Mainos:

Ulvilan Antinkartanossa pahoinpidellään ja ryöstetään kehitysvammaisia

Päivitetty 22.4.2017, Julkaistu 21.4.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Satakunnan Kansan keräämien tietojen mukaan Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteistyökumppaniin antinkartanon kuntoutuskeskukseen on kohdistunut useita syytteitä vanhempien toimesta. Syytekohtia on väkivallasta, nöyryyttämisestä, yksityisyyden loukkaamisesta ja useista muista rikkeistä.

Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola ja Antinkartanon palvelupäällikkö Katja Alamäki, Satakunnan Kansa on haastatellut useita perheitä, jotka kertovat väärinkäytöksistä.

  • Kolme asiakasta on valittanut Eduskunnan oikeusasiamiehelle, Valviraan, Aville ja tietosuojavaltuutetulle.

Paavola kertoo haastattelussa, että Satakunnan sairaanhoitopiiri on toistaiseksi välttynyt syytteiltä. Kuitenkin Satakunnan kansan keräämien tietojen mukaan syytökset ovat johtaneet moitteisiin toiminnasta. Paavola harmittelee tähän, että on harmillista että vammaisten hoito-ohjelma on jäänyt hieman vajaaksi. Haastattelussa paljastuu myös kuinka hoidettuja on alapääpesty siteissä, niinkin rajusti, että alapähän on tullut mustelmia. Tämä kaikki on tehty vielä avoimilla ovilla, joten todistajia on piisannut ja yksi isäkin on joutunut puuttumaan tilanteeseen.

Syytteitä on ropissut myös hoidettavien rahojen mystisestä katoamisesta. Tähän Paavola kertoo, että hoitolaitos hoitaa kyllä hoidettavian raha-asioita, mutta mitään kummallista ei pitäisi olla tapahtunut. Paavola toivoo, että hoitolaitos vapautuisi rahojen hoitamisesta kokonaan.

Mainos:

Yksi potilas on heitetty pienen nujakoinnin seurauksena parinpäivän lääkkeet kourassa pihalle laitoksesta. Paavola kiistää väitteet, vaikka hoitolaitoksen kirjanpitoon on merkitty kuinka potilas on nujakoinnin seurauksella heitetty pihalle, eikä hänellä ole lupaa tulla kahteen päivään takaisin.

Pavola - Tämä on yksittäistapaus, jota en voi selostaa julkisuudessa.

Lähteiden mukaan hoitolaitos rankaisee rikkeistä kaatamalla kahvit viemäriin, tämänkin paavola kiistää, vaikka laitoksen omissa papereissa ohjeistetaan rankaisemalla kahvin poistamisella rikkeistä.

Kokemäkeläinen, vaikeasta epilepsiasta kärsivä Miia Pitkänen sijoitettiin Antinkartanoon kesäkuussa 2014. Nyt 39-vuotiaan Miian kuntoutusjakso päättyi jo 3 kuukauden jälkeen rajun yhteenoton seurauksena.

Miian vanhemmat Tarja ja Mauno Pitkänen kertovat, että hoitojakson aikana Miia pahoinpideltiin, pakkosyötettiin ja nöyryytettiin.

– Se ei ole mikään hoitolaitos, vaan pakkosäilö, sanoo Tarja Pitkänen.

Miia oli tottunut saamaan aamulääkkeet heti herättyään, mutta laitoksessa tämä järjestely ei käynyt vaan Miia pakkopestiin ovet auki monien hoitajien toimesta ennen lääkkeen antamista.

Miian isän tarina tapauksesta:

Isä Mauno yritti soittaa tyttärelleen. Hoitaja vastasi puhelimeen, että ei ehdi puhua, kun on tilanne päällä. Mauno lähti välittömästi ajamaan Antinkartanoon. Normaalisti omaiset eivät pääse sinne sisään, mutta terassin ovi oli auki. Mauno käveli Miian huonetta kohti ja huomasi ensin kaksi hoitajaa ovella. Hän kurkisti ovesta sisään ja huomasi tyttärensä olevan lepositeissä. Alapää paljaana, mustelmilla ja kaiken kansan nähtävillä.

Oikeusasiamiehen päätöksestä ilmenee myös, että Antinkartanossa on laiminlyöty kirjaamisvelvoitetta, joka liittyy lepositeiden käyttöön. Poliisi on vahvistanut selvittävänsä tapahtumia.

Lisää kertomuksia rahojen häviämisistä ja väärästä lääkehuollosta ja mystisistä ruhjeista Satakunnan kansasta.

 

Nyt perheet pelkäävät puhua ongelmista, koska läheiset ovat edelleen hoidettavana laitoksessa. Viimeviikolla Eräs isä kertoo käyneensä Antinkartanossa lauantaina tapaamassa 10-vuotiasta tytärtään, joka kärsii Aspergerin oireyhtymästä. Tyttären jalka oli miltei musta polvesta alaspäin. Lisäksi lonkassa oli yksi mustelma. Tästä on tehty poliisille rikosilmoitus. Kartanon selitys oli että tytär oli tippunut sängystä.

Kaikkien näiden tapausten jälkeen kaikkea selitellään edelleen yksittäistapauksina ja sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Rauno Valovirta sanoo, että hallitus ei ryhdy lehtikirjoittelun perusteella toimenpiteisiin.

Kehitysvammaisten tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burmanin arvion mukaan kyse on ennen kaikkea asenteista, työkulttuurista ja osaamisen puutteesta, ei niinkään resurssipulasta. Burman pelkää, että tämäntapainen "hoitaminen" voi olla yleisempääkin suomessa, kun edes tiedetään.

Lähde: Satakunnan Kansan kolme uutista asiasta.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
täti
täti
9 years ago

Kehitysvammaisilla on paljon voimaa ja voivat olla agressiivisiä. Joskus joutuu pitämään väkisin kiinni ja kun potilas rimpuilee tulee mustelmia. Oikeus päättäköön. Mutta miksi 10vuotias on viety latokseen (onko tuolla edes muita ikätovereita) Eivätkö vanhemmat hoida itse lapsiaan!

Samppa
Samppa
9 years ago
Reply to  täti

Eiköhän ole hieman väärä alanvalinta jos joutuu väkivalloin hoitamaan potilaita ja kyllähän vanhemmatkin käy töissä vai kuvitteletko että kaikki Suomen vanhemmat makaavat kotona muksujen kanssa?

Hoitsu
Hoitsu
9 years ago

Nykyinen lähihoitajakoulutus on tuhonnut ammattitaidon. Ennen koulutettiin erikseen mielisairaanhoitajat ja kehitysvammaistenhoitajat. He pääsivät sairaanhoito-oppilaitokseen tiukan seulan kautta täysi-ikäisinä. Suurin osa jopa ylioppilaita. Nyt hoitajaksi pääsee jopa lievästi kehitysvammaiset kevennetyllä koulutuksella. Lähihoitajakoulutukseen raavitaan kaikki, jotka saadaan. Ihan sama, vaikka eivät osaisi suomeakaan. Tai sitten nämä kutosen tytöt peruskoulusta 15 vuotiaina. Pitkään hoitajana olleena seuraan vain kauhuissani, minkälaista porukkaa tulee lähihoitajakoulutuksen myötä työkavereikseni. Ihan perusasioita ei osata, mutta ollaan niin hoitajaa. Lähihoitajakoulutuksen myötä hoidon taso on laskenut kuin lehmän häntä.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.