Työryhmä ehdottaa enimmäistoimintavalmiusaikoja poliisille

Poliisihallituksen asettama työryhmä on selvittänyt, millaisia tavoitteita poliisin toimintavalmiusajoille voitaisiin asettaa ja miten ne pystyttäisiin saavuttamaan. Työ liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen määritellä poliisille enimmäisvasteajat eli enimmäistoimintavalmiusajat koko Suomeen ja lisätä viranomaisten läsnäoloa ja näkyvyyttä etenkin alueilla, joissa on heikompi palvelutaso. Työryhmän esitys luovutettiin sisäministeri Maria Ohisalolle 9.7.

Työryhmä ehdottaa, että poliisin toimintavalmiusaika laskettaisiin jatkossa vain kiireellisille hälytystehtäville (A-kiireellisyysluokka), koska näissä tilanteissa korostuu tarve nopeasti aloitettaville poliisin toimenpiteille. B-kiireellisyysluokan tehtävien osalta puhuttaisiin jatkossa poliisin palvelukykyajasta.

Toimintavalmiusaikaa tarkasteltaisiin viisiportaisella mallilla, jossa kunnat jaettaisiin riskialueisiin ja niille määriteltäisiin enimmäistoimintavalmiusajat.

Nykyisten toimintavalmiusaikojen keskiarvioihin perustuvien tavoitteiden sijaan enimmäistoimintavalmiusaikojen määrittelyssä käytettäisiin jatkossa laskentatapana niin sanottua 80-persentiiliä. Tämä tarkoittaa, että 80 prosentissa A-kiireellisyysluokan hälytystehtävistä poliisi olisi kohteessa riskialuekohtaisen enimmäisajan puitteissa.

Mikä on toimintavalmiusaika?

Poliisin toimintavalmiusajalla tarkoitetaan sitä aikaa, joka tehtävän vastaanottamisesta kestää siihen, kun poliisi on hälytyskohteessa valmiina toimimaan. Poliisin toimintavalmiusaikaa on jo vuosikausia mitattu keskimääräisellä tavoite- ja toteuma-ajalla sekä A- että A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävissä. Toimintavalmiusaika lasketaan keskiarvona ja ilmaistaan minuutteina kiireellisyysluokittain.

Tavoitteena kansalaisten yhdenvertainen asema

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan alueiden riskiluokitukseen perustuvassa mallissa toteutuisi sisäministeriön kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen tavoitteet.

– Toimenpidesitoumuksen mukaan väestön turvallisuus alueellisesti koostuu toisaalta siitä, miten paljon ihmiset kokevat rikoksia ja häiriöitä ja toisaalta siitä, miten nopeasti apua on saatavilla näiden sattuessa. Koko väestön yhdenvertainen asema hälytyspalveluissa tarkoittaa sitä, että nämä ovat hyväksyttävässä tasapainossa eri puolilla maata, Kolehmainen sanoo.

Työryhmän toimenpidesuosituksia tavoitteiden saavuttamiseksi ovat muun muassa erillisen viranomaisten yhteisen kuljetustoiminnon perustaminen vankien ja muiden kiinniotettujen kuljetuksiin sekä käräjävartiointiin sekä mahdollisuuksien selvittäminen yhteistyöstä ambulanssihelikopterioperaattoreiden kanssa tietyissä kiireellisiin hälytystehtäviin liittyvissä poliisipartion kuljetuksissa harva-alueilla.

Mitä pitkä toimintavalmiusaika merkitsee omalla asuinalueella?

Työryhmän puheenjohtaja Mika Heinilä kertoo, että työryhmän näkemyksen mukaan valtakunnallinen ja poliisiyksikkökohtainen keskimääräinen toimintavalmiusaika ei kuvaa parhaalla mahdollisella tavalla poliisin toimintavalmiusaikaa maantieteellisesti eri alueilla.

– Jatkossa toimintavalmiusajan tulisi olla informatiivisempi siten, että kansalainen ymmärtää paremmin, kuinka pitkä poliisin toimintavalmiusaika on esimerkiksi hänen omalla asuinalueellaan, Heinilä sanoo.

Tyypillisesti harvaan asutuilla alueilla tapahtuu vähemmän poliisitoimenpiteitä edellyttäviä rikoksia ja häiriöitä, mutta avun saanti kestää kauemmin. Tiheään asutuilla alueilla tilanne on päinvastainen. Esitetyllä mallilla ja siihen perustuvilla enimmäistoimintavalmiusajoilla varmistettaisiin, että eri alueilla asuvat ihmiset saisivat hälytyspalveluita yhdenvertaisesti suhteessa niiden tarpeeseen ja samankaltaisia alueita kohdeltaisiin samalla tavalla.

Toimintavalmiusajoissa suuria vaihteluja kaupungeittain ja kunnittain

Riskialueiden sisällä kaupunkien ja kuntien välillä on isoja vaihteluja toteutuneessa toimintavalmiusajassa johtuen alueiden erilaisuudesta ja erilaisista toimintaympäristöistä. Määritellyt enimmäistoimintavalmiusajat on kuitenkin mahdollista saavuttaa useimmissa kaupungeissa ja kunnissa jo nykyisillä resursseilla.

– Toimintaa tehostamalla ja toteuttamalla raportin toimenpidesuosituksia asetetut enimmäistoimintavalmiusajat saavutetaan kaikissa kunnissa vuoden 2023 loppuun mennessä. Harva-alueiden esitettyjen enimmäistoimintavalmiusaikojen parantaminen edellyttää lisäresursointia, Heinilä sanoo.

Lähde: Sisäministeriö