1 / 10
29.12.2022
EOAK/6336/2021
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin
Esittelijä: Esittelijäneuvos Riitta Burrell
UUDENMAAN ALUEELLISEN KORONAKOORDINAATIORYHMÄN
TESTAUSKRITEEREJÄ KOSKEVA OHJE
1 KANTELU
Kantelija arvosteli Uudenmaan alueellista koronakoordinaatioryhmää
siitä, että se on 9.9.2021 päättänyt rajoittaa covid-19-taudin testausta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjauksen perusteella.
Kantelukirjoituksen mukaan koronakoordinaatioryhmää ei juridisesti
ole koskaan perustettu eikä sillä ole lakiin perustuvaa toimivaltaa tai
asemaa. Kantelija arvioi, että koordinaatioryhmän päätös johtaa
tilanteeseen, jossa lakisääteinen epidemian torjuntatehtävä ja
jäljittäminen käy todennäköisesti mahdottomaksi. Samalla kantelijan
mukaan altistetaan rokottamattomat, erityisesti lapset, vakavalle ja
osin vielä tuntemattomalle sairaudelle.
2 SELVITYS
2.1 Yleistä
Kantelun johdosta hankittiin seuraavat asiakirjat:
- sosiaali- ja terveysministeriön 13.1.2022 päivätty lausunto
(VN/25238/2021-STM-5)
- Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin 10.12.2021 päivätty
selvitys (HUS/3282/2021-1)
2.2 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin selvitys
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) vs. johtajaylilääkäri
A:n ja hallintopäällikkö B:n allekirjoittamassa selvityksessä todetaan
olennaisin osin seuraavaa.
Tartuntatautilain 8 §:n 3 momentin mukaan aluehallintoviraston ja sen
toimialueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä yhteistyötä
tartuntatautien torjunnassa.
2 / 10
Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 11.9.2020 sairaanhoitopiireille
lähettämässään kirjelmässä kehottanut kutakin sairaanhoitopiiriä
kokoamaan tarvittavan alueellisten toimijoiden ryhmän mahdollisten
alueellisten rajoitustoimenpiteiden ja suositusten tekemiseksi.
Ryhmän tulee kirjeen mukaan kokoontua säännöllisesti, jotta se voi
reagoida riittävän nopeasti epidemiatilanteen muutoksiin.
Uudenmaan alueellinen koronakoordinaatioryhmä on perustettu
Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) kirjelmän mukaista
kokoonpanoa noudattaen.
Koordinaatioryhmä vastaa yhteisen tilannekuvan pohjalta
päätöksenteon valmistelusta ja koordinaatiosta. Päätökset tekee
tartuntatautilain ja muun lainsäädännön nojalla jokainen toimija oman
toimivaltansa puitteissa.
Tartuntatautilain 8 §:n 2 momentin mukaan sairaanhoitopiirin
kuntayhtymä ohjaa ja tukee kuntia ja sosiaalihuollon ja
terveydenhuollon toimintayksiköitä lääketieteellisellä
asiantuntemuksellaan tartuntatautien torjunnassa, kehittää
alueellisesti tartuntatautien diagnostiikkaa ja hoitoa sekä selvittää
epidemioita yhdessä kuntien kanssa.
Valtioneuvoston toimintasuunnitelman mukaan sairaanhoitopiiri toimii
alueellaan alueellisen COVID-19-tilannearvion ja päätöksenteon
ohjaajana.
Alueellinen koordinaatioryhmä on AVIn ohjeistuksen mukaisesti
säännöllisesti kokoontuva ryhmä, jonka tehtävänä on arvioida
epidemiologista tilannetta ja tuottaa mahdollisimman koottua ja
ajantasaista alueellista asiantuntijanäkemystä moninaisiin pandemian
hoitoa/hallintaa koskeviin kysymyksiin. Epidemiologisen tilanteen
perusteella koordinaatioryhmä arvioi ja harkitsee, mitä suosituksia ja
rajoituksia tarvitaan epidemian hillitsemiseksi. Koordinaatioryhmän
päätökset eivät ole juridisesti sitovia päätöksiä vaan muistioista
ilmenevin perustein syntyneitä konsensusnäkemyksiä puheena
olevista asioista. Milloin täyttä konsensusta ei kokouksessa ole voitu
saavuttaa, edustavat johtopäätökset sairaanhoitopiirin näkemystä ko.
asiasta. Sen jokainen jäsen toimii omissa virkatehtävissään ko. viran
määritteiden mukaan.
HUSin esityksen ja käydyn keskustelun pohjalta Uudenmaan
alueellinen koordinaatioryhmä päätti 9.9.2021 muuttaa Uudenmaan
koronatestauskriteerien suositusta seuraaviksi:
3 / 10
”COVID-19-testaus ei koske pääsääntöisesti täysin rokotettuja
(toisesta rokotuksesta vähintään viikko) oireettomia tai lievästi oireisia
henkilöitä eikä niitä, jotka ovat sairastaneet varmennetun COVID-19-
infektion edeltävän kuuden kuukauden aikana. Muutos ei kuitenkaan
koske esimerkiksi henkilöitä, joiden tiedetään altistuneen
koronavirukselle, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastyössä olevia
työntekijöitä eikä ikääntyneiden hoiva- ja hoitoyksiköitä tai henkilöitä,
joiden tiedetään olevan vakavaoireisen koronainfektion riskiryhmään
kuuluvia.”
Koronatestauskriteerit ovat alun perin käytännöksi muodostettua
ohjeistusta sopusoinnussa sosiaali- ja terveysministeriön laatiman
kansallisen pandemian hallinnan strategian kanssa. Vallinneet
testauskriteerit eivät sellaisenaan ole missään vaiheessa perustuneet
nimenomaiseen testauskriteerejä koskevaan lainsäädäntöön. Näin
ollen niiden muutoskaan ei perustu mihinkään nimenomaiseen
lainsäädäntöön.
Suomessa ei olla missään vaiheessa pidetty tarkoituksenmukaisena
systemaattista kattavaa väestötason testausta COVID-infektion
varalle. Näin ollen koko pandemian ajan on ollut tiedossa ja
hyväksyttyä että suureksi epäilty mutta tuntematon osa tartunnoista
jää testauksella havaitsematta. Kyseessä on siten koko ajan, mukaan
lukien 9.9.2021 tehty testaussuosituksen kavennus,
kokonaisvaltaisesta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta siinä miten
sekä epidemian hallinnan että kustannusten ja rajallisten
työvoimaresurssien suhteen testauskapasiteettia suhteutetaan
epidemian ajankohtaiseen tilanteeseen. 9.9. tilanteessa Uudenmaan
alueellisessa koordinaatioryhmässä ei esitetty eikä jälkikäteen ole
ollut syytä epäillä, että kansalaisen oma-aloitteisen koronatestiin
hakeutumisen ohjeistamisen muutos olisi vaikuttanut alaikäisten
terveysturvallisuutta vähentävästi. Ohjeistuksella ei myöskään ole
puututtu millään tavoin lääkärin mahdollisuuteen pyytää ja saada
potilaastaan koronatestiä.
2.3 Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö C:n ja
hallitusneuvos D:n allekirjoittamassa lausunnossa todetaan STM:n
kanta seuraavasti.
Tartuntatautilain 7 §:n mukaan tartuntatautien torjunnan yleinen
suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja
terveysministeriölle. Ministeriö vastaa valtakunnallisesta
terveydenhuollon häiriötilanteisiin tai niiden uhkaan varautumisesta ja
näiden tilanteiden johtamisesta.
4 / 10
Osana koronakriisin hallintaan tarkoitettua Valtioneuvoston
hybridistrategiaa sosiaali- ja terveysministeriö on keväästä 2020
alkaen laatinut koronatestausstrategian, jota on päivitetty viimeksi
joulukuussa 2021 ja sitä ennen syyskuussa 2021.
Koronavirustestauksen tavoitteena on estää taudin leviämistä,
suojata riskiryhmiä ja turvata kriittisen henkilöstön riittävyys ja
terveydenhuollon kantokyky, mahdollistaa tartuntaketjujen tehokas
jäljittäminen sekä luoda epidemian kulusta mahdollisimman tarkka
tilannekuva.
STM:n strateginen ohjausmandaatti perustuu edellä mainittuun
tartuntatautilain 7 §:n 1 momenttiin.
Tartuntatautilain 7 §:n 2 momentin mukaan tartuntatautien torjunnan
kansallisena asiantuntijalaitoksena toimii Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos, joka tukee asiantuntemuksellaan sosiaali- ja
terveysministeriötä ja aluehallintovirastoja, ylläpitää tartuntatautien
torjuntaa palvelevia valtakunnallisia epidemiologisia
seurantajärjestelmiä sekä ohjaa ja tukee tartuntatautien torjuntatyötä
kunnissa, sairaanhoitopiirien kuntayhtymissä ja sosiaalihuollon ja
terveydenhuollon toimintayksiköissä. Laitos tutkii tartuntatauteja,
seuraa ja selvittää tartuntatautien ilmaantumista ja esiintymistä,
kehittää niiden diagnostiikkaa, seurantaa ja torjuntaa sekä tiedottaa
niistä ja antaa väestölle ohjeita tartunnan välttämiseksi ja leviämisen
ehkäisemiseksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on koko pandemian aikana
ohjeistanut covid-19-testauksen kohdentamisesta STM:n
julkaisemaan strategiaan sekä kansainväliseen tutkimustietoon
nojautuen.
THL:n ohjeistusmandaatti perustuu edellä mainittuun tartuntatautilain
7 §:n 2 momenttiin.
STM toteaa lausunnossaan, että tartuntatautilain 8 §:n 2 momentin
mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehtävänä on ohjata ja tukea
kuntia ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköitä
lääketieteellisellä asiantuntemuksellaan tartuntatautien torjunnassa,
kehittää alueellisesti tartuntatautien diagnostiikkaa ja hoitoa sekä
selvittää epidemioita yhdessä kuntien kanssa. Sairaanhoitopiiri
varautuu poikkeuksellisten epidemioiden torjuntaan ja hoitoon sekä
huolehtii hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan kehittämisestä
alueensa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköissä.
5 / 10
Tartuntatautilain 8 §:n 3 momentin mukaan aluehallintovirasto
sovittaa yhteen ja valvoo tartuntatautien torjuntaa alueellaan.
Aluehallintovirasto valvoo, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat
varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten.
Aluehallintovirasto valvoo torjuntatyön säännösten mukaista
toteuttamista sekä kansallisten suunnitelmien ja sosiaali- ja
terveysministeriön päätösten toimeenpanoa.
Selvityksen mukaan Uudenmaan alueellinen koordinaatioryhmä on
aluehallintoviraston ohjeistuksen mukaisesti säännöllisesti
kokoontuva ryhmä, jonka tehtävänä on arvioida epidemiologista
tilannetta ja tuottaa mahdollisimman koottua ja ajantasaista alueellista
asiantuntijanäkemystä moninaisiin pandemian hoitoa/hallintaa
koskeviin kysymyksiin.
STM toteaa, että covid-19-testauskriteeristöä ei ole kirjattu
lainsäädäntöön, vaan siihen liittyvä ohjeistus on perustunut
kansalliseen strategiaan, jota lakisääteisesti toimivaltaiset
viranomaiset ovat toimeenpanneet THL:n ja sairaanhoitopiirien
ohjeistuksen mukaisesti. STM katsoo, että lainsäädäntö ei ole koko
ajan muuttuvassa pandemiatilanteessa tarkoituksenmukainen keino
testauskriteerien määrittämiseen, vaan ne tulee määrittää
epidemiologisen tilanteen mukaan ja lääketieteellisin perustein ottaen
huomioon käytettävissä olevat henkilöstö- ja materiaaliset resurssit.
STM toteaa, että testausta ei ole lopetettu, vaan sitä on uusimman
tutkimus- ja asiantuntijatiedon valossa kohdennettu tilanteisiin, joissa
testauksesta on saatavissa suurin hyöty. Uusimmassa strategian
päivityksessä testausta on jopa laajennettu pikatestien
mahdollistamisella.
STM katsoo, että Uudenmaan alueellisen koordinaatioryhmän
9.9.2021 tekemässä päätöksessä annetussa ohjeistuksessa kyse on
ollut kokonaisvaltaisesta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta siitä,
miten sekä epidemian hallinnan että kustannusten ja rajallisten
työvoimaresurssien suhteen testauskapasiteettia suhteutetaan
epidemian ajankohtaiseen tilanteeseen. Tilanteessa 9.9.2021
Uudenmaan alueellisessa koordinaatioryhmässä ei esitetty eikä
jälkikäteen ole ollut syytä epäillä, että kansalaisen oma-aloitteisen
koronatestiin hakeutumisen ohjeistamisen muutos olisi vaikuttanut
alaikäisten tai rokottamattomien terveysturvallisuutta vähentävästi.
Ohjeistuksella ei myöskään ole puututtu millään tavoin lääkärin
mahdollisuuteen pyytää ja saada potilaastaan koronatestiä.
6 / 10
2.4 Lisäselvityspyyntö
STM:tä pyydettiin toimittamaan Uudenmaan alueellisen
koronakoordinaatioryhmän asettamispäätös. STM:n 2.5.2022
päivätyssä vastauksessa todetaan, että HUSilta saadun
lisäselvityksen mukaan mitään virallista päätöstä Uudenmaan
alueellisen koronakoordinaatioryhmän asettamisesta ei ole tehty,
joten pyydettyä päätöstä ei voitu toimittaa.
3 RATKAISU
Katson Uudenmaan alueellisen koronakoordinaatioryhmän ylittäneen
toimivaltansa, kun se on antanut koronavirustestin kriteerejä koskevia
velvoittaviksi muotoiltuja ohjeita.
Perustelen ratkaisuani seuraavasti.
3.1 Oikeusasiamiehen tehtävät
Perustuslain 109 §:n 1 momentin mukaan oikeusasiamiehen tulee
valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet,
julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan
noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä
hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja
ihmisoikeuksien toteutumista.
Eduskunnan oikeusasiamiehestä annetun lain 3 §:n 2 momentin
mukaan oikeusasiamies ryhtyy hänelle tehdyn kantelun johdosta
niihin toimenpiteisiin, joihin hän katsoo olevan aihetta lain
noudattamisen, oikeusturvan tai perus- ja ihmisoikeuksien
toteutumisen kannalta.
3.2 Oikeudellisen arvioinnin lähtökohdat
Perustuslaki
Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee
perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava
tarkoin lakia.
Perusoikeusuudistuksen esitöiden (HE 309/1993 vp, s. 74) mukaan
yllä mainitussa lainkohdassa säädetään kahdesta
oikeusvaltioperiaatteen olennaisesta ainesosasta. Julkisen vallan
käytön tulee perustua lakiin, ja kaikessa julkisessa toiminnassa on
noudatettava tarkoin lakia. Lainkohdan ensimmäinen virke edellyttää,
että julkisen vallan käyttäjällä tulee aina olla viime kädessä
eduskunnan säätämään lakiin palautettavissa oleva
toimivaltaperuste. Esimerkiksi viranomaisilla ei siten voi olla sellaista
julkisen vallan käyttämistä tarkoittavaa toimivaltaa, jolla ei ole
nimenomaista tukea oikeusjärjestyksessä.
7 / 10
Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan kussakin asiassa
toimivaltaisen viranomaisen tulee käydä ilmi laista (PeVL 67/2010 vp,
s. 5/II). Lainalaisuusperiaatteen vuoksi viranomaisen käyttämä
julkinen valta ei voi perustua delegoituun lainsäädäntöön, kuten
asetuksiin, eivätkä toimivallan perustaksi riitä myöskään hallinnolliset
normit, kuten ministeriön ohjeet. Viranomaisen velvollisuutena on
toimivaltansa rajoissa soveltaa lakia eikä hallinnon sisäistä ohjausta.
Julkisen vallan käytöllä tarkoitetaan tilanteita, joissa viranomainen
tekee yksityisten oikeuksiin tai velvollisuuksiin välittömästi vaikuttavia
hallintopäätöksiä tai tekee muita julkisen vallan käyttöä sisältäviä
toimia.
Oikeusvaltiollisesti ymmärrettynä lainalaisuusperiaatteen
tarkoituksena on ensisijaisesti suojata yksityisiä oikeussubjekteja
yksipuoliselta hallinnollisen vallan käytöltä, jolla puututaan
rajoittavasti tai velvoittavasti yksilön oikeusasemaan.
Tartuntatautilaki
Tartuntatautilain (1227/2016) 2 luvussa säädetään viranomaisten
yleisistä velvollisuuksista tartuntatautien torjuntatyön järjestämisessä.
Mainitun luvun 7 §:n 1 momentin mukaan tartuntatautien torjunnan
yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja
terveysministeriölle. Ministeriö vastaa valtakunnallisesta
terveydenhuollon häiriötilanteisiin tai niiden uhkaan varautumisesta ja
näiden tilanteiden johtamisesta.
Pykälän 2 momentissa säädetään Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen (THL) velvollisuuksista tartuntatautien torjunnan
kansallisena asiantuntijalaitoksena. THL ohjaa ja tukee
tartuntatautien torjuntatyötä kunnissa, sairaanhoitopiirien
kuntayhtymissä ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon
toimintayksiköissä. Lisäksi se antaa väestölle ohjeita tartunnan
välttämiseksi ja leviämisen ehkäisemiseksi.
Tartuntatautilain 8 §:n 1 momentin mukaan aluehallintovirasto
sovittaa yhteen ja valvoo tartuntatautien torjuntaa alueellaan.
Aluehallintovirasto valvoo, että sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ovat
varautuneet alueellisesti terveydenhuollon häiriötilanteita varten.
Aluehallintovirasto valvoo torjuntatyön säännösten mukaista
toteuttamista sekä kansallisten suunnitelmien ja sosiaali- ja
terveysministeriön päätösten toimeenpanoa.
8 / 10
Pykälän 2 momentin mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ohjaa ja
tukee kuntia ja sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköitä
lääketieteellisellä asiantuntemuksellaan tartuntatautien torjunnassa,
kehittää alueellisesti tartuntatautien diagnostiikkaa ja hoitoa sekä
selvittää epidemioita yhdessä kuntien kanssa. Sairaanhoitopiiri
varautuu poikkeuksellisten epidemioiden torjuntaan ja hoitoon sekä
huolehtii hoitoon liittyvien infektioiden torjunnan kehittämisestä
alueensa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimintayksiköissä.
Pykälän 3 momentin mukaan aluehallintoviraston ja sen toimialueen
sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on tehtävä yhteistyötä
tartuntatautien torjunnassa. Aluehallintovirasto tekee
tartuntatautilaissa säädetyt hallinnolliset päätökset käyttäen hyväksi
sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, erityisvastuualueen ja Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen asiantuntemusta.
Lainkohdan perustelujen (HE 13/2016 vp, s. 35) mukaan
sairaanhoitopiirin ja aluehallintoviraston on tarkoituksenmukaista
tehdä yhteistyötä, vaikka aluehallintovirasto on sairaanhoitopiirin
kuntayhtymää valvova viranomainen.
Jäljempänä tartuntatautilaissa säädetään eri viranomaisten erityisistä
velvollisuuksista tartuntatautien torjuntatyössä.
3.3 Koordinaatioryhmää koskevia tietoja HUSin verkkosivuilla
HUSin verkkosivuilla julkaistiin 16.9.2020 uutinen, jonka mukaan
Uudellemaalle on perustettu alueellinen ryhmä viranomaisyhteistyön
organisoimiseksi. Lyhyessä uutisessa todettiin seuraavaa:
”Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt ohjauskirjeen
koronavirustilanteen hillitsemiseksi tehdyn toimintasuunnitelman
toteuttamisesta alueilla. Kirjeessä kehotetaan sairaanhoitopiirejä
käynnistämään toimenpiteet alueellisen viranomaistyön
organisoimiseksi alueellaan sekä varautumaan sen edellyttämiin
toimenpiteisiin.
HUSin alueella on tehty alueellista koordinointia jo epidemian alusta
lähtien. Alueen kuntien ja yksityisen sektorin toimijat ovat
kokoontuneet säännöllisesti HUSin koollekutsumina. Tämän ryhmän
toiminta muutetaan nyt STM:n ohjeistuksen mukaiseksi
viranomaisyhteistyötä organisoivaksi ryhmäksi ja mukaan kutsutaan
myös edustajat AVI:sta ja THL:stä. Ryhmän puheenjohtajana toimii
johtajaylilääkäri E HUSista.”
Uutisessa on linkki STM:n verkkosivuilla 15.9.2020 julkaistuun
tiedotteeseen (208/2020), jossa puolestaan on linkki STM:n
10.9.2020 päivättyyn ohjauskirjeeseen (VN/20160/2020). Ohjauskirje
perustui valtioneuvoston yleisistunnossaan 3.9.2020 tekemään
periaatepäätökseen (VNK/2020/106).
9 / 10
Sairaanhoitopiireille, kunnille ja kuntayhtymille, THL:lle,
aluehallintovirastoille ja Ahvenanmaan maakuntahallitukselle
osoitetussa ohjauskirjeessään (VN/20160/2020) STM kehotti
tartuntatautilain mukaisia viranomaisia organisoitumaan ja
suunnittelemaan keskinäinen prosessinsa alueellisten toimenpiteiden
valmistelua ja päätöksentekoa varten seuraavasti:
- sairaanhoitopiirit käynnistävät viipymättä toimenpiteet
viranomaistyön organisoimiseksi alueellaan ja varautuvat sen
edellyttämiin toimenpiteisiin
- aluehallintovirastot huolehtivat, että niiden alueella tähän
alueelliseen valmisteluun, harkintaan ja päätöksentekoon on
varauduttu ja organisoiduttu. Lisäksi ne osallistuvat toimenpiteisiin
lakisääteisten vastuidensa mukaisesti.
- THL osallistuu alueelliseen organisoitumiseen omien vastuidensa
mukaisesti
- kunnat ja kuntayhtymät osallistuvat alueelliseen
organisoitumiseen omien vastuidensa mukaisesti
HUSin verkkosivuilla 9.9.2021 julkaistu mediatiedote koski
kantelukirjoituksessa arvosteltua Uudenmaan koronatestauskriteerien
muuttamista. Tiedote kuului kokonaisuudessaan seuraavasti:
”Kokouksessa päätettiin, että koronavirustestiä ei pääsääntöisesti
tarvita lievästi oireilevilta henkilöiltä, jos henkilö on täysin rokotettu ja
toisesta rokotuksesta vähintään viikko tai jos henkilö on sairastanut
varmennetun koronavirusinfektion edeltävän kuuden kuukauden
aikana.
Muutos ei koske henkilöitä, joiden tiedetään altistuneen
koronavirukselle, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollon
asiakastyössä olevia työntekijöitä, jotka ovat ikääntyneiden hoiva- ja
hoitoyksiköiden asukkaita ja henkilökuntaa tai jotka kuuluvat
koronavirusinfektion vakavaan riskiryhmään.
Ohjeistus astuu voimaan heti. ’Kriteerien muuttuminen edellyttää
teknisiä päivityksiä sekä Koronabottiin että Omaoloon. Nämä pyritään
toteuttamaan mahdollisimman pian’, sanoo Uudenmaan alueellisen
koordinaatioryhmän puheenjohtaja, HUSin vs. johtajaylilääkäri A.”
3.4 Asian arviointi
Totean että Uudenmaan alueellisella koronakoordinaatioryhmällä ei
ole tartuntatautilakiin tai muuhunkaan lakiin perustuvaa toimivaltaa
antaa ohjeita tai tehdä päätöksiä tartuntatautien torjunnan
tarkoituksessa.
10 / 10
Katson koordinaatioryhmän menetelleen vastoin sitä, mitä
perustuslain 2 §:n 3 momentissa ja tartuntatautilaissa säädetään, kun
se on antanut koronavirustestin kriteerejä koskevia ohjeita.
Pidän erittäin tärkeänä, että tartuntatautien torjuntatyössä
noudatetaan tarkoin viranomaisten toimivaltuuksia koskevia
tartuntatautilain säännöksiä. Mainittujen toimivaltuuksien
käyttämisellä on merkittäviä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksiin ja
velvollisuuksiin ulottuvia vaikutuksia.
Saamani selvitykset antavat Uudenmaan alueellisen
koronakoordinaatioryhmän perustamisesta, kokoonpanosta ja
toimeksiannosta puutteellisen kuvan. En ole voinut tutkia asiaa
enemmälti osin sen vuoksi, että koordinaatioryhmän perustamisesta
ei ole tehty kirjallista asettamispäätöstä, josta ilmenisivät työryhmän
kokoonpano, toimivalta ja tehtävät. Kuten edellä olen todennut,
julkisen vallan käyttäjällä tulee aina olla viime kädessä eduskunnan
säätämään lakiin palautettavissa oleva toimivaltaperuste.
Viranomaisilla ei voi olla sellaista julkisen vallan käyttämistä
tarkoittavaa toimivaltaa, jolla ei ole nimenomaista tukea
oikeusjärjestyksessä. Koordinaatioryhmällä ei siten ole ollut itsenäistä
toimivaltaa antaa ohjeistusta. Toisaalta kukin ryhmän työhön
osallistuva viranomainen on voinut käyttää sille laissa säädettyä
oman tehtävänsä mukaista toimivaltaa.
Ohjeistuksesta olisi tullut selkeästi käydä ilmi, että
koordinaatioryhmän päätökset eivät ole oikeudellisesti sitovia
päätöksiä vaan toimivaltaisten viranomaisten yhteistyössä syntyneitä
konsensusnäkemyksiä.
4 TOIMENPITEET
Saatan edellä kohdassa 3.4 esittämäni käsityksen menettelyn
lainvastaisuudesta Uudenmaan alueellisen
koronakoordinaatioryhmän tietoon.
Tässä tarkoituksessa lähetän sille jäljennöksen tästä päätöksestäni.