1 / 7
14.12.2022
EOAK/8842/2021
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen
Esittelijä: Notaari Eeva-Maria Tuominen
TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEN LAINVASTAINEN KÄSITTELYAIKA JA
VIRHEELLINEN NEUVONTA
1 KANTELU
Kantelija arvosteli Kelan menettelyä toimeentulotukiasiassaan.
Kantelijalle kerrottiin Kelan puhelinpalvelussa, että ostokuitti ja resepti
riittävät selvitykseksi hänen uudesta adhd-lääkkeestään, jotta se
voidaan huomioida toimeentulotuen menona. Seuraavana päivänä
Kela pyysi kantelijalta selvityksenä lääkärin B-lausuntoa. Kantelija
kertoi pyytäneensä Kelalta turhaan selvitystä siitä, miksi B-lausuntoa
pyydetään, vaikka Kelassa on tiedossa kantelijan diagnoosi ja tiedot
aikaisemmista adhd-lääkkeistä.
Kela ei vastannut kantelijan kaikkiin tiedusteluihin vaan kantelijan
mukaan ”Kelan vaatimukset ja käsittelyn käänteet muuttuivat
lennosta.” Kantelijalle oli muun muassa vastattu, että marraskuulle
annetun toimeentulotukipäätöksen jälkeen lääkettä ei voida
huomioida menona, jollei lääkkeeseen myönnetä Kela-korvattavuutta.
Kela jätti kantelijan mukaan vastaamatta hänen kysymykseensä
”saako toimeentulotuessa valmisteet laskelmalle sillä, että
erityiskorvattavuutta haetaan ja B-lausunto on toimitettu, vai vasta
kun erityiskorvattavuus on myönnetty”. Kantelija kirjoitti Kelalle, että
Kelan nettisivujen mukaan hänellä ei tarvitsisi olla päätöstä lääkkeen
erityiskorvattavuudesta, vaan riittävää olisi tieto siitä, että lääke on
tarpeellinen hoidon kannalta.
Kantelija kertoo vielä, että hänelle luvattua 50 euron
ruokamaksusitoumusta ei myönnetty, koska B-lausunto puuttui.
Asiakas jäi palvelutilanteen 23.11.2021 jälkeen odottamaan sovittua
soittoa ruokamaksusitoumuksesta.
Kantelijan mukaan toimeentulotukiasian pitkä vireilläolo Kelassa
vaarantaa hänen ja hänen kahden alaikäisen lapsensa toimeentulon
turvan. Toimeentulotukiasian käsittely oli kantelun toimittamishetkellä
kestänyt jo kuukauden hänen useista kiirehtimispyynnöistään
huolimatta
2 / 7
2 SELVITYS
Kantelun johdosta hankittiin Kelalta selvitys (liitteenä).
Selvityksessään Kela viittaa sovellettavien lainsäännösten lisäksi
hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi toimeentulotuesta
annetun lain ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain
muuttamisesta (HE 358/2014 vp), siltä osin kuin esityksessä
todetaan, että
”Asiakkaalta voidaan edellyttää, että hän toimittaa lääkärin tai
tarvittaessa erikoislääkärin lausunnon hoidon tai lääkkeen
tarpeellisuudesta tai tarvittaessa muun terveydenhuollon
ammattihenkilön arvion. Sen sijaan menoilta ei edellytetä Kelakorvattavuutta. Epäselvissä tapauksissa asiasta voidaan pyytää myös
erillinen asiantuntijaselvitys.”
Kelan selvityksen mukaan kantelijaa pyydettiin 24.11.2021
toimittamaan Kelaan lääkärinlausunto B, jossa on tiedot kantelijan
sairaudesta ja lääkehoidon tarpeesta. Selvityspyynnössä kantelijalle
kerrottiin, että hänen käyttämänsä lääkkeet ovat rajoitetusti
korvattavia lääkkeitä ja että rajoitetusti korvattavan lääkkeen ostosta
aiheutunut kulu huomioidaan toimeentulotuessa, kun Kela on
myöntänyt korvausoikeuden kyseiseen lääkkeeseen. Korvausoikeutta
haetaan lääkärinlausunnolla, jolla osoitetaan sairaus ja lääkehoidon
tarve tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriön (adhd) hoitoon.
Kantelijalle huomioitiin poikkeuksellisesti uuden adhd-lääkkeen
ostokulut 30.11.2021 annetussa toimeentulotukipäätöksessä. Kela
myönsi 22.12.2022 kantelijalle oikeuden rajoitetusti korvattavien
lääkkeiden peruskorvaukseen uuteen lääkkeeseen. Joulukuun
lääkeoston kantelija sai apteekista 2,50 eurolla, koska hänen
vuosiomavastuu (lääkekatto) oli täyttynyt. Kantelijalle myönnettiin
13.1.2022 annetulla päätöksellä maksusitoumus apteekkiin.
Kela toteaa, että kantelijan kaikkiin tiedusteluihin ei vastattu ja että
kantelijan saama neuvonta lääkkeiden korvattavuuden osalta oli osin
ristiriitaista tai puutteellista.
Kela toteaa, että 23.11.2021 puhelun yhteydessä haettuun ruokamaksusitoumukseen ei palattu Kelan toimesta, vaikka kantelijalle luvattiin
näin. Kela oli yhteydessä sekä sosiaalitoimen että kantelijan kanssa
25.11.2021, eikä ruokamaksusitoumuksen tarve noussut uudelleen
esille. Sen sijaan kantelija pyysi, että ratkaisu odottaisi pyydettyä
lääkärinlausuntoa.
3 / 7
3 RATKAISU
3.1 Oikeusohjeet
Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa
käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan
toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä
oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös
tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen
käsiteltäväksi.
Toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan
toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen
taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen
toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen
avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta
vähintään välttämätön toimeentulo.
Toimeentulotukilain 6 §:n mukaan toimeentulotuen määrä on
toimeentulotukilain mukaan määriteltyjen menojen sekä käytettävissä
olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon
ensin 7 §:ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä.
Toimeentulotukilain 7 a §:n mukaan perusosalla katettaviin menoihin
kuuluvat ravinto- ja vaatemenojen ohella muun muassa vähäiset
terveydenhuoltomenot ja henkilön ja perheen jokapäiväiseen
toimeentuloon kuuluvat menot. Esimerkiksi ilman lääkärin määräystä
syntyneet vähäiset terveydenhuoltomenot, kuten käsikauppalääkkeet,
katsotaan yleensä perusosaan sisältyviksi. (STM:n julkaisu 2013:4 s.
108). Perusosaan sisältyvistä menoista asiakkaan ei tarvitse esittää
tuen myöntäjälle erillistä selvitystä.
Toimeentulotukilain 7 b §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan muina
perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon muun
muassa muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot.
Kyse on terveydenhuoltomenoista, joita ei ole voitu korvata riittävästi
muista järjestelmistä, kuten sairausvakuutuksesta tai vammaistuesta.
Asiakkaalta voidaan edellyttää, että hän toimittaa lääkärin lausunnon
hoidon tai lääkkeen tarpeellisuudesta tai tarvittaessa muun
terveydenhuollon ammattihenkilön arvion. Sen sijaan menoilta ei
edellytetä Kela-korvattavuutta (HE 358/2014 vp s. 34).
Toimeentulotukiasia on käsiteltävä siten, että asiakkaan oikeus
välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei vaarannu. Päätös
toimeentulotuessa on tehtävä toimeentulotukilain 14 c §:n
tarkoittamassa määräajassa. Säännöksen mukaan muussa kuin
kiireellisessä tapauksessa päätös toimeentulotuesta on tehtävä
viivytyksettä, kuitenkin viimeistään 7 arkipäivänä hakemuksen
saapumisesta.
4 / 7
Toimeentulotukilain 14 b §:n mukaan kiireellisessä tapauksessa
päätös toimeentulotuesta on tehtävä käytettävissä olevien tietojen
perusteella samana tai viimeistään seuraavan arkipäivänä
hakemuksen saapumisesta.
Toimeentulotukilain 17 §:n mukaan toimeentulotuen hakijan on
annettava toimielimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen
vaikuttavat välttämättömät tiedot. Viranomaisen on puolestaan
osoitettava hakijalle, mistä seikoista viranomainen haluaa selvitystä
palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen selvittämiseksi ja
käsittelemiseksi. Pyydettyjen tietojen on oltava merkityksellisiä asian
ratkaisemisen kannalta. Viranomaisen on tarvittaessa perusteltava
sosiaalihuollon asiakkaalle, minkälaisia tietoja kulloinkin päätöksen
tekemiseksi tarvitaan ja mistä syytä ja millä perusteella niitä
asiakkaalta pyydetään.
Hallintolain 7 §:n mukaan asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on
pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa
asianmukaisesti hallinnon palveluita ja viranomainen voi suorittaa
tehtävänsä tuloksellisesti. Palveluperiaate ja viranomaisen tehtävien
tuloksellinen hoitaminen merkitsevät säännöksen mukaan sitä, että
viranomaisessa asiointi tulee voida tapahtua sekä hallinnossa
asioivan että viranomaisen kannalta mahdollisimman nopeasti,
joustavasti ja yksinkertaisesti sekä kustannuksia säästäen.
Hallintolain 8 §:ssä on säädetty viranomaisen
neuvontavelvollisuudesta. Säännös velvoittaa viranomaisia, kuntia ja
muita julkisyhteisöjä antamaan toimivaltansa rajoissa asiakkaalleen
tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa ja
vastaamaan asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin.
Viranomainen vastaa siitä, että sen antamat neuvot ja ohjeet ovat
viranomaisen hallinnon alalla oikeita. Asiakkaalla on oikeus luottaa
viranomaisen antamaan selvitykseen ja muihin tietoihin, jotka on
annettu hänelle henkilökohtaisesti tai jotka ovat esimerkiksi
viranomaisen ylläpitämillä verkkosivuilla.
3.2 Kelan menettelyn arvioiminen
Tässä kantelussa on kysymys toimeentulotukihakemuksen
käsittelyajasta, kantelijalle tarpeellisten lääkekulujen huomioimisesta
toimeentulotuessa, maksusitoumuksen myöntämisestä
lääkemenoihin ja ruokaan sekä Kelan antamasta neuvonnasta.
5 / 7
3.2.1 Toimeentulotukiasian lainvastainen käsittelyaika
Toimeentulotukilain 14 § viivytyksettömästä käsittelystä on ehdoton ja
koskee kaikkia toimeentulotukiasioiden käsittelyn vaiheita;
hakemuksen käsittelyä, sen täydentämistä, päätöksentekoa ja
päätöksen täytäntöönpanoa. Myös toimeentulotukea koskevien
viestien käsittelyajan tulisi olla korkeintaan seitsemän arkipäivää.
Kelan toimeentulotuen etuusohjeessa, joka ohjaa Kelan
toimihenkilöitä toimeentulotukihakemusten ratkaisemisessa, todetaan
ensisijaisten etuuksien suhteesta toimeentulotukeen seuraavaa:
”Ensisijaiset Kelan etuudet on aina ratkaistava ennen
toimeentukihakemuksen ratkaisemista, kun se on mahdollista.
Toimeentulotuen hakemuksen käsittely ei kuitenkaan saa viivästyä
tämän vuoksi. Jos hakijalla ei ole ensisijaista etuutta maksussa,
toimeentulotuki voidaan periä suoraan henkilölle tulevasta etuudesta
kuittaamalla eli tekemällä saatavasuunnitelma.”
https://www.kela.fi/etti/Toimeentulotuki.pdf s. 25 /luettu 12.12.2022.
Kelan etuusohje on yksiselitteinen. Toimeentulotukiasian
ratkaiseminen ei saa viivästyä sillä perusteella, että Kelan ensisijaiset
etuudet ovat vielä ratkaisematta. Kela ei voi asettaa tällaista
toimeentulotukilain vastaista ehtoa toimeentulotuen myöntämiselle.
Mikäli Kela katsoo tarpeelliseksi, sillä on toimeentulotukilain 23 §:n
perusteella mahdollisuus tiettyjen edellytysten täyttyessä myöntää
toimeentulotukea joko kokonaan tai osaksi ennakkona odotettavissa
olevaa tuloa, korvausta tai saamista vastaan.
Kela olisi voinut myöntää kantelijalle toimeentulotukea lääkkeen
ostoon ennakkona ja yksilökohtaiseen harkintaan perustuen kuitata
lääkkeen sairausvakuutuslain mukainen korvaus kantelijalle
myöhemmin myönnettävästä toimeentulotuesta. Eli tehdä niin sanottu
saatavasuunnitelma, kuten Kelan etuusohjeessa todetaan.
Selvityksestä ei ilmene, että Kela olisi huomioinut tämän
mahdollisuuden ja harkinnut sitä.
Toimeentulotukea koskevassa päätöksenteossa on kiinnitettävä
huomiota päätöksen sisällöllisiin vaatimuksiin ja päätöksenteon
nopeusvaatimukseen. Toimeentulotukiasia on käsiteltävä siten, että
asiakkaan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon ei
vaarannu. Lähtökohtaisesti toimeentulotukihakemuksen käsittely
edellyttää päätöksentekijältä erityistä harkintaa ja asiakkaan ja hänen
perheensä olosuhteitten selvittämistä ja yksilöllisen elämäntilanteen
huomioimista.
6 / 7
Kantelijan toimeentulotukiasia olisi tullut ratkaista toimeentulotukilain
tarkoittaman määräajan puitteissa viivytyksettä. Näin ei tehty ja
asiassa on siten toimittu lainvastaisesti. Kyse ei ollut toimeentulotuen
etuuskäsittelyssä ilmenneistä epäkohdista, kuten Kela
selvityksessään toteaa. Kantelijan lisäksi oli kyse hänen alaikäisten
lastensa toimeentulon turvasta.
3.2.2 Muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot
Kantelijalle 24.11.2021 lähetetyssä selvityspyynnössä kantelijalle
kerrottiin, että hänen käyttämänsä lääkkeet ovat rajoitetusti
korvattavia lääkkeitä ja että rajoitetusti korvattavan lääkkeen ostosta
aiheutunut kulu huomioidaan toimeentulotuessa, kun Kela on
myöntänyt korvausoikeuden kyseiseen lääkkeeseen.
Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO:2018:148
mukaan hallituksen esityksen (HE 358/2014 vp) mukaisesti
perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan
tarpeellisen suuruisina huomioon muut kuin perusosaan sisältyvät
terveydenhuoltomenot. Näiltä terveydenhuoltomenoilta ei edellytetä
Kela-korvattavuutta, jotta ne voidaan huomioida menona
perustoimeentulotukea määrättäessä. KHO:n ratkaisu on luettavissa
osoitteessa
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1541067683
938.html.
Kantelijalle lähetetyn selvityspyynnön mukaan Kela-korvattavuus on
edellytys menojen huomioimiselle. KHO:n päätöksen mukaan
menoilta ei edellytetä Kela-korvattavuutta. Kela on minulle
antamassaan selvityksessä maininnut sovellettavat lainsäännökset ja
ainoastaan viitannut hallituksen esityksessä (HE 358/2014 vp) Kelakorvattavuudesta todettuun.
Totean, että kantelijalle annettu päätöksentekoon liittyvä ohjaus on
ollut virheellinen ja on osaltaan merkinnyt kantelijan ja hänen
perheensä kannalta sitä, että päätöksenteko on asiassa viivästynyt.
Virheellinen asian selvittäminen on lisäksi aiheuttanut kantelijalle
turhaa vaivaa eri viranomaisissa, ja hän on joutunut tässä asiassa
turvautumaan lopulta kantelumenettelyyn.
Korostan, että Kelan on varmistettava se, että sen työntekijöillä on
selvä käsitys, mitä seikkoja päätöksenteossa on otettava huomioon,
varsinkin kun kyse on toimeentulotukiasiakkaan kannalta hänen
sairautensa kannalta välttämättömistä ja toimeentulotukilain
tarkoittamista tarpeellisista menoista.
7 / 7
3.2.3 Neuvonta
Käsillä olevassa asiassa on ollut runsasta yhteydenpitoa kantelijan,
sosiaalitoimen ja Kelan välillä eri vaiheissa, mikä osaltaan on voinut
lisätä väärinkäsitysten tai muiden virheiden riskiä asian käsittelyssä,
erityisesti 23.11. ja 25.11.2021 puhelinkeskusteluiden osalta. Kela
tiedusteli kantelijalta, haluaako hän hylkäävän
toimeentulotukipäätöksen heti, jotta sosiaalitoimi näkisi tehdyn
päätöksen, vai haluaako hän, että hakemus jätetään odottamaan
pyydettyä lääkärinlausuntoa. Kantelija on jälkimmäisessä puhelussa
selvityksen mukaan valinnut jäädä joulukuun jatkohakemuksen
suhteen odottamaan pyydettyä lääkärinlausuntoa.
Ruokamaksusitoumusasia näyttää jääneen Kelalta erikseen
reagoimatta sen jälkeen, kun asia ei tullut enää jälkimmäisessä
puhelussa esille.
Hallintolain 7 §:ssä säädetyn palveluperiaatteen mukaan
viranomaisen on neuvottava asiakasta menettelytapakysymyksissä.
Menettelyneuvontaan kuuluu hallintolain mukaan myös tietojen
antaminen viranomaisen käytännöstä, kuten käsittelytavasta ja
käsittelyn käytännön vaiheista. Viranomaisen on säännöksen mukaan
huolehdittava siitä, että asiakkaalla on selkeä käsitys menettelyllisten
oikeuksiensa käyttämisestä.
Kelan kantelijalle antama neuvonta oli virheellistä ja omiaan
aiheuttamaan kantelijalle epäselvyyttä asiassa. Tiedossani ei ole,
aiheutuiko kantelijalle vahinkoa hänen saamastaan virheellisestä
neuvonnasta. Korostan, että viranomaisen antamat neuvot ja
selvitykset eivät saa johtaa sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien
kaventumiseen tai niiden toteutumatta jättämiseen. Tämän takia
viranomaisen on huolehdittava siitä, että sen antama neuvonta on
sisällöltään oikeaa.
4 TOIMENPITEET
Kiinnitän Kelan vakavaa huomiota edellä kohdassa 3.2 Kelan
menettelystä toteamaani. Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennöksen
tästä päätöksestäni Kelalle.
Korostan vielä, että kun kysymys on toimeentulotuen hakijalle
kuuluvista hänelle välttämättömistä lääkemenoista, on hakemuksen
käsittelyn viivytyksettömyyteen ja virheettömyyteen kiinnitettävä
erityistä huomiota. Tämän asian varmistaminen kuuluu viranomaisen
johdolle siten, että sen työntekijöillä on tieto sovellettavan
lainsäädännön sisällöstä.