Lomituspalvelujen uudistamista pohtinut työryhmä ehdottaa, että maatalousyrittäjien vuosiloma olisi jatkossa tilakohtainen. Vuosilomapäivien määrää korotettaisiin samalla nykyisestä 26 päivästä 31 päivään.
Maatilalla vain yhden yrittäjän tulisi täyttää edellytykset, ja yrityksen kaikkien yrittäjien tulisi pitää vuosilomansa samanaikaisesti. Tilakohtainen vuosiloma voisi vähentää lomittajien osa-aikaisuutta, mikä turvaisi osaavan lomittajakunnan säilymisen tulevaisuudessa.
Työryhmä ehdottaa, että oikeus lomituspalveluihin sidottaisiin kaavamaisempaan kotieläinten määrän mukaiseen laskentaan. Lomituspalveluihin olisi edelleen oikeutettu vain sellainen yritys, jossa vähintään yksi maatalousyrittäjä osallistuu päivittäin tai viikoittain välttämättömiin kotieläinten hoitotöihin. Jatkossa lomituspalveluja saisivat myös elinkeinoverotuksen piirissä olevat maatalousyrittäjät, kun MYEL–vakuutussidonnaisuudesta luovuttaisiin. Tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen ja soveltamisalan selkeyttäminen.
Työryhmä luovutti ehdotuksensa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle perjantaina 21.4.
Sijaisapu säilyisi ja lisävapaata saisi enemmän
Maatalousyrittäjällä olisi jatkossakin oikeus sijaisapuun silloin, kun hän ei pysty huolehtimaan yrityksen hoitoon kuuluvista välttämättömistä tehtävistään laissa säädetyn tilapäisen syyn vuoksi. Oikeutta parannettaisiin siten, että jatkossa ei arvioitaisi mahdollisuutta hoitaa tehtävät yrityksen sisäisin järjestelyin. Sijaisavun perusteet eivät muuttuisi.
Työryhmä esittää, että tuetun maksullisen lomittaja-avun nimi muutettaisiin lisävapaaksi ja sitä voitaisiin antaa kaikille maatalousyrittäjä-määritelmän täyttäville henkilöille. Palvelun enimmäismäärä nostettaisiin 200 tuntiin kalenterivuodessa ja lisävapaan hinta laskettaisiin vuoden 2017 väliaikaiselle tasolle 12 euroa tunnilta.
Itse hankitun lomituksen käyttöä edistettäisiin korottamalla korvaus 30 euroon tunnissa sekä tekemällä vuosilomaan tai sijaisapuun liittyvästä automaation varallaolosta tai valvontakäynnistä sekä lisävapaasta subjektiivinen oikeus.
Lomituspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu 18 maakunnalle
Hallituksen maakuntauudistuksen linjaukset ovat pohjana sille, miten lomituspalvelut järjestetään tulevaisuudessa. Kuntien palveluksessa olevat lomittajat ja lomituksen hallintohenkilöstö siirtyvät maakuntiin maakuntauudistuksen mukaisella liikkeenluovutusperiaatteella. Myös maatalousyrittäjien lomituspalvelujen rahoitus siirtyy maakunnalle.
Työryhmä esittää, että maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyisi 18 itsenäiselle maakunnalle, turkistuottajien lomituspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu keskitettäisiin Pohjanmaan maakunnalle ja poronhoitajien sijaisavun järjestämis- ja tuottamisvastuu Lapin maakunnalle.
Uusi valtion lupa- ja valvontavirasto vastaisi jatkossa lomituspalvelujen ohjauksesta ja valvonnasta. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (Mela) olisi mahdollisuus tarjota lomitukseen liittyvää osaamistaan maakunnille tai uudelle ohjaus- ja valvontavirastolle.
Työryhmän esitykset lausunnolle
Sekä toimeenpanoa että palveluja koskevat esitykset merkitsisivät suurta muutosta nykyjärjestelmään. Esityksessä olevien lomituspalvelujen tarkoituksena on nykyiseen tapaan tukea maatalousyrittäjien sosiaaliturvan toteutumista, työssä jaksamista ja työurien pidentymistä.
Työryhmän esitystä seuraa lausuntokierros, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2017.
Lähde: Valtioneuvosto
Koskas yrittäjät saavat ovat lomittajansa? Eri alojen ihmisiä on paljon työttöminä, he voisivat toimia lomittajiana kaikille aloille. ELY-keskukset hoi!!