Tutkijat havaitsivat omituista magnetismia joillain COVID-19-rokotteen saaneilla

Julkaistu 11.6.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Suomalaiset tutkijat julkaisivat raportin missä on havaittu magnetismia koronarokotteen saaneilla.

Tapaussarjassa kuvataan kuutta COVID-19-rokotteen saanutta henkilöä, jotka kokivat iatrogeneettista magnetismia, eli metalliesineiden (25–70 g) kiinnittymistä kehoon. Ilmiö ilmenee kuukausia rokotuksen jälkeen, erityisesti Pfizerin "F"-alkuisilla erillä, mutta muiden rokotteiden osuutta ei suljeta pois. Magnetismi voi liittyä rokotteen mRNA:n tuottamiin ferromagnetisiin proteiineihin tai raudan uudelleenjakautumiseen. Oireisiin liittyy kipua, neurologisia häiriöitä ja kognitiivisia ongelmia. Magnetismi voi hävitä itsestään tai NAD+-hoidolla. Ilmiö voi siirtyä rokottamattomiin ("shedding").


Tapaus 1

53-vuotias mies huomasi 15 kuukautta Pfizer-rokotteen (erät EY3014 ja FE3065) saamisen jälkeen, että noin 25 gramman metalliesineet tarttuivat hänen ohimoilleen. Rokotteet annettiin oikeaan ja vasempaan olkapäähän. Magnetismiin liittyi selkäkipua, rintakipua, rytmihäiriöitä, hikoilua, vapinaa, kognitiivisia ongelmia, migreenejä, tinnitusta ja neuropaattista kipua. Magnetismi ei muuttunut ruoan, lääkkeiden tai sähkömagneettisten laitteiden vaikutuksesta.


Tapaus 2

39-vuotias nainen koki magnetismia otsassa ja oikeassa olkapäässä, rokotuskohdassa, noin kuukauden kuluttua Pfizerin Comirnaty-rokotteen (erä FL4574) saamisesta. Noin 42 gramman metalliesine tarttui hänen kehoonsa. Magnetismi aiheutti kipua ja paineen tunnetta. Alkoholin käyttö vähensi magnetismia tilapäisesti, mutta palasi alkoholin poistuttua elimistöstä. Maadoittuminen paljain jaloin ruohikolla vahvisti ilmiötä.


Tapaus 3

28-vuotias nainen huomasi magnetismia otsassa, ohimoilla ja rintakehällä noin 20 kuukautta Pfizerin Comirnaty-rokotteiden (erät FE2296 ja FH0161) saamisen jälkeen. Magnetismi hävisi itsestään, mahdollisesti hänen itse aloittamansa NAD+-hoidon (500 mg/päivä) ansiosta. Muita oireita ei raportoitu.


Tapaus 4

28-vuotias mies koki magnetismia vasemmassa ohimossa ja rintakehällä noin 20 kuukautta Pfizer- ja Moderna-rokotteiden (erät FH9951 ja 3004494) saamisen jälkeen. Magnetismi hävisi NAD+-hoidon (500 mg/päivä) myötä, mutta oireet palasivat hoidon lopettamisen jälkeen. Mies raportoi myös näköhäiriöitä (värillisiä palloja) magneettikuvauksen aikana sekä neurologisia ja kardiovaskulaarisia oireita.


Tapaus 5

32-vuotias mies, tapaus 2:n puoliso, koki magnetismia otsassa, rintakehällä ja vastakkaisella olkapäällä noin kaksi kuukautta Pfizerin Comirnaty-rokotteen (erä FL4574) saamisen jälkeen. Noin 70 gramman metalliesineet tarttuivat hänen kehoonsa. Magnetismiin ei vaikuttanut ruoka tai lääkkeet.


Tapaus 6

36-vuotias nainen koki voimakasta magnetismia kuukauden kuluttua Pfizer- ja Moderna-rokotteiden (erät 1F1012A ja 3006274) saamisesta. Magnetismi alkoi lievänä viisi päivää Pfizer-rokotteen jälkeen, ja 25 gramman esineet tarttuivat hänen rintalastaansa. Hänen 10-vuotias poikansa, joka ei saanut rokotetta, alkoi myös kokea magnetismia rintalastan alueella, mikä viittaa mahdolliseen "shedding"-ilmiöön.


Keskeiset havainnot

  • Ilmiö: Metalliesineet tarttuvat otsaan, ohimoihin, rintaan tai olkapäihin.
  • Ajoitus: Ilmenee 1–20 kuukautta rokotuksen jälkeen.
  • Syyt: Mahdollisesti mRNA:n tuottamat proteiinit tai raudan kertyminen.
  • Hoidot: NAD+ (500 mg/päivä) voi lievittää oireita.
  • Riskit: Magneettikuvaus voi olla vaarallinen.
  • Shedding: Rokottamattomat lähikontaktit voivat kokea magnetismia.

Iatrogeneettinen magnetismi on harvinainen mutta todellinen COVID-19-rokotteiden haittavaikutus, joka vaatii lisätutkimuksia mekanismien ja rokotteiden koostumuksen selvittämiseksi.


Huomautus: Tämä artikkeli on tiivistelmä alkuperäisestä englanninkielisestä tutkimuksesta. Tarkempien yksityiskohtien saamiseksi suositellaan tutustumista alkuperäiseen artikkeliin IJIRMS:n verkkosivuilla: https://ijirms.in/index.php/ijirms/article/view/2081/1482

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.