Mainos:

Ulkomaalaistaustaisten nuorten osuus rikoksista kasvanut väestöosuuden mukana

Julkaistu 20.11.2023 – Kirjoittaja Toimitus

Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoin­pitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.

Nuorten ja etenkin ulkomaalais­taustaisten tekemät ryöstöt ja pahoin­pitelyt ovat olleet viime aikoina paljon esillä eri medioissa. Tilastokeskuksen avoimesta tietokannasta löytyy tietoa selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä iän ja syntyperän mukaan, mutta vain koko Suomen tasolla.

Tarkastelen ulkomaalais­taustaisten osuuden kehitystä alle 18-vuotiaiden tekemissä ryöstö- ja pahoinpitely­rikoksissa yli 150 000 asukkaan kaupungeissa. Pelkissä ryöstö­rikoksissa ulkomaalais­taustaisten määrät jäävät kaupunkitasolla oikeastaan Helsinkiä lukuun ottamatta niin pieniksi, että pari-kolme tapausta lisää voi aiheuttaa kymmenien prosenttien muutoksen.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomaillaSiirryt toiseen palveluun.. En erottele tässä sitä, onko henkilö syntynyt Suomessa vai ulkomailla.

Mainos:

Selvitettyyn rikokseen syylliseksi epäillyllä tarkoitetaan poliisin selvittämäksi merkitsemään rikokseen epäiltyä. Sama henkilö voi olla vuoden aikana epäiltynä useammasta samanlaisesta tai erilaisesta rikoksesta.

Selvitetyt rikokset tilastoidaan selvitys­vuoden ja rikos­ilmoitukset ilmoitus­vuoden mukaan. Teko on siten voinut tapahtua jopa useitakin vuosia rikos­ilmoitusta aiemmin. Yleensä pahoinpitelyt ja ryöstöt kuitenkin ilmoitetaan poliisille kohtalaisen nopeasti.

Ulkomaalais­taustaisten osuus selvitetyistä rikoksista kasvanut isoissa kaupungeissa

Kun tarkastellaan selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjä ulkomaalais­taustaisia nuoria kaupunkitasolla, määrät jäävät Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta pieniksi, alle sataan epäiltyyn vuodessa. Vähäisetkin muutokset epäiltyjen määrissä näkyvät tällöin huomattavina prosentti­muutoksina.

Toisaalta tilastoissa sama henkilö voi myös olla epäiltynä useamman kerran, joten muutaman tekijän joukko saattaa aiheuttaa suuriakin vuosimuutoksia.

Kuten kuvioista 1 ja 2 nähdään, ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden tekemissä pahoinpitelyissä ja ryöstöissä vaihtelee aika paljon vuosittain. Selkeintä kasvu on ollut jo pidempään Helsingissä ja Espoossa sekä viime vuosina Turussa ja Tampereella.

Toisaalta esimerkiksi Vantaalla ja Helsingissä tapahtuneissa pahoinpitelyissä ja ryöstöissä ulkomaalais­taustaisten osuus on jopa pienentynyt parina viime vuotena. Näin siitäkin huolimatta, että Vantaalla epäiltyjen ulkomaalais­taustaisten määrä itse asiassa kasvoi vuosien 2020 ja 2022 välillä 63 epäillystä 84 epäiltyyn.

Myös Espoossa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen määrä kasvoi edellis­vuodesta, vaikka heidän osuutensa pieneni.

Kuvio 1. Ulkomaalais­taustaisten osuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin­pitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 1. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin¬pitelyihin epäillyistä alle 18- vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto

Turun, Tampereen ja Oulun kohdalla ei voi puhua pitkään jatkuneista trendeistä. Turussa ja Oulussa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen osuus oli selkeästi alhaisempi vuosina 2014–19 verrattuna vuosiin 2013 tai 2020. Turussa ulkomaalais­taustaisten osuus oli noin 40 prosenttia vuonna 2006, mutta laski noin 16 prosenttiin 2014 nousten taas noin 38 prosenttiin vuonna 2022. Tampereella osuus on noussut runsaasta 7 prosentista vajaaseen 38 prosenttiin.

Kuvio 2. Ulkomaalais­taustaisten osuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin­pitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 2. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin¬pitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto

Osuus rikosilmoituksissa noussut Espoossa ja Vantaalla

Rikosilmoitusten osalta tilanne näyttää melko samanlaiselta kuin selvitetyissä rikoksissa. Tietoa ilmoitetuista rikoksista on saatavilla tätä kirjoitettaessa vuoden 2023 osalta tammi-syyskuulta.

Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus rikosilmoituksissa näyttäisi tänä vuonna kääntyneen jyrkempään nousuun Espoossa ja Vantaalla, kun taas osuus selvitetyissä tapauksissa oli molemmissa kaupungissa hieman laskussa vuonna 2022. Vuonna 2022 Espoossa ilmoitettiin 226 ulkomaalais­taustaisen tekemäksi epäiltyä pahoinpitelyä tai ryöstöä, vuoden 2023 tammi-syyskuussa luku oli jo 260. (Kuvio 3)

Helsingissä epäiltyjen osuus selvitetyissä ja ilmoitetuissa rikoksissa oli suurimmillaan vuonna 2020 ja on sen jälkeen hieman pienentynyt.

Kuvio 3. Ulkomaalais­taustaisten osuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 3. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto.

Ulkomaalaistaustaisten osuus ilmoitetuista pahoinpitelyistä ja ryöstöistä on Turussa, Tampereella ja Oulussa vähentynyt vuodesta 2022. Taso on kuitenkin korkeampi kuin vuonna 2006. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut niin suoraviivaista kuin pääkaupunki­seudulla. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Ulkomaalais­taustaisten osuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 4. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto.

Espoossa ulkomaalais­taustaisten nuorten määrä kasvanut nopeammin kuin osuus rikoksista

Ulkomaalaistaustaisten nuorten rikokset ovat lisääntyneet Espoossa viime vuosina, mutta vielä enemmän on kasvanut heidän osuutensa alle 18-vuotiaasta väestöstä kaupungissa. Vuonna 2006 se oli 6,8 prosenttia, vuonna 2022 jo 24,9 prosenttia.

Vuonna 2006 Espoossa tilastoiduista nuorten tekemistä selvitetyistä pahoinpitelyistä ja ryöstöistä 37 prosentissa tekijöinä oli tuo vajaan 7 prosentin ulkomaalais­taustaisen osuus nuorista. Vuoden 2023 tammi-syyskuussa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen osuus ilmoitetuista pahoinpitelyistä ja ryöstöistä oli kasvanut 57,4 prosenttiin eli noin 1,6 kertaistunut. Samassa ajassa ulkomaalais­taustaisten nuorten osuus Espoon alle 18-vuotiaista on noussut neljännekseen eli noin 3,7 kertaiseksi.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on siis kasvanut suhteessa enemmän kuin heidän osuutensa epäillyistä. Tämä päätelmä on toki hieman yksinkertaistettu muun muassa siitä syystä, että vaikkapa turkulaisen tai saksalaisen nuoren Espoossa tekemä rikos tilastoidaan Espooseen siitä huolimatta, että kyseinen nuori ei kuulu Espoon väestöön.

Espoon esimerkkiä jatkaen yksi ulkomaalais­taustainen on tarkastelu­jaksolla ollut epäiltynä keskimäärin 1,2–2,1 selvitetystä rikoksesta vuodessa. Vuonna 2022 luku oli 1,5. Suomalais­taustaisilla epäillyillä luvut vaihtelevat 1,2–1,7 selvitetyn rikoksen välillä.

Kun jaamme vuoden 2023 tammi-syyskuun aikana ulkomaalais­taustaisten tekemiksi ilmoitettujen rikosten määrän (260) Espoossa 1,5:llä, saamme noin 170 eri epäiltyä. Espoossa asuu 16 600 alle 18-vuotiasta ulkomaalais­taustaista, joten noin yksi prosentti espoolaisista ulkomaalais­taustaisista alaikäisistä oli epäiltynä pahoinpitelystä tai ryöstöstä.

Osuus vaihtelee hieman vuodesta toiseen noin 0,7:n ja 1,1 prosentin välillä. Vastaavalla lasku­toimituksella voidaan laskea suomalais­taustaisten osuudeksi runsaat 0,3 prosenttia.

Yksi syy ulkomaalais­taustaisten nuorten tekemiksi epäiltyjen rikosten osuuden kasvuun on se, että heidän osuutensa väestössä on kasvanut. Rikokset tilastoidaan tapahtuma­kunnan mukaan, ja rikoksia tapahtuu eniten siellä, missä ihmiset liikkuvat.

Vuonna 2006 ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaista oli Helsingissä vajaat 12 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa alle 10 prosenttia. Vuonna 2022 vastaava osuus oli Vantaalla yli 31 prosentin ja Espoossa, Helsingissä ja Turussa 20 ja 25 prosentin välillä. (Kuvio 5)

Kuvio 5. Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä 2006–2022
Kuvio 5. Ulkomaalais¬taustaisten osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä 2006–2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto

Myönteinen kehitys katkesi vuonna 2018

Koko Suomen tasolla ulkomaalais­taustaisten alle 18-vuotiaiden väestöön suhteutettu epäiltyjen määrä pieneni käytännössä koko 2000-luvun vuoteen 2018 asti.  Myös suomalais­taustaisilla nuorilla kehitys oli myönteinen, kunnes vuonna 2019 yleinen myönteinen kehitys katkesi ja rikosten määrä kääntyi kasvuun.

Selvitettyihin rikoksiin epäillyt tilastoidaan rikoksen selvitysvuoden, ei tapahtuma­vuoden mukaan. Alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen pahoinpitelyjen ja ryöstöjen käsittely on poliisissa kestänyt viime vuosina noin sata päivääSiirryt toiseen palveluun..

Käsittelyajan perusteella käänteen voi päätellä tapahtuneen vuosien 2018 ja 2019 aikana. Rikostilastot eivät kerro kehityksen syitä, mutta todennäköisesti taustalla ei ole mikään yksi yksittäinen syy vaan monta eri asiaa.

Kuten alussa totesin, tietoa selvitettyihin rikoksiin epäiltyjen iästä ja syntyperästä on jo pidempään ollut Tilastokeskuksen avoimessa tietokannassa koko Suomen tasolla. Kansalaisuuksittain tietoa on hyvinvointi­alueen tarkkuudella.

Syntyperä­tietoa ei ole suunnitelmissa julkistaa kuntatasolla tulevaisuudessakaan – muun muassa siitä syystä että, todella monessa kunnassa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen määrä on erittäin pieni.

Tilastoja tarkastellessa on hyvä muistaa, että kaikki rikosilmoitukset eivät johda syyttäjän syyttämis­päätökseen eivätkä kaikki selvitetyt rikokset tuomioon.

Lähde: Tilastokeskus

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
pää määrää
pää määrää
2

Maahanmuuttopäätöksiä tehneiden poliitkkojen ja virmamiesten olisi pitänyt saada tietoa kahdesta olennaisesta yhteiskuntaan liittyvästä tiedosta; älykkyyden ja rikollisuuden neagatiivisesta korrelaatiosta ja maahantulijoiden keskimääräisestä älykkyydestä verrattuna suomalaisiin.
Artikkelissa kuvattu tieto olisi ollut tarpeen suuren maahanmuuton hyväksymisen ratkaisemisessa. Joko tietoa ei ollut päättäjien saatavilla tai sitten he eivät sitä aatteensa lumoissa hyväksyneet.

p.grandell
p.grandell
2

kunhan saataisiin ”pakolaisia” westendiin ja graniin, kyllä olisi eri ääni kellossa. helppoa asua miljoona taloissaan ministerin palkoilla ja antaa veronmaksajien duunareiden ottaa kaikki sceida niskaansa..

juha II
juha II
2

TIETOA on TAATUSTI ollut yllinkyllin saatavilla ja jo viime vuosisadan aamuhämäristä saakka olemassa olleet erinäiset raudan kovat tutkimukset eri roduista ja otsalohkon korkeuserojen vaikutuksesta ihmisen käytökseen ja kulttuuriin. Mutta kulttuurimarxismi,,feminismi kontraten feminiinien äääärrrrimäiseen munan kipeyteen sekä ihmiskunnan pahimpaan katastrofiin eli antamalla naisille äänioikeus kokonaista valtiota koskevissa asioissa. On johtanut tähän maanpäälliseen helvettiin kuin kuppa etenee vääjäämättä aivoihin tehden tuon vähän käytetyn elementin vihreäksi tai yleensäkin vasemmistoa äänestäväksi hanheksi. Joka somessa kysyy huutokirjaimin: ”MISSÄ MIEHET!!!” Kun jostain valtamedian sulkuportin raosta on ilmoille päässyt ”yksittäistapaus”, jossa ”nuorisoporukka” raiskannut alaikäisen tyttölapsen elämän helvetin porteille tai ”itämaan ylkä” on tehnyt ”bänksit” kyldyyri sidonnaisesti. Se, että likaisista ja itsekkäisen raadollisista valtapoliittisista syistä – etenkin Ruotsissa – niin vihreät, sossut ja kommarit ”avaavat sytämmensä” suuressa ihmisrakkaudessaan valtiorajat sepposenselälleen kädellisille uusille äänestäjilleen. Haluten kuin NYT demokraatti-kommunistit USA:ssa tekevät saada itselleen äänestäjäkuntaa valtiollisiin vaaleihin pysyen näin AINA vallassa samasta puusta vestetyn valtamedian sekä avoimen vaalivilpin avustuksella. Kun nuo poliittiset raatokuoriaiset ovat iki-vallassaan he palkitsevat ”äänestäjäkuntansa” runsaasti, ahkerasti kuin kärsivällinen kondorikotka ruokkii jälkikasvuaan. L:uonnollisesti täten rikoksista näitä rakkaita ”mussukoita” (äänestäjiä) ei häävin rangaista, – mieeluumin ei ollenkaan. Sen sijaan KAIKKI paska kaadetaan valkoisten kanttisgten niskaan kuin kuumaa öljyä. ”Rassismia”, ”vihapuhetta, ”äääääärrrrrioikeistoa”, ”antiseminismiä”, ”valkoisen miehen ylivaltaa” (olla vihattu) etc… etc… Nk. ”pakolaisuus” on BISNESTÄ eli ”Money talks, bullshit walks!” Kautta euroopan on ollut nähtävissä KAUAN ennen, mitä seuraa nk. ”humanitäärisestä maahanmuutosta” vastaanottajavaltiolle. Mutta esim. Ranskassa kun juoksee päänsä tiiliseinään. Siitä saa päänsäryn. Mutta kun se sama tehdään Suomessa. On se täysin ”ERI ASIA”, joka voidaan ”tehdä toisin”!!! Niin, voihan sen kun käytetään kolme vuotiaan ajatuksenjuoksua! Ja, mikä matalamielisiintä silkkaa munattomuutta on kaataa kaikki syyt valkoisen uhrin niskoille silloinkin – ja varsinkin – kun on kyse silkasta ITSEPUOLUSTUKSESTA!

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.