemin, hänet vaiennetaan rasistina, -ja erotetaan liitosta.

Nyt tämän päälle lisätäämn vielä työllistämis- ja sopeutus-apparaatti verollista työtä tekevän duunarin maksettavaksi. Monituhatpäisiä toimitsijalaumoja tämä toki työllistää, mutta yhtään uutta työpaikkaa ei ilmaannu reaalitalouden puolelle. Sikäli kuin tämä apparaatti saa mitään aikaan, se riistää palkallisen duunin joltakin suomalaiselta ja antaa sen vartavasten maahantuodulle työllistettävälle.

Jos vielä kunnallisten asuntojen jakamiseen tulee sama systeemi, niin apartheid on oikea sana.... Täh? Että siellä on jo. di-gold-1

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.