Mainos:

Ulkomaalaistaustaisten nuorten osuus rikoksista kasvanut väestöosuuden mukana

Julkaistu 20.11.2023 – Kirjoittaja Toimitus

Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden nuorten tekemistä ryöstöistä ja pahoin­pitelyistä on noussut isoissa kaupungeissa, niin myös osuus nuorista. Määrällisesti pienen joukon tekemiset pilaavat enemmistön maineen.

Nuorten ja etenkin ulkomaalais­taustaisten tekemät ryöstöt ja pahoin­pitelyt ovat olleet viime aikoina paljon esillä eri medioissa. Tilastokeskuksen avoimesta tietokannasta löytyy tietoa selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäillyistä iän ja syntyperän mukaan, mutta vain koko Suomen tasolla.

Tarkastelen ulkomaalais­taustaisten osuuden kehitystä alle 18-vuotiaiden tekemissä ryöstö- ja pahoinpitely­rikoksissa yli 150 000 asukkaan kaupungeissa. Pelkissä ryöstö­rikoksissa ulkomaalais­taustaisten määrät jäävät kaupunkitasolla oikeastaan Helsinkiä lukuun ottamatta niin pieniksi, että pari-kolme tapausta lisää voi aiheuttaa kymmenien prosenttien muutoksen.

Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomaillaSiirryt toiseen palveluun.. En erottele tässä sitä, onko henkilö syntynyt Suomessa vai ulkomailla.

Mainos:

Selvitettyyn rikokseen syylliseksi epäillyllä tarkoitetaan poliisin selvittämäksi merkitsemään rikokseen epäiltyä. Sama henkilö voi olla vuoden aikana epäiltynä useammasta samanlaisesta tai erilaisesta rikoksesta.

Selvitetyt rikokset tilastoidaan selvitys­vuoden ja rikos­ilmoitukset ilmoitus­vuoden mukaan. Teko on siten voinut tapahtua jopa useitakin vuosia rikos­ilmoitusta aiemmin. Yleensä pahoinpitelyt ja ryöstöt kuitenkin ilmoitetaan poliisille kohtalaisen nopeasti.

Ulkomaalais­taustaisten osuus selvitetyistä rikoksista kasvanut isoissa kaupungeissa

Kun tarkastellaan selvitettyihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjä ulkomaalais­taustaisia nuoria kaupunkitasolla, määrät jäävät Helsinkiä ja Espoota lukuun ottamatta pieniksi, alle sataan epäiltyyn vuodessa. Vähäisetkin muutokset epäiltyjen määrissä näkyvät tällöin huomattavina prosentti­muutoksina.

Toisaalta tilastoissa sama henkilö voi myös olla epäiltynä useamman kerran, joten muutaman tekijän joukko saattaa aiheuttaa suuriakin vuosimuutoksia.

Kuten kuvioista 1 ja 2 nähdään, ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaiden tekemissä pahoinpitelyissä ja ryöstöissä vaihtelee aika paljon vuosittain. Selkeintä kasvu on ollut jo pidempään Helsingissä ja Espoossa sekä viime vuosina Turussa ja Tampereella.

Toisaalta esimerkiksi Vantaalla ja Helsingissä tapahtuneissa pahoinpitelyissä ja ryöstöissä ulkomaalais­taustaisten osuus on jopa pienentynyt parina viime vuotena. Näin siitäkin huolimatta, että Vantaalla epäiltyjen ulkomaalais­taustaisten määrä itse asiassa kasvoi vuosien 2020 ja 2022 välillä 63 epäillystä 84 epäiltyyn.

Myös Espoossa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen määrä kasvoi edellis­vuodesta, vaikka heidän osuutensa pieneni.

Kuvio 1. Ulkomaalais­taustaisten osuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin­pitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 1. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin¬pitelyihin epäillyistä alle 18- vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto

Turun, Tampereen ja Oulun kohdalla ei voi puhua pitkään jatkuneista trendeistä. Turussa ja Oulussa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen osuus oli selkeästi alhaisempi vuosina 2014–19 verrattuna vuosiin 2013 tai 2020. Turussa ulkomaalais­taustaisten osuus oli noin 40 prosenttia vuonna 2006, mutta laski noin 16 prosenttiin 2014 nousten taas noin 38 prosenttiin vuonna 2022. Tampereella osuus on noussut runsaasta 7 prosentista vajaaseen 38 prosenttiin.

Kuvio 2. Ulkomaalais­taustaisten osuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin­pitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 2. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus selvitettyihin ryöstöihin ja pahoin¬pitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto

Osuus rikosilmoituksissa noussut Espoossa ja Vantaalla

Rikosilmoitusten osalta tilanne näyttää melko samanlaiselta kuin selvitetyissä rikoksissa. Tietoa ilmoitetuista rikoksista on saatavilla tätä kirjoitettaessa vuoden 2023 osalta tammi-syyskuulta.

Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus rikosilmoituksissa näyttäisi tänä vuonna kääntyneen jyrkempään nousuun Espoossa ja Vantaalla, kun taas osuus selvitetyissä tapauksissa oli molemmissa kaupungissa hieman laskussa vuonna 2022. Vuonna 2022 Espoossa ilmoitettiin 226 ulkomaalais­taustaisen tekemäksi epäiltyä pahoinpitelyä tai ryöstöä, vuoden 2023 tammi-syyskuussa luku oli jo 260. (Kuvio 3)

Helsingissä epäiltyjen osuus selvitetyissä ja ilmoitetuissa rikoksissa oli suurimmillaan vuonna 2020 ja on sen jälkeen hieman pienentynyt.

Kuvio 3. Ulkomaalais­taustaisten osuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 3. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto.

Ulkomaalaistaustaisten osuus ilmoitetuista pahoinpitelyistä ja ryöstöistä on Turussa, Tampereella ja Oulussa vähentynyt vuodesta 2022. Taso on kuitenkin korkeampi kuin vuonna 2006. Kehitys ei kuitenkaan ole ollut niin suoraviivaista kuin pääkaupunki­seudulla. (Kuvio 4)

Kuvio 4. Ulkomaalais­taustaisten osuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista, %
Kuvio 4. Ulkomaalais¬taustaisten prosenttiosuus ilmoitettuihin ryöstöihin ja pahoinpitelyihin epäillyistä alle 18-vuotiaista. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, rikos ja pakkokeinotilasto.

Espoossa ulkomaalais­taustaisten nuorten määrä kasvanut nopeammin kuin osuus rikoksista

Ulkomaalaistaustaisten nuorten rikokset ovat lisääntyneet Espoossa viime vuosina, mutta vielä enemmän on kasvanut heidän osuutensa alle 18-vuotiaasta väestöstä kaupungissa. Vuonna 2006 se oli 6,8 prosenttia, vuonna 2022 jo 24,9 prosenttia.

Vuonna 2006 Espoossa tilastoiduista nuorten tekemistä selvitetyistä pahoinpitelyistä ja ryöstöistä 37 prosentissa tekijöinä oli tuo vajaan 7 prosentin ulkomaalais­taustaisen osuus nuorista. Vuoden 2023 tammi-syyskuussa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen osuus ilmoitetuista pahoinpitelyistä ja ryöstöistä oli kasvanut 57,4 prosenttiin eli noin 1,6 kertaistunut. Samassa ajassa ulkomaalais­taustaisten nuorten osuus Espoon alle 18-vuotiaista on noussut neljännekseen eli noin 3,7 kertaiseksi.

Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on siis kasvanut suhteessa enemmän kuin heidän osuutensa epäillyistä. Tämä päätelmä on toki hieman yksinkertaistettu muun muassa siitä syystä, että vaikkapa turkulaisen tai saksalaisen nuoren Espoossa tekemä rikos tilastoidaan Espooseen siitä huolimatta, että kyseinen nuori ei kuulu Espoon väestöön.

Espoon esimerkkiä jatkaen yksi ulkomaalais­taustainen on tarkastelu­jaksolla ollut epäiltynä keskimäärin 1,2–2,1 selvitetystä rikoksesta vuodessa. Vuonna 2022 luku oli 1,5. Suomalais­taustaisilla epäillyillä luvut vaihtelevat 1,2–1,7 selvitetyn rikoksen välillä.

Kun jaamme vuoden 2023 tammi-syyskuun aikana ulkomaalais­taustaisten tekemiksi ilmoitettujen rikosten määrän (260) Espoossa 1,5:llä, saamme noin 170 eri epäiltyä. Espoossa asuu 16 600 alle 18-vuotiasta ulkomaalais­taustaista, joten noin yksi prosentti espoolaisista ulkomaalais­taustaisista alaikäisistä oli epäiltynä pahoinpitelystä tai ryöstöstä.

Osuus vaihtelee hieman vuodesta toiseen noin 0,7:n ja 1,1 prosentin välillä. Vastaavalla lasku­toimituksella voidaan laskea suomalais­taustaisten osuudeksi runsaat 0,3 prosenttia.

Yksi syy ulkomaalais­taustaisten nuorten tekemiksi epäiltyjen rikosten osuuden kasvuun on se, että heidän osuutensa väestössä on kasvanut. Rikokset tilastoidaan tapahtuma­kunnan mukaan, ja rikoksia tapahtuu eniten siellä, missä ihmiset liikkuvat.

Vuonna 2006 ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaista oli Helsingissä vajaat 12 prosenttia ja muissa suurissa kaupungeissa alle 10 prosenttia. Vuonna 2022 vastaava osuus oli Vantaalla yli 31 prosentin ja Espoossa, Helsingissä ja Turussa 20 ja 25 prosentin välillä. (Kuvio 5)

Kuvio 5. Ulkomaalais­taustaisten osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä 2006–2022
Kuvio 5. Ulkomaalais¬taustaisten osuus alle 18-vuotiaasta väestöstä 2006–2022. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, väestörakennetilasto

Myönteinen kehitys katkesi vuonna 2018

Koko Suomen tasolla ulkomaalais­taustaisten alle 18-vuotiaiden väestöön suhteutettu epäiltyjen määrä pieneni käytännössä koko 2000-luvun vuoteen 2018 asti.  Myös suomalais­taustaisilla nuorilla kehitys oli myönteinen, kunnes vuonna 2019 yleinen myönteinen kehitys katkesi ja rikosten määrä kääntyi kasvuun.

Selvitettyihin rikoksiin epäillyt tilastoidaan rikoksen selvitysvuoden, ei tapahtuma­vuoden mukaan. Alle 18-vuotiaiden tekemiksi epäiltyjen pahoinpitelyjen ja ryöstöjen käsittely on poliisissa kestänyt viime vuosina noin sata päivääSiirryt toiseen palveluun..

Käsittelyajan perusteella käänteen voi päätellä tapahtuneen vuosien 2018 ja 2019 aikana. Rikostilastot eivät kerro kehityksen syitä, mutta todennäköisesti taustalla ei ole mikään yksi yksittäinen syy vaan monta eri asiaa.

Kuten alussa totesin, tietoa selvitettyihin rikoksiin epäiltyjen iästä ja syntyperästä on jo pidempään ollut Tilastokeskuksen avoimessa tietokannassa koko Suomen tasolla. Kansalaisuuksittain tietoa on hyvinvointi­alueen tarkkuudella.

Syntyperä­tietoa ei ole suunnitelmissa julkistaa kuntatasolla tulevaisuudessakaan – muun muassa siitä syystä että, todella monessa kunnassa ulkomaalais­taustaisten epäiltyjen määrä on erittäin pieni.

Tilastoja tarkastellessa on hyvä muistaa, että kaikki rikosilmoitukset eivät johda syyttäjän syyttämis­päätökseen eivätkä kaikki selvitetyt rikokset tuomioon.

Lähde: Tilastokeskus

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
pää määrää
pää määrää
2 years ago

Maahanmuuttopäätöksiä tehneiden poliitkkojen ja virmamiesten olisi pitänyt saada tietoa kahdesta olennaisesta yhteiskuntaan liittyvästä tiedosta; älykkyyden ja rikollisuuden neagatiivisesta korrelaatiosta ja maahantulijoiden keskimääräisestä älykkyydestä verrattuna suomalaisiin.
Artikkelissa kuvattu tieto olisi ollut tarpeen suuren maahanmuuton hyväksymisen ratkaisemisessa. Joko tietoa ei ollut päättäjien saatavilla tai sitten he eivät sitä aatteensa lumoissa hyväksyneet.

p.grandell
p.grandell
2 years ago

kunhan saataisiin ”pakolaisia” westendiin ja graniin, kyllä olisi eri ääni kellossa. helppoa asua miljoona taloissaan ministerin palkoilla ja antaa veronmaksajien duunareiden ottaa kaikki sceida niskaansa..

juha II
juha II
2 years ago

TIETOA on TAATUSTI ollut yllinkyllin saatavilla ja jo viime vuosisadan aamuhämäristä saakka olemassa olleet erinäiset raudan kovat tutkimukset eri roduista ja otsalohkon korkeuserojen vaikutuksesta ihmisen käytökseen ja kulttuuriin. Mutta kulttuurimarxismi,,feminismi kontraten feminiinien äääärrrrimäiseen munan kipeyteen sekä ihmiskunnan pahimpaan katastrofiin eli antamalla naisille äänioikeus kokonaista valtiota koskevissa asioissa. On johtanut tähän maanpäälliseen helvettiin kuin kuppa etenee vääjäämättä aivoihin tehden tuon vähän käytetyn elementin vihreäksi tai yleensäkin vasemmistoa äänestäväksi hanheksi. Joka somessa kysyy huutokirjaimin: ”MISSÄ MIEHET!!!” Kun jostain valtamedian sulkuportin raosta on ilmoille päässyt ”yksittäistapaus”, jossa ”nuorisoporukka” raiskannut alaikäisen tyttölapsen elämän helvetin porteille tai ”itämaan ylkä” on tehnyt ”bänksit” kyldyyri sidonnaisesti. Se, että likaisista ja itsekkäisen raadollisista valtapoliittisista syistä – etenkin Ruotsissa – niin vihreät, sossut ja kommarit ”avaavat sytämmensä” suuressa ihmisrakkaudessaan valtiorajat sepposenselälleen kädellisille uusille äänestäjilleen. Haluten kuin NYT demokraatti-kommunistit USA:ssa tekevät saada itselleen äänestäjäkuntaa valtiollisiin vaaleihin pysyen näin AINA vallassa samasta puusta vestetyn valtamedian sekä avoimen vaalivilpin avustuksella. Kun nuo poliittiset raatokuoriaiset ovat iki-vallassaan he palkitsevat ”äänestäjäkuntansa” runsaasti, ahkerasti kuin kärsivällinen kondorikotka ruokkii jälkikasvuaan. L:uonnollisesti täten rikoksista näitä rakkaita ”mussukoita” (äänestäjiä) ei häävin rangaista, – mieeluumin ei ollenkaan. Sen sijaan KAIKKI paska kaadetaan valkoisten kanttisgten niskaan kuin kuumaa öljyä. ”Rassismia”, ”vihapuhetta, ”äääääärrrrrioikeistoa”, ”antiseminismiä”, ”valkoisen miehen ylivaltaa” (olla vihattu) etc… etc… Nk. ”pakolaisuus” on BISNESTÄ eli ”Money talks, bullshit walks!” Kautta euroopan on ollut nähtävissä KAUAN ennen, mitä seuraa nk. ”humanitäärisestä maahanmuutosta” vastaanottajavaltiolle. Mutta esim. Ranskassa kun juoksee päänsä tiiliseinään. Siitä saa päänsäryn. Mutta kun se sama tehdään Suomessa. On se täysin ”ERI ASIA”, joka voidaan ”tehdä toisin”!!! Niin, voihan sen kun käytetään kolme vuotiaan ajatuksenjuoksua! Ja, mikä matalamielisiintä silkkaa munattomuutta on kaataa kaikki syyt valkoisen uhrin niskoille silloinkin – ja varsinkin – kun on kyse silkasta ITSEPUOLUSTUKSESTA!

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.