Mainos:

Tyrmäystippoja naisten juomalaseissa opiskelijabileissä Turussa.

Päivitetty 20.10.2016, Julkaistu 20.10.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Oikeustieteilijöiden aineyhdistys Lex ry. raportoi kahdesta tapauksesta, joissa yhdistyksen järjestämissä bileissä on varmistettua havaintoa ns. tyrmäystipoista. Molemmissa tapauksissa huumausyrityksen kohde on ollut nainen, ja hän on käynyt tapauksen johdosta lääkärissä.

Lexin tilaisuudet ovat yleensä vain yhdistyksen jäsenille, mutta molemmissa tapauksissa läsnä on voinut olla myös muiden aineyhdistysten jäseniä. Näihin puoliavoimiin tilaisuuksiin on voinut tulla muiden opiskelijajärjestöjen jäsenten mukana myös hengailijoita, mitä Lex ry ei tosin myönnä. Kaikissa Lexin tilaisuuksissa on järjestyksenvalvojat ja ovikontrolli. Siitä huolimatta huumausyritykset ovat päässeet tapahtumaan, ja Lex piti asiaa niin vakavana että laati sisäisen tiedotteen, joka päätyi myös Lännen Medialle.

Asiasta kertoi Lännen Media / Kaleva 20.10.2016.

Viime vuosisadalla tyrmäystippa-vaara on ollut Suomessa hyvin satunnainen, ainoastaan Euroopassa ja muualla maaillmassa matkailevien nuorten naisten on täytynyt ottaa tämä mahdollisuus huomioon. Tyrmäystippoina käytetään erilaisia huumaavia aineita, ja myös apteekeista saatavia reseptittömiä lääkkeitä. Ohjeita löytyy valitettavasti myös netistä.

Mainos:

Tyrmäystipat, so. henkilölle hänen tietämättään annettu huumaava aine, täyttävät sellaisenaan pahoinpitelyn tuntomerkit. Tippojen antaja siis syyllistyy rikokseen, vaikkei hänellä olisi muita aikeita uhrin suhteen. Useimmiten kuitenkin on. Ylen toimittaja Mikko Kekäläinen kertoo omasta kokemuksestaan:

-Olimme Lahdessa työporukan seminaarimatkalla ja siinä oli virallista ja vähän epävirallisempaa ohjelmaa. Kävimme parissa baarissa mutta sitten hotellille siirtyessäni iski todella voimakkaasti uupunut, raskas olo. Tunsin, että voimat kerta kaikkiaan loppuu.

Kekäläisen seuraavat muistikuvat liittyvät siihen, että kollegat nostivat häntä kadun pinnasta ylös ihmeissään.

-Pyörryin yhteensä kolme kertaa ja sitten kun yhtään tulin tajuihini, niin pyörtyi työkaveri eli meitä meni siinä kaksi ihan minuutin sisään, Kekäläinen kuvaa sumean illanvieton kulkua.

Yle / PoliisiTV.

Tyrmäystippojen ensimmäinen buumi Suomessa tuli 90-luvulla itäeurooppalaisten rikollisten mukana. Nyttemmin kansainvälisyyden lisääntyminen on pitänyt tmän sektorin aktiivisena.

Otsikkokuva ei liity edellisiin tapauksiin, vaan Uutismaailmassa raportoituun sattumukseen. di-gold-1

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Maantiede
Maantiede
9

Eikös nämäkin rikolliset tule itä-euroopasta. Mutta aiempaa kauempaa…No, muutama neekeri tulee kyllä etelästäkin.

Eero Tillanen
Eero Tillanen
9

Ainakin minut yritti nuori arabi huumata Teatteri-ravintolassa jo 90-luvulla. Pidin lasia sivullani kädessäni ja tämä paskaläjä kulki ohitseni ja tönäisi minua. Huomasin, miten sen käsi kävi lasini päällä ja maistoin sen jälkeen lasista vain kielen päälle hieman, koska pidin jätkää itsekin silmällä. Minuutin-parin sisällä alkoi huipata ja menin baaritiskille, jolloin baarimikko kysyi että mitä saisi olla. Laitoin paukun sen nenän etten ja sanoin että samanlainen, mutta ilman tyrmäystippoja. Baarimikko meni vihaisen näköiseksi ja kysyi, kuka ne oli laittanut. Käännyin katsomaan, mutta arabi oli poissa. Sanoin baarimikolle, että tulee äkkiä avuksi, jos kaadun ja joku tulee ”auttamaan”, sillä silloin lähtee omaisuus. Pysyttelin sellaisen kymmenisen minuuttia baaritiskiin nojaten, jolloin huimaus meni ohi.

Nämä paskiaiset käyttävät usein tyrmäystippoina silmätippoja joissa on skopolamiinia. Ovat halpoja ja saa näppärässä pienessä pullossa, missä on tippa-annostelija.

gmre
gmre
9

Drinkin myrkyttäjä ei siis välttämättä ole ollut koko illan aikana uhrinsa seurassa, vaan sujauttaa myrkyt lasiin ohimennen, kuten Eerolle. Ilmeisesti useampi kaveri toimii yhdessä: Valitsevat uhrin, laittavat tipat, odottavat että pääsevät putsaamaan.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty eilen klo 20:41, Julkaistu eilen 08:16 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.