Uusissa Suomi-emojeissa teemoina Ahvenanmaan lippu, pohjoismainen yhteistyö ja kesän kutsu

Julkaistu 9.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Suomi on tänään lisännyt kuusi uutta emojia huippusuosittuun Suomi-emojien kokoelmaansa.

9. kesäkuuta on Ahvenanmaan itsehallintopäivä. Ahvenmaan saaristossa on 29 000 asukasta ja se kuuluu Suomeen, mutta on sopimuksella määrätty itsehallintoalueeksi, jota kansainvälisesti pidetään onnistuneena esimerkkinä.Yhdessä uusista Suomi-emojeista on Ahvenanmaan lippu.

Pohjoismaisia värejä on myös toisessa uudessa emojissa, jonka nimi on Nordic Family. Suomella, jota usein kutsutaan Suomi-neidoksi, on yhteinen kulttuuri ja pitkä historia muiden Pohjoismaiden/Skandinavian maiden kanssa. Kuten perheissä yleensä, maiden välillä on ystävällismielistä kilpailua. Tämän ansiosta ne kaikki ovat kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoilla. Tämä voi tietysti osaltaan johtua myös pohjoismaisesta yhteistyöstä.

Keveyttä ja suloutta: Kesä kutsuu

Suomen kansallislintu laulujoutsen palaa Suomen rannoille joka kevät, ja nyt se on saanut myös oman emojinsa. Joutseneen liitetään keveys, sulous, kestävyys ja ikuinen rakkaus. Keveyttä, rakkautta, suloutta ja ehkä myös kestävyyttä kysytään myös kesän lavatansseissa.

Kahden muun emojin aiheina ovat järjestöt ja koulutus. Suomessa on 70 000 kulttuuri- ja vapaa-ajan järjestöä, jotka luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yksi suosituimpia ovat kuorot, joista löytyy jokaiselle jotakin: nuorisokuoroja, sekakuoroja, naiskuoroja, mieskuoroja, hengellisen musiikin kuoroja, yliopistokuoroja, ammattiliittojen kuoroja ja jopa laulutaidottomien kuoroja.

Suomen koulutusaiheinen emoji herättää ensimmäisen koulupäivän aiheuttamat tunteet. On jännitystä, innostusta, uusien ystävien saamista ja uusien asioiden oppimista.

Suomi-emojeista yleisesti

Suomesta tuli vuoden 2015 joulukuussa ensimmäinen maa, joka on julkaissut oman kansallisten emojien kokoelmansa. Emojit julkaistiin osana Suomen ulkoministeriön ThisisFINLAND.fi -maakuvasivustolla julkaistua joulukalenteria. Kokoelmaan lisättiin joukko kesäaiheisia emojeita suomalaisuuden päivänä toukokuussa 2016 ja kuusi arktista emojia saamelaisten kansallispäivänä helmikuussa 2017, ennen Suomen kaksivuotista Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta, joka alkoi toukokuussa 2017.

Suomen emoji-kokoelma on ollut suurmenestys ulkomailla. Kokoelma on saanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja, ja se on tavoittanut noin 240 miljoonaa ihmistä perinteisen ja sosiaalisen median kautta.

”Alun perin Suomi-emojeilla haluttiin osoittaa, että Suomi ei ole pelkästään maa, jossa kaikki toimii, vaan että elämä täällä voi olla myös hauskaa. Lisäksi Suomi on digitaalisesti fiksu maa”, toteaa ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö Petra Theman.

”Olemme saaneet valtavan määrän erilaisia palkintoja, yhteydenottoja ja yhteistyöehdotuksia esimerkiksi emojien kaupallisesta käytöstä. Tämä on ollut todella hauska lisä kaikkeen siihen, mitä teemme mottomme puitteissa: Things you should and shouldn’t know.”

Finland emojis -sovelluksessa on nyt 62 emojia, jotka ovat ladattavissa App Store- ja Google Play -sovelluskaupoista ilmaiseksi. Emojit voi ladata kaikille laitteille myös kuvina osoitteesta finland.fi/emoji tai osoitteesta Suomi-työkalupakista (toolbox.finland.fi). ThisisFINLANDin emoji-sivulla on myös lyhyt kuvaus jokaisesta emojista. Emoji-kuvaukset julkaistaan tavanomaisten sivuston kielten (arabia, englanti, espanja, kiina, portugali, ranska, saksa ja venäjä) lisäksi myös japaniksi, sillä emojit ovat Japanista lähtöisin oleva symbolikieli.

Suomi-emojit ovat emojitarroja, jotta ne näyttäisivät kaikilla päätelaitteilla samoilta. Unicode-konsortio on hyväksynyt Suomen kaksi aiemmin ilmestynyttä Suomi-emojia (sauna ja villasukat) osaksi Unicode-näppäimistöemojeita. Ne tulevat käyttöön kaikkien laitteiden emojinäppäimistöihin, kun päätelaite- ja sovellusvalmistajat ovat päivittäneet omat emojikokoelmansa, todennäköisesti loppukesällä 2017.

Tämä on viimeinen päivitys Finland emojis -kokoelmaan. Suomi-emojit on suunnitellut yhdessä ulkoministeriön kanssaArt Director Bruno Leo Ribeiro.

Lähde: Valtioneuvosto

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.