Tilastokeskus: Korona romahdutti ihmisten tapaamiset – Suomalaiset kärsivät yksinäisyydestä

Julkaistu 16.11.2023 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Ystävien kasvokkainen tapaaminen on vähentynyt voimakkaasti, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista elinolotilaston tiedoista. Viime vuonna ystäviä näki vähintään kerran viikossa 45 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä, kun vielä vuonna 2006 ystäviään viikoittain tavanneiden osuus oli 65 prosenttia.

”Jo aiempina vuosina on havaittu lievää laskua ystävien tapaamisessa. Korona kuitenkin romahdutti tapaamiset, eivätkä ne ole palanneet pandemiaa edeltäneelle tasolle”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen kertoo.

Miehet tapaavat ystäviään enemmän kuin naiset. Viime vuonna 49 prosenttia miehistä tapasi ystäviä vähintään viikoittain. Naisilla vastaava osuus oli 40 prosenttia.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna aktiivisimpia ystävien tapaajia ovat nuoret: 16–24-vuotiaista 70 prosenttia tapasi ystäviään vähintään viikoittain vuonna 2022. Myös nuorten keskuudessa tapaamiset ovat vähentyneet merkittävästi, sillä vuonna 2006 osuus oli vielä 91 prosenttia. Kaikkein vähiten ystäviään tapaavat yli 74-vuotiaat.

Elämänvaihe ja sosioekonomisen asema vaikuttavat ystävien tapaamiseen. Eniten ystäviään tapaavat opiskelijat: viime vuonna 69 prosenttia opiskelijoista tapasi ystäviään vähintään viikoittain. Myös opiskelijoiden tapaamiset ovat vähentyneet selvästi aiemmasta.

Uudet tulokset ovat linjassa aiemmin elinolotilastossa havaitun yksinäisyyden yleistymisen kanssa.

”Yksinäisten osuus kasvoi vuonna 2022 kaikissa ikäryhmissä. Eniten yksinäisyys lisääntyi nuorten, 16–24-vuotiaiden keskuudessa. Nuoret ovat eri ikäryhmistä toiseksi yksinäisimpiä – vain kaikkein iäkkäimpien joukossa yksinäisiä on enemmän”, Okkonen sanoo.

Siinä missä kasvokkaiset tapaamiset ovat vähentyneet, puhelimen tai netin välityksellä ystäviin pidetään yhteyttä entiseen tapaa. 71 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä oli viime vuonna yhteydessä ystäviinsä vähintään kerran viikossa muulla tavoin kuin kasvokkain.

”Yhteydenpito muilla keinoilla on yhtä yleistä kuin aiemminkin, mutta kasvokkain tapaaminen on vähentynyt. Samaan aikaan yksinäisyyden tunne ja tyytymättömyys ihmissuhteisiin ovat lisääntyneet”, Okkonen kertoo.

Sukulaisten tapaamiset harventuneet

Myös sukulaisten tapaaminen on vähentynyt selvästi aiemmasta. Vuonna 2022 enää 43 prosenttia tapasi sukulaisiaan vähintään kerran viikossa. Vuonna 2006 osuus oli vielä 60 prosenttia.

”Sukulaisten tapaaminen on vähentynyt jo lähes 20 vuoden ajan, joten väheneminen ei selity ainoastaan koronapandemialla”, Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi kertoo.

Naiset ovat sukulaisten tapaamisessa hieman miehiä aktiivisempia. Viime vuonna 45 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä tapasi sukulaisiaan vähintään viikoittain. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuoremmat tapasivat sukulaisiaan vanhempia ikäryhmiä harvemmin. Eniten sukulaisiaan tapasivat yli 75-vuotiaat. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna maatalousyrittäjät olivat ahkerimpia sukuloijia.

Myös sukulaissuhteita hoidettiin puhelimen ja netin kautta entiseen tapaan. Vähintään viikoittain sukulaisiin piti yhteyttä 78 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä.

Elinolotilaston tutkimusaineisto kerättiin tammi-toukokuussa 2022. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kulttuuritapahtumissa käymistä. Sekin väheni voimakkaasti vuonna 2022, eikä ole sittemmin palautunut koronaa edeltävälle tasolle.

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.