Mainos:

Valtio kerää sijoittajilta 15 miljoonaa maahanmuuttajien tempputyöllistämiseen, SOK mukaan.

Julkaistu 2.11.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Työttömyyden poistaminen lisäämättä kulutuskysyntää tai vientiä on temppu, jota säännöllisesti yritetään, ja aina yllätytään lopputuloksista, -siis niiden puuttumisesta. Kaikki koulujakäymättömät ja virastojen ulkopuolella reaalielämää eläväthän tietävät, että työpaikka ilmaantuu silloin, kun joku haluaa (vapaaehtoisesti) ostaa jonkun toisen tuottaman tavaran tai palvelun. Päätöksentekijöille asti tämä tieto ei ole ehtinyt.

"Työllistäminen" on ollut taikasana, jolla on päästy kahmaisemaan julkisista budjeteista. Mitä ihmeellisimpiä konsultteja ja kurssittajia on nähty, ja erikoisia himmeleitä kehitetty varsinkin nuorten työllistämiseen. Eräässä vaiheessa oli jopa outoja "käänteisiä head-huntereita", jotka palkkiota vastaan etsivät osoitetulle työttömälle työn. Tämäkin idea toimi vain niin kauan, kuin työllistettävä oli maahanmuuttaja: Työntekijän yritykselle tyrkyttäjä saattoi pelotella rasistileimalla.

"Hyviä kokemuksia" kertyi, ja ideaa ryhdyttiin laajentamaan kaikkia työttömiä koskevaksi. Oikein etsittiin uusia toimijoita, jotka palkkiota vastaan (julkisista varoista) olisivat etsineet työpaikkoja. Löytyikin jokunen start-up firma puuhailemaan, mutta asiasta ei ole pitkään aikaan kuultu. Niin miksiköhän?

Emme nyt tässä yhteydessä kertaa, mitä kaikkea on touhuttu nuorisotyöttömyyden verukkeella, "voi pojat jos tietäisitte!". Tutustutaan vain tämänkertaiseen ceissiin.

Mainos:

Valtio siis aikoo sijoittaa miljoonia, ja etsii yksityisiltä sijoitusrahaa peliin. S-ryhmä kauppamonopolin-puolikas on jo innolla mukana.

Varainhoitoyhtiö FIM on keräämässä yksityisiltä sijoittajilta rahoitusta hankkeelle, jonka tavoitteena on maahanmuuttajien nopeampi työllistyminen. Työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran ideoima hanke tähtää vähintään 2 000 maahanmuuttajan työllistymiseen kolmessa vuodessa.

FIM ja vaikuttavuussijoitusyhtiö Epiqus ovat hakemassa sijoittajilta noin 15 miljoonan euron panostusta, joka suunnataan maahanmuuttajien kouluttamiseen. Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK kertoi tänään ensimmäisenä lähtevänsä mukaan miljoonan euron sijoituksella.

Mikäli hanke onnistuu, valtion kirstuun kilahtaa 28 miljoonaa euroa säästöinä työmarkkinatuessa, kotouttamiskoulutuksen kustannuksissa ja kasvaneena verokertymänä. Siitä osa maksetaan tuottona hankkeen sijoittajille, kertoo FIM:n toimitusjohtaja Teri Heilala.

Tässä se parhain pala jo olikin, ei tartte käydä linkissä: Yle 24.10.2016. Parasta Yle:llä ovatkin olleet eräät huumoriohjelmat.

Suomalaisten kulutuskysyntää nostavia ideoita ei hankkeeseen ilmeisesti liity, joten jokainen työpaikka on joltakin pois, mutta tätä ei saa sanoa rasismiksi vaikka tavoite näyttää olevan että duunipaikoilla pigmentti lisääntyy. Miksi ei toimittaisi taloustieteilijä Keynesin oppien mukaan:

Otetaan huonoina aikoina velkaa, tai mieluimmin käytetään hyvinä aikoina kerääntyneitä pääomia kuten Keynes tarkoitti, ja lisätään julkisia hankintoja yksityiseltä sektorilta. Näin julkinen kulutuskysyntä korvaa puuttuvan yksityisen, ja työvoimaa taas palkataan, kun työllistyneillä on varaa kuluttaa.

Junttiversio tästä on, että annetaan julkisista varoista tulonsiirtoja köyhille, jotta he voivat kuluttaa. Suomella on kolmas positio: Tuodaan maahan vaikeasti työllistyvää väkeä, ja elätetään heitä tulonsiirroilla usean sukupolven ajan. Maksajan roolissa on suomalainen duunari, jota verotetaan yhä raskaammin, ja hänen ostovoimansa minimoidaan. Ei huolta, ajattelevat puolueet: Maahantuotettu erikoisväki kuluttaa hänen puolestaan. Jos joku näkee tässä riistosysteemin, hänet vaiennetaan rasistina, -ja erotetaan liitosta.

Nyt tämän päälle lisätäämn vielä työllistämis- ja sopeutus-apparaatti verollista työtä tekevän duunarin maksettavaksi. Monituhatpäisiä toimitsijalaumoja tämä toki työllistää, mutta yhtään uutta työpaikkaa ei ilmaannu reaalitalouden puolelle. Sikäli kuin tämä apparaatti saa mitään aikaan, se riistää palkallisen duunin joltakin suomalaiselta ja antaa sen vartavasten maahantuodulle työllistettävälle.

Jos vielä kunnallisten asuntojen jakamiseen tulee sama systeemi, niin apartheid on oikea sana.... Täh? Että siellä on jo. di-gold-1

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.