Ulvilan Antinkartanossa pahoinpidellään ja ryöstetään kehitysvammaisia

Päivitetty 22.4.2017, Julkaistu 21.4.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Satakunnan Kansan keräämien tietojen mukaan Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteistyökumppaniin antinkartanon kuntoutuskeskukseen on kohdistunut useita syytteitä vanhempien toimesta. Syytekohtia on väkivallasta, nöyryyttämisestä, yksityisyyden loukkaamisesta ja useista muista rikkeistä.

Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola ja Antinkartanon palvelupäällikkö Katja Alamäki, Satakunnan Kansa on haastatellut useita perheitä, jotka kertovat väärinkäytöksistä.

  • Kolme asiakasta on valittanut Eduskunnan oikeusasiamiehelle, Valviraan, Aville ja tietosuojavaltuutetulle.

Paavola kertoo haastattelussa, että Satakunnan sairaanhoitopiiri on toistaiseksi välttynyt syytteiltä. Kuitenkin Satakunnan kansan keräämien tietojen mukaan syytökset ovat johtaneet moitteisiin toiminnasta. Paavola harmittelee tähän, että on harmillista että vammaisten hoito-ohjelma on jäänyt hieman vajaaksi. Haastattelussa paljastuu myös kuinka hoidettuja on alapääpesty siteissä, niinkin rajusti, että alapähän on tullut mustelmia. Tämä kaikki on tehty vielä avoimilla ovilla, joten todistajia on piisannut ja yksi isäkin on joutunut puuttumaan tilanteeseen.

Syytteitä on ropissut myös hoidettavien rahojen mystisestä katoamisesta. Tähän Paavola kertoo, että hoitolaitos hoitaa kyllä hoidettavian raha-asioita, mutta mitään kummallista ei pitäisi olla tapahtunut. Paavola toivoo, että hoitolaitos vapautuisi rahojen hoitamisesta kokonaan.

Yksi potilas on heitetty pienen nujakoinnin seurauksena parinpäivän lääkkeet kourassa pihalle laitoksesta. Paavola kiistää väitteet, vaikka hoitolaitoksen kirjanpitoon on merkitty kuinka potilas on nujakoinnin seurauksella heitetty pihalle, eikä hänellä ole lupaa tulla kahteen päivään takaisin.

Pavola - Tämä on yksittäistapaus, jota en voi selostaa julkisuudessa.

Lähteiden mukaan hoitolaitos rankaisee rikkeistä kaatamalla kahvit viemäriin, tämänkin paavola kiistää, vaikka laitoksen omissa papereissa ohjeistetaan rankaisemalla kahvin poistamisella rikkeistä.

Kokemäkeläinen, vaikeasta epilepsiasta kärsivä Miia Pitkänen sijoitettiin Antinkartanoon kesäkuussa 2014. Nyt 39-vuotiaan Miian kuntoutusjakso päättyi jo 3 kuukauden jälkeen rajun yhteenoton seurauksena.

Miian vanhemmat Tarja ja Mauno Pitkänen kertovat, että hoitojakson aikana Miia pahoinpideltiin, pakkosyötettiin ja nöyryytettiin.

– Se ei ole mikään hoitolaitos, vaan pakkosäilö, sanoo Tarja Pitkänen.

Miia oli tottunut saamaan aamulääkkeet heti herättyään, mutta laitoksessa tämä järjestely ei käynyt vaan Miia pakkopestiin ovet auki monien hoitajien toimesta ennen lääkkeen antamista.

Miian isän tarina tapauksesta:

Isä Mauno yritti soittaa tyttärelleen. Hoitaja vastasi puhelimeen, että ei ehdi puhua, kun on tilanne päällä. Mauno lähti välittömästi ajamaan Antinkartanoon. Normaalisti omaiset eivät pääse sinne sisään, mutta terassin ovi oli auki. Mauno käveli Miian huonetta kohti ja huomasi ensin kaksi hoitajaa ovella. Hän kurkisti ovesta sisään ja huomasi tyttärensä olevan lepositeissä. Alapää paljaana, mustelmilla ja kaiken kansan nähtävillä.

Oikeusasiamiehen päätöksestä ilmenee myös, että Antinkartanossa on laiminlyöty kirjaamisvelvoitetta, joka liittyy lepositeiden käyttöön. Poliisi on vahvistanut selvittävänsä tapahtumia.

Lisää kertomuksia rahojen häviämisistä ja väärästä lääkehuollosta ja mystisistä ruhjeista Satakunnan kansasta.

 

Nyt perheet pelkäävät puhua ongelmista, koska läheiset ovat edelleen hoidettavana laitoksessa. Viimeviikolla Eräs isä kertoo käyneensä Antinkartanossa lauantaina tapaamassa 10-vuotiasta tytärtään, joka kärsii Aspergerin oireyhtymästä. Tyttären jalka oli miltei musta polvesta alaspäin. Lisäksi lonkassa oli yksi mustelma. Tästä on tehty poliisille rikosilmoitus. Kartanon selitys oli että tytär oli tippunut sängystä.

Kaikkien näiden tapausten jälkeen kaikkea selitellään edelleen yksittäistapauksina ja sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Rauno Valovirta sanoo, että hallitus ei ryhdy lehtikirjoittelun perusteella toimenpiteisiin.

Kehitysvammaisten tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burmanin arvion mukaan kyse on ennen kaikkea asenteista, työkulttuurista ja osaamisen puutteesta, ei niinkään resurssipulasta. Burman pelkää, että tämäntapainen "hoitaminen" voi olla yleisempääkin suomessa, kun edes tiedetään.

Lähde: Satakunnan Kansan kolme uutista asiasta.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.