Työttömien työnhakijoiden määrä nousi 4 900 henkilöllä viime vuoden kesäkuusta. Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin 61 500. Kaikkiaan kesäkuussa oli avoinna 123 900 työpaikkaa, mikä on 65 900 vähemmän kuin vuosi sitten.
Työttömiä työnhakijoita oli kesäkuun lopussa yhteensä 264 700. Se on 4 900 enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 25 800 enemmän kuin edellisessä kuussa. Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyskatsauksesta.
Työttömien työnhakijoiden lukumäärä sisältää työ- ja elinkeinotoimistojen ja kuntakokeilujen asiakkaat sekä kokoaikaisesti lomautetut. Työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaina 151 200 henkilöä, mikä on 8 600 enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa.
Koko maassa oli lomautettuna kesäkuun lopussa 20 800 henkilöä, mikä on 2 700 enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Kokoaikaisesti lomautettuja oli yhteensä 15 800 henkilöä, mikä on 3 400 enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Toukokuusta kokoaikaisesti lomautettujen määrä kasvoi 1 200:lla.
Pitkäaikaistyöttömiä oli 91 000
Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 91 000, mikä on 4 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 93 300 eli 1 900 vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.
Nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 100 enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa eli yhteensä 29 900. Nuorten työttömyyksistä 58,0 prosenttia päättyi tammi-kesäkuussa ennen kolmen kuukauden työttömyyttä, mikä on 3,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Uusien avoimien työpaikkojen määrä väheni
Uusia avoimia työpaikkoja ilmoitettiin kesäkuun aikana 61 500 eli 32 800 vähemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Kaikkiaan kesäkuussa oli avoinna 123 900 työpaikkaa, mikä on 65 900 vähemmän kuin vuosi sitten.
Aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli kesäkuun lopussa 105 000 henkilöä, mikä on 1 500 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi palkkatuki, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu.
Tilastokeskus: Työttömyysasteen trendi 7,1 prosenttia
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli kesäkuussa 8 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyysasteen trendi oli 74,1 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 211 000, mikä oli 11 000 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysasteen trendi oli 7,1 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin.
Työnvälitystilaston ja työvoimatutkimuksen keskeiset erot
Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilastoon sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimukseen. TEM:n Työnvälitystilaston lähteenä on TE-toimistojen ja kuntakokeilujen asiakasrekisteri, kun taas Tilastokeskuksen työvoimatutkimus on otostutkimus.
TEM:n Työnvälitystilastossa työttömyyden määritelmänä on, ettei henkilöllä ole työsuhdetta eikä hän työllisty yritystoiminnassa. Lisäksi Työnvälitystilastossa kokoaikaisesti lomautetut luetaan työttömiin, mutta päätoimisia opiskelijoita ei. Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen työttömyyden määritelmä on tiukempi: se edellyttää työttömiltä aktiivista työnhakua edeltävien 4 viikon aikana ja valmiutta ottaa työtä vastaan seuraavien 2 viikon aikana. Kansainvälisesti vertailukelpoisena Tilastokeskuksen työvoimatutkimus tuottaa viralliset työttömyysluvut.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö
Olisi syytä jättää rasismivouhotus etenkin vasemmistolta ja keskittyä ihmisten palkkaaminen hyödylliseen työhön. Byrokraatikot ja ilmastohuijarit voitaisiin panna pakkolomalle estämästä tarpeellista työtä tekevien saamasta työpaikkoja.
Hassua kun huutavat kitarisat pitkällä kiljuvasta työvoimapulasta vaikka kaduilla velloo yli neljännesmiljoonan työttömän massa.
Työn teossa tarvitaan halua tehdä ja sen lisäksi riittävää taitoa. Jos jälkimmäinen puuttuu, ei ole yleensä haluakaan. Tässä syy miksi on avoimia työpaikkoja ja suuret määrät työttömiä. Ellei tähän tosiasiaan kiinnitetä huomiota, ei tilanne tule korjaantumaan. Työllistyminen ei taida onnistua hallituksen suunnittelemalla tavalla, koska monille raha ei ole tärkein tyytyväisyyden tuottaja.
Onhan niitä työttömiä oikeasti paljon enemmän.
Korona aikana kirjoitettiinkin yli 600 000 työttömästä.
Ainahan näitä lukuja on kikkailtu alaspäin, pitää olla työtön työnhakija ollakseen työtön, vastaavasti oletkin työllinen jos käyt päivän töissä.
Itsekin tunnen ihmisen joka ei ole vuosiin ollut töissä sairautensa takia, mutta ei myöskään hae työttömyyskorvausta tai mitään muutakaan kelalta.
Toisen ihmisen tunnen joka ei osaa ja jaksa opetellakaan niitä te-palveluiden verkkopalveluiden käyttämistä, hänkään ei siis ole työtön työnhakija vaan sossun rahoilla.
Toisaalta niitä oikeita työpaikkojakin on paljon vähemmän mitä nuo luvut näyttää.
Iso osa te-palveluiden avoimista paikoista on vuokratyöfirmojen, sinne voit kyllä päästä ”töihin”, mutta et silti saa tuntiakaan töitä.
Mutta miksi ei edes kannata mennä töihin?
Asun Helsingin rupusimmalla matuseudulla 40 neliön kämpässä. Vuokra on noussut joka vuosi 60-70e ja on nyt jo 750e/kk. 3kk säkölasku on nyt ollut 200-260e.
Jos töihin menisi niin palkka olisi 1600-1800e bruttona. Siitä kun napataan verot, vuokra, sähkö ja matkalippu töihin, niin pyöreästi jäisi sellanen 300e/kk..
Suomen hintatasolla palkat on niin surkeat, ettei niihin kannata mennä kuin oleskeluluvan perässä, tai jos asuu jossain niin ettei ole asumiskustannuksia.