Uusi Suomi sulki Tuomas Malisen blogitilin alle 5 minuutissa – Tämä kirjoitus johti sulkemiseen ”Poliisivaltio 2.0”

Julkaistu 15.4.2021 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Palaan nyt kirjoittamaan kotimaan politiikastamme tuodakseni esille erään äärimmäisen huolestuttavan kehityskulun maassamme.

Osallistuin lauantaina 10.4. suurkulkueeseen, jossa puolustimme perustuslakiamme sekä sen takaamaa vapautta liikkua ja kokoontua. Kulkua sai kuitenkin heti alusta, poliisin toiminnan takia, absurdin luonteen.

Lähtöpaikaksi oli sovittu nk. Pikkuparlamentin edusta Mannerheimintien ja Arkadiankadun kulmassa. Poliisi esti kokoontumisen ja ilmeisesti pidätti joitakin paikalle kokoontuneita. Lähdimme kulkemaan suunnitelman mukaisesti Mannerheimintietä pitkin kohti marssin päätepistettä Kauppatoria.

Poliisi oli varustautunut kulkueeseen raskaasti. Mukana oli useita joukkojenhallintaan erikoistuneita joukkoja, hevosia sekä panssariautoja. Tällaista kalustoa on aikaisemmin käytetty yleisvaaralliseksi koettujen mielenosoituksien, kuten anarkistien Itsenäisyyspäivän mielenosoituksien yhteydessä. Nyt tämä arsenaali oli suunnattu meitä, tavallisia kansalaisia kohtaan.

Paikalla oli ihmisiä kaikista yhteiskuntaluokista. Mukana oli korkeasti koulutettuja, asiantuntijoita, työläisiä, työttömiä ja eläkeläisiä. Kaikilla meillä oli mielessä vain yksi huoli: puolustaa perustuslakiamme hallituksemme diktatuurilta.

Sitä poliisi yritti kaikin tavoin estää.

”Ryhmissä kulkeminen kielletty!”

Kun lähdimme liikkeelle kohti Kauppatoria, poliisin toiminta alkoi saada Orwellilaisia piirteitä (George Orwell julkaisi vuonna 1949 kuuluisan 1984 -kirjan, jossa hän kuvasi tulevaisuuden dystooppista kontrolliyhteiskuntaa). Poliisi oli tuonut paikalle kaiutinauton, josta alettiin toistaa absurdia sanomaa:

”Ryhmissä kulkeminen on kielletty! Kävelkää eri suuntiin!”

Pakko sanoa, että en ollut uskoa korviani. Kuinka alas suomalaisten arvostamat poliisivoimamme voivat vajota, heidän yrittäessään väkipakolla estää tavallisia kansalaisia kulkemasta ryhmässä samaan suuntaan.

Kaiutinautosta annettujen ohjeiden lisäksi poliisi yritti estää kulkueen kulkemista hevosilla sekä ajamalla autoja suojateiden päälle. On sanomattakin selvää, että tämä aiheutti vilkkaassa Helsingin keskustassa melkoisen liikennekaaoksen.

Välillä kulkue siirtyikin sisätiloihin poliisin yrittäessä estää kävelymme. Mutkien kautta kulkue lähestyi, pienempiin ryhmiin jakautuneena, Kauppatoria.

Siellä saimme maistiaisen nykyisestä poliisivaltiostamme.

”Meilläkin on ohjeemme”

Kävelin Kauppatoria kohti pienemmän ryhmän osana, joka mutkitteli Torikorttelien läpi poliisin yrittäessä epätoivoisesti estää ihmisten liikkumista kohti toria. Kävelimme toria kohti Päävartion ohi, jossa meitä vastaan tuli kolmen hengen poliisipartio. He varoittivat, että Kauppatorille meno johtaisi kiinniottoihin. Kysyttäessä syytä, vedottiin niskoitteluun. Kysyttäessä lakia, johon tämä perustuslaillista oikeutta rikkova käsky perustui, meille ei ensiksi vastattu mitään.

Useita minuutteja kestäneen sananvaihdon päätteeksi poliisit totesivat ykskantaan, että heille oli annettu tällaiset ohjeet, eikä heillä käytännössä ollut vaihtoehtoja. Poliiseille oli mielestäni hyvin selvää, kuinka absurdit käskyt heille oli annettu.

Tavalliset suomalaiset yrittivät kävellä lauantaina ennalta sovittuun kokoontumiseen, ja heitä piti uhata väkivallalla sekä hetkittäisellä vapaudenmenettämisellä sen estämiseksi. Myötähäpeän poliisiylijohtoa kohtaan saattoi aistia.

Jatkoimme kuitenkin matkaamme ja jäimme tarkkailemaan tilannetta Pohjois-Esplanadille Kauppatoria vastapäätä.

Kauppatorin poliisivallankumous ja piiritys Senaatintorilla

Torille kehittyi melkoinen näytelmä. Paikalla oli useita poliisin yksiköitä mellakkavarusteissa. Hetken epäröimisen jälkeen heille selkeästi annettiin käsky tyhjentää tori, ja sitä he alkoivat toteuttaa. Todistin itse ainakin kahta väkivaltaista kiinniottoa.

Toisessa poliiseille puhunut mies raahattiin pois ja kun hän yritti vastustaa poliisiautoon viemistä, hänet painettiin maahan useiden poliisien toimesta. Vammoja tuli varmasti. Toisessa poliisi retuutti maijaan torilla rauhassa istuneen naisen kuin pahemmankin anarkistin. Tällä videolla on nähtävissä kooste monista poliisin kyseenalaisista toimista.

Sen jälkeen poliisi tuli häätämään meitä kadulla seisoskelleita. Kävimme poliisin kanssa saman dialogin, joka päättyi toteamukseen, että heidät on käsketty tyhjentämään ihmiset täältä, mitä ryyditettiin voimankäyttöuhalla.

Lähdimme kävelemään kohti Senaatintoria, jossa muutamia ryhmiä kokoontui keskustelemaan tapahtuneesta. Lähimmä nauroimme sitä, kuinka absurdiksi tilanne oli mennyt. Keskustelimme 4-6 kuuden hengen ryhmissä, ja jotkut ihmiset aukaisivat kuohuviinin. Nautimme esiin tulleesta keväisestä auringonpaisteesta.

Vaivihkaa poliisi kuitenkin piiritti rauhalliset ryhmämme. Paikalle saapui noin tusina poliisipartiota, jotka asettuivat Senaatintorin jokaiselle kulmalle. Paikalle saapui myös kolme ratsupoliisia, jotka alkoivat hitaasti kulkea ihmisryhmien läpi tarkoituksenaan hajottaa ihmiset.

En ole koskaan nähnyt poliisiltamme niin naurettavaa toimintaa! Meitä kohdeltiin kuin pahempiakin mellakoitsijoita, vaikka emme aiheuttaneet mitään häiriötä. Perustuslaillista oikeuttamme kokoontua selkeästi rikottiin.

Sisäministeriön ja poliisiylijohdon show

On tärkeää muistaa, että tehtäväänsä kaduilla hoitaneet poliisit olivat täysin syyttömiä tilanteeseen. He hoitivat heille annettua naurettavaa ja häpeällistä tehtävää parhaansa mukaan. Syylliset tähän farssiin istuvat poliisiylijohdossa ja sisäministeriössä.

Kansalaisena minulla on oikeus tietää, miksi perustuslain takaamia vapauksiani vapaaseen liikkuvuuteen ja ”ryhmissä” kulkemiseen sekä kokoontumiseen rikottiin. Poliisi ei voi mielivaltaisesti rajoittaa kansalaisten perusoikeuksia vaan ne on perusteltava. Vaadin kirjallista selvitystä komentoketjusta.

Siinä on vastattava seuraaviin kysymyksiin. Kuka on ylin poliisi, kuka määräyksen perustuslaillisten oikeuksieni rikkomisesta antoi? Mihin lakiin ja kriteereihin määräys perustui? Kenelle määräys oli annettu ja missä se on luettavissa?

Poliisi on esimerkiksi aktiivinen Twitterissä. Miksi rajoituksia ja niiden perusteluita ei julkaistu siellä? Kirjallisen selvityksen poliisi voi julkaista Twitter-tilillään.

Kansalaisena vaadin myös, että valtakunnansyyttäjä alkaa välittömästi tutkia ylittikö poliisiylijohto valtuutensa kajoamalla, suhteettomasti, perustuslaillisiin oikeuksiimme liikkua ja kokoontua vapaasti. Vaadin myös, että sisäministeri Maria Ohisalon toiminta tässä farssissa tutkitaan.

Olen äärimmäisen huolissani siitä, että Suomea yritetään, nähtävästi suhteellisuudentajunsa menettäneen pääministeri Sanna Marinin johdolla, ajaa tilaan, jossa perustuslailliset oikeutemme eivät enää päde. Perustuslaki on kansalaisen turva poliitikkojen mielivaltaa vastaan, ja olemme menettämässä sen turvan.

Toivon todella, että syyttäjänvirasto ottaa nämä vaatimukset ja kansalaisten huolet tosissaan, koska järjestelmämme ei voi perustua mielivaltaan. Muuten vaihtoehtomme perustuslakimme puolustamiseksi käyvät todella vähiin.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.