Tullin doping- ja huumausainetakavarikot kasvoivat vuonna 2017

Julkaistu 14.3.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Vuonna 2017 Tullin tietoon tuli yhteensä 9 409 rikosta, joista huumausainerikoksia oli yhteensä 3 229 ja veropetoksia yhteensä 1 086. Huumausaineita takavarikoitiin yhteensä 3 175 kiloa. Tulli varoitti myös hengenvaarallisesta fentanyylijohdannai-sesta ja paljasti huomattavan määrän dopingainerikoksia. Tullin rikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus vuonna 2017 oli noin 81 miljoonaa euroa.

Tullin tietoon tuli vuonna 2017 yhteensä 9 409 rikosta. Tietoon tulleiden rikosten määrä on pysynyt viimeisen kolmen vuoden ajan lähes samalla tasolla. Huumausainerikoksia oli yhteensä 3 229, joista törkeitä huumausainerikoksia oli 271. Vuoteen 2016 verrattuna huumausainerikosten määrä oli samaa luokkaa, mutta törkeiden huumausainerikosten määrä nousi hieman. Ulkomaalaisten epäiltyjen osuus törkeissä huumausainerikoksissa oli 50 prosenttia.

Tullin rikostorjunnalla yhteiskunnallista vaikuttavuutta             

Tullin rikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli vuonna 2017 noin 81 miljoonaa euroa. Suurin osa vaikuttavuudesta koostui vältetyistä veroista, joiden määrä oli noin 48 miljoonaa euroa. Rikoshyötyä Tulli sai takaisin 28 miljoonaa euroa. Talousrikostorjunnan vaikuttavuusmittareista tutkittujen tapauksien aiheuttamat vahingot olivat korkealla tasolla eli lähes 47 miljoonaa euroa.

Vuonna 2017 Tullin takavarikoimatta jääneen tavaran arvo oli viisi miljoonaa euroa. Vuonna 2016 takavarikoimatta jääneen tavaran kokonaisarvo oli huomattavasti korkeampi, koska silloin Tulli selvitti yksittäisen ison, kansainvälisen huumausaineiden salakuljetustapauksen.

Veropetosten määrä suurin viiteen vuoteen

Tulli tutki vuonna 2017 yhteensä 1 086 veropetosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 914. Törkeitä veropetoksia paljastui 83. Törkeät veropetosjutut liittyivät pääasiassa savukkeiden, alkoholin ja nuuskan laittomaan maahantuontiin sekä auto-, valmiste- ja arvonlisäveroihin, tullimaksuihin sekä passitusmenettelyjen yhteydessä tapahtuvaan laittomaan toimintaan. Tulli on paljastanut aikaisempien vuosien tapaan laitonta toimintaa logistiikka-alan vienti- ja passitusmenettelyjen yhteydessä. Tullin tutkinnassa olevat tapaukset ovat liittyneet muun muassa vientiselvittämättä jätettyihin tavaroihin tai virheellisesti ilmoitettuihin tavarankuvauksiin.

Internetiä hyödynnetään entistä enemmän korkeasti verotettujen tuotteiden markkinoinnissa ja kauppaamisessa kuluttajille, ja samalla kierretään näiden tuotteiden verosäännöksiä. Yhteisökaupan arvonlisäverotukseen liittyvää kasvavaa petosrikollisuutta Tulli torjuu yhteistyössä Verohallinnon ja ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa.

Nuuska-, savuke- ja alkoholirikokset vähenivät

Tulli takavarikoi vuonna 2017 yhteensä 2 390 kiloa nuuskaa (vuonna 2016: 3 442), mikä on vuoteen 2016 verrattuna 1 000 kiloa vähemmän. Suomessa nuuskaa myydään verkossa eri kauppapaikoilla, postiennakolla ja muun liiketoiminnan yhteydessä.

Tulli haltuunotti rikosasioihin liittyen vuoden 2017 aikana yli 3 miljoonaa savuketta. Määrä oli 1,3 miljoonaa savuketta vähemmän kuin vuonna 2016. Rikosasioissa haltuunotettujen savukkeiden määrään vaikuttaa se, ettei suurempia savuketapauksia todettu vuonna 2017.

Tulli paljasti vuonna 2017 yhteensä 343 alkoholirikosta (vuonna 2016: 610). Alkoholia Tulli haltuunotti matkustajatuonnin yhteydessä 3 369 litraa.

Vaarallisten aineiden pienet takavarikkomäärät eivät kerro koko totuutta

Tulli takavarikoi vuonna 2017 yhteensä 3 175 kiloa huumausaineita, mikä on yli 2 000 kiloa enemmän kuin edellisvuonna. Khat-huumeen takavarikot kasvoivat edellisvuodesta noin 1 500 kiloa ja hasiksen 600 kiloa, mikä selittää kokonaismäärän voimakkaan kasvun. Kahtena aiempana vuonna khatia tuotiin Suomeen pääosin kuivatussa muodossa, jolloin se on kevyempää. Hasiksen takavarikkomäärän voimakas kasvu selittyy yhdellä 660 kilon takavarikolla. Marihuanaa takavarikoitiin 115 kiloa.

Metamfetamiinia ja amfetamiinia takavarikoitiin yhteensä noin 58 kiloa eli kaksi kiloa edellisvuotta enemmän.

Kokaiinia takavarikoitiin 3,5 kiloa ja ekstaasia 19 000 tablettia. Suunta molempien aineiden takavarikoissa oli laskeva, mutta vastasi kuitenkin viimeisten 10 vuoden keskiarvoa.

Tulli takavarikoi vuonna 2017 fentanyylijohdannaisia noin 90 grammaa. Määrä on merkittävä, kun otetaan huomioon aineiden erittäin pienet käyttöannokset. Johdannaisista karfentaniilia, joka on 10 000 kertaa vahvempaa kuin morfiini, takavarikoitiin 0,12 grammaa.

Huumausaineita matkustaja- ja postiliikenteessä – huumelääkkeitä löydettiin ennätysmäärä

Huumeiden salakuljetuksia paljastui runsaasti matkustajaliikenteessä. Myös ulkomaan postiliikenteestä paljastui useita huumausainetapauksia, mikä kertoo siitä, että internetiä käytetään yhä enemmän huumausaineiden myynnissä ja hankinnassa.

Tulli takavarikoi vuonna 2017 huumelääkkeitä kaksinkertaisen määrän edellisvuoteen verrattuna ja lähes viisinkertaisen määrän viimeisten viiden vuoden keskiarvoon verrattuna.

Lääkkeiden laiton maahantuonti on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosina sitä mukaa, kun internetin merkitys laittomien lääkkeiden kauppapaikkana on kasvanut. Tämä on johtanut siihen, että lääkkeitä takavarikoidaan lähinnä postiliikenteestä tai kuriirilähetyksistä. Noin kymmenesosa takavarikoiduista lääkkeistä tuodaan matkustajatuomisina.

Dopingaineita salakuljetettiin aiempaa enemmän

Tullin takavarikoimien dopingaineiden määrä nelinkertaistui vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna huolimatta törkeiden dopingrikosten määrän vähenemisestä. Vuonna 2017 dopingaineita takavarikoitiin noin 121 300 tablettia/ampullia. Tämä kertoo selkeästi suurien kertamäärien salakuljetuksista. Merkittävä muutos dopingaineiden salakuljetuksessa on se, että niitä salakuljetetaan suurissa erissä, joissa saattaa olla esimerkiksi tuhat ampullia tai useamman kilon erä testosteronia.

Tulli takavarikoi vuonna 2017 dopingjauheita noin 10 kiloa, mikä on viisi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Jauhemaista testosteronia salakuljetettiin myös paljon suurissa erissä. Jauheesta valmistetaan kerta-annoksia injektoitavaksi tai tablettikoneella tableteiksi, joita välitetään myyjien verkostojen kautta.

Lähde: Tulli

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.