Mainos:

Ulvilan Antinkartanossa pahoinpidellään ja ryöstetään kehitysvammaisia

Päivitetty 22.4.2017, Julkaistu 21.4.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Satakunnan Kansan keräämien tietojen mukaan Satakunnan sairaanhoitopiirin yhteistyökumppaniin antinkartanon kuntoutuskeskukseen on kohdistunut useita syytteitä vanhempien toimesta. Syytekohtia on väkivallasta, nöyryyttämisestä, yksityisyyden loukkaamisesta ja useista muista rikkeistä.

Satakunnan sairaanhoitopiirin sosiaalipalvelujen johtaja Merja Paavola ja Antinkartanon palvelupäällikkö Katja Alamäki, Satakunnan Kansa on haastatellut useita perheitä, jotka kertovat väärinkäytöksistä.

  • Kolme asiakasta on valittanut Eduskunnan oikeusasiamiehelle, Valviraan, Aville ja tietosuojavaltuutetulle.

Paavola kertoo haastattelussa, että Satakunnan sairaanhoitopiiri on toistaiseksi välttynyt syytteiltä. Kuitenkin Satakunnan kansan keräämien tietojen mukaan syytökset ovat johtaneet moitteisiin toiminnasta. Paavola harmittelee tähän, että on harmillista että vammaisten hoito-ohjelma on jäänyt hieman vajaaksi. Haastattelussa paljastuu myös kuinka hoidettuja on alapääpesty siteissä, niinkin rajusti, että alapähän on tullut mustelmia. Tämä kaikki on tehty vielä avoimilla ovilla, joten todistajia on piisannut ja yksi isäkin on joutunut puuttumaan tilanteeseen.

Syytteitä on ropissut myös hoidettavien rahojen mystisestä katoamisesta. Tähän Paavola kertoo, että hoitolaitos hoitaa kyllä hoidettavian raha-asioita, mutta mitään kummallista ei pitäisi olla tapahtunut. Paavola toivoo, että hoitolaitos vapautuisi rahojen hoitamisesta kokonaan.

Mainos:

Yksi potilas on heitetty pienen nujakoinnin seurauksena parinpäivän lääkkeet kourassa pihalle laitoksesta. Paavola kiistää väitteet, vaikka hoitolaitoksen kirjanpitoon on merkitty kuinka potilas on nujakoinnin seurauksella heitetty pihalle, eikä hänellä ole lupaa tulla kahteen päivään takaisin.

Pavola - Tämä on yksittäistapaus, jota en voi selostaa julkisuudessa.

Lähteiden mukaan hoitolaitos rankaisee rikkeistä kaatamalla kahvit viemäriin, tämänkin paavola kiistää, vaikka laitoksen omissa papereissa ohjeistetaan rankaisemalla kahvin poistamisella rikkeistä.

Kokemäkeläinen, vaikeasta epilepsiasta kärsivä Miia Pitkänen sijoitettiin Antinkartanoon kesäkuussa 2014. Nyt 39-vuotiaan Miian kuntoutusjakso päättyi jo 3 kuukauden jälkeen rajun yhteenoton seurauksena.

Miian vanhemmat Tarja ja Mauno Pitkänen kertovat, että hoitojakson aikana Miia pahoinpideltiin, pakkosyötettiin ja nöyryytettiin.

– Se ei ole mikään hoitolaitos, vaan pakkosäilö, sanoo Tarja Pitkänen.

Miia oli tottunut saamaan aamulääkkeet heti herättyään, mutta laitoksessa tämä järjestely ei käynyt vaan Miia pakkopestiin ovet auki monien hoitajien toimesta ennen lääkkeen antamista.

Miian isän tarina tapauksesta:

Isä Mauno yritti soittaa tyttärelleen. Hoitaja vastasi puhelimeen, että ei ehdi puhua, kun on tilanne päällä. Mauno lähti välittömästi ajamaan Antinkartanoon. Normaalisti omaiset eivät pääse sinne sisään, mutta terassin ovi oli auki. Mauno käveli Miian huonetta kohti ja huomasi ensin kaksi hoitajaa ovella. Hän kurkisti ovesta sisään ja huomasi tyttärensä olevan lepositeissä. Alapää paljaana, mustelmilla ja kaiken kansan nähtävillä.

Oikeusasiamiehen päätöksestä ilmenee myös, että Antinkartanossa on laiminlyöty kirjaamisvelvoitetta, joka liittyy lepositeiden käyttöön. Poliisi on vahvistanut selvittävänsä tapahtumia.

Lisää kertomuksia rahojen häviämisistä ja väärästä lääkehuollosta ja mystisistä ruhjeista Satakunnan kansasta.

 

Nyt perheet pelkäävät puhua ongelmista, koska läheiset ovat edelleen hoidettavana laitoksessa. Viimeviikolla Eräs isä kertoo käyneensä Antinkartanossa lauantaina tapaamassa 10-vuotiasta tytärtään, joka kärsii Aspergerin oireyhtymästä. Tyttären jalka oli miltei musta polvesta alaspäin. Lisäksi lonkassa oli yksi mustelma. Tästä on tehty poliisille rikosilmoitus. Kartanon selitys oli että tytär oli tippunut sängystä.

Kaikkien näiden tapausten jälkeen kaikkea selitellään edelleen yksittäistapauksina ja sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Rauno Valovirta sanoo, että hallitus ei ryhdy lehtikirjoittelun perusteella toimenpiteisiin.

Kehitysvammaisten tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burmanin arvion mukaan kyse on ennen kaikkea asenteista, työkulttuurista ja osaamisen puutteesta, ei niinkään resurssipulasta. Burman pelkää, että tämäntapainen "hoitaminen" voi olla yleisempääkin suomessa, kun edes tiedetään.

Lähde: Satakunnan Kansan kolme uutista asiasta.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
täti
täti
9 years ago

Kehitysvammaisilla on paljon voimaa ja voivat olla agressiivisiä. Joskus joutuu pitämään väkisin kiinni ja kun potilas rimpuilee tulee mustelmia. Oikeus päättäköön. Mutta miksi 10vuotias on viety latokseen (onko tuolla edes muita ikätovereita) Eivätkö vanhemmat hoida itse lapsiaan!

Samppa
Samppa
9 years ago
Reply to  täti

Eiköhän ole hieman väärä alanvalinta jos joutuu väkivalloin hoitamaan potilaita ja kyllähän vanhemmatkin käy töissä vai kuvitteletko että kaikki Suomen vanhemmat makaavat kotona muksujen kanssa?

Hoitsu
Hoitsu
9 years ago

Nykyinen lähihoitajakoulutus on tuhonnut ammattitaidon. Ennen koulutettiin erikseen mielisairaanhoitajat ja kehitysvammaistenhoitajat. He pääsivät sairaanhoito-oppilaitokseen tiukan seulan kautta täysi-ikäisinä. Suurin osa jopa ylioppilaita. Nyt hoitajaksi pääsee jopa lievästi kehitysvammaiset kevennetyllä koulutuksella. Lähihoitajakoulutukseen raavitaan kaikki, jotka saadaan. Ihan sama, vaikka eivät osaisi suomeakaan. Tai sitten nämä kutosen tytöt peruskoulusta 15 vuotiaina. Pitkään hoitajana olleena seuraan vain kauhuissani, minkälaista porukkaa tulee lähihoitajakoulutuksen myötä työkavereikseni. Ihan perusasioita ei osata, mutta ollaan niin hoitajaa. Lähihoitajakoulutuksen myötä hoidon taso on laskenut kuin lehmän häntä.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.