Mainos:

Tilastokeskus: Korona romahdutti ihmisten tapaamiset – Suomalaiset kärsivät yksinäisyydestä

Julkaistu 16.11.2023 – Kirjoittaja Toimitus

Ystävien kasvokkainen tapaaminen on vähentynyt voimakkaasti, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista elinolotilaston tiedoista. Viime vuonna ystäviä näki vähintään kerran viikossa 45 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä, kun vielä vuonna 2006 ystäviään viikoittain tavanneiden osuus oli 65 prosenttia.

”Jo aiempina vuosina on havaittu lievää laskua ystävien tapaamisessa. Korona kuitenkin romahdutti tapaamiset, eivätkä ne ole palanneet pandemiaa edeltäneelle tasolle”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen kertoo.

Miehet tapaavat ystäviään enemmän kuin naiset. Viime vuonna 49 prosenttia miehistä tapasi ystäviä vähintään viikoittain. Naisilla vastaava osuus oli 40 prosenttia.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna aktiivisimpia ystävien tapaajia ovat nuoret: 16–24-vuotiaista 70 prosenttia tapasi ystäviään vähintään viikoittain vuonna 2022. Myös nuorten keskuudessa tapaamiset ovat vähentyneet merkittävästi, sillä vuonna 2006 osuus oli vielä 91 prosenttia. Kaikkein vähiten ystäviään tapaavat yli 74-vuotiaat.

Mainos:

Elämänvaihe ja sosioekonomisen asema vaikuttavat ystävien tapaamiseen. Eniten ystäviään tapaavat opiskelijat: viime vuonna 69 prosenttia opiskelijoista tapasi ystäviään vähintään viikoittain. Myös opiskelijoiden tapaamiset ovat vähentyneet selvästi aiemmasta.

Uudet tulokset ovat linjassa aiemmin elinolotilastossa havaitun yksinäisyyden yleistymisen kanssa.

”Yksinäisten osuus kasvoi vuonna 2022 kaikissa ikäryhmissä. Eniten yksinäisyys lisääntyi nuorten, 16–24-vuotiaiden keskuudessa. Nuoret ovat eri ikäryhmistä toiseksi yksinäisimpiä – vain kaikkein iäkkäimpien joukossa yksinäisiä on enemmän”, Okkonen sanoo.

Siinä missä kasvokkaiset tapaamiset ovat vähentyneet, puhelimen tai netin välityksellä ystäviin pidetään yhteyttä entiseen tapaa. 71 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä oli viime vuonna yhteydessä ystäviinsä vähintään kerran viikossa muulla tavoin kuin kasvokkain.

”Yhteydenpito muilla keinoilla on yhtä yleistä kuin aiemminkin, mutta kasvokkain tapaaminen on vähentynyt. Samaan aikaan yksinäisyyden tunne ja tyytymättömyys ihmissuhteisiin ovat lisääntyneet”, Okkonen kertoo.

Sukulaisten tapaamiset harventuneet

Myös sukulaisten tapaaminen on vähentynyt selvästi aiemmasta. Vuonna 2022 enää 43 prosenttia tapasi sukulaisiaan vähintään kerran viikossa. Vuonna 2006 osuus oli vielä 60 prosenttia.

”Sukulaisten tapaaminen on vähentynyt jo lähes 20 vuoden ajan, joten väheneminen ei selity ainoastaan koronapandemialla”, Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi kertoo.

Naiset ovat sukulaisten tapaamisessa hieman miehiä aktiivisempia. Viime vuonna 45 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä tapasi sukulaisiaan vähintään viikoittain. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuoremmat tapasivat sukulaisiaan vanhempia ikäryhmiä harvemmin. Eniten sukulaisiaan tapasivat yli 75-vuotiaat. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna maatalousyrittäjät olivat ahkerimpia sukuloijia.

Myös sukulaissuhteita hoidettiin puhelimen ja netin kautta entiseen tapaan. Vähintään viikoittain sukulaisiin piti yhteyttä 78 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä.

Elinolotilaston tutkimusaineisto kerättiin tammi-toukokuussa 2022. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kulttuuritapahtumissa käymistä. Sekin väheni voimakkaasti vuonna 2022, eikä ole sittemmin palautunut koronaa edeltävälle tasolle.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha II
juha II
2

Sehän globalisti-kyrvillä oli tarkoituskin. Tehdä ihmiset mahdollisimman onnettomiksi, jolloin kuoloo palajo rumemmin kuin hyvällä kohtelulla. Kun on nääs tehty se Mengelen vala!!! Ja ne auliit väliportaan idiootit, jotka kuvittelevat itse selviävänsä, niin kuten on luvattu tapahtuvaksi. Saavat kokea karvaan pettymyksen, sillä kaikki koetut korkealle nostetut ”ihmisystävät” ovat tunnettuja yhtä sujuvista valheistaan kuin käärme lipoo kaksihaaraista kieltään. Sillä ja valhe ja murha kävelevät käsikättä kuin parhaat ystävykset vailla tuntoa ja huolta ”lapsuudensa maisemissa”, jossa oikeudella, rakkaudella ja hyvyydellä EI ole mitään sijaa. Vain kuoleman imelä hymy ”hymy-hautoineen”. Minkä Luoja Luo. Se päättyy väistämättä kun sen aika on. Minkä ihminen sepittää. Se muuttuu valheen tavoin kuin huono juoru talosta taloon, eikä sen loppumisesta loppua tule. Koska sen takana on pahuus, ahneus, vallanhimo, voitontavoittelu, irstaus, himo, viha, valhe, ja ihmismielen kiroutuneet ajatukset, jotka saavat sen palaamaan ”Baabelin tornin” jo Jumalan kerran rikkomalle ”astialle”. Ja, ne, jotka Häntä vastaan käyvät sokeassa ylpeydessään ja itserakkaudessaan ovat jo tuomitut sinne missä heidän isäntänsäkin on palava ikitulta ja kuten myös ne, jotka ovat sormenpäällänsäkin olleet edesauttamassa tuota jumalatonta hanketta, sillä mitään pahuutta ei voi perustella vain ”käskyjen tottelemisella! Niin kuin natsitkin yrittivät asioita selitellä Nürnbergin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä v. 1945. Nyt kyseisille ”herrasmiehille” ojennettaisi Nobelin ”paukku-sedän” Lääketieteen palkinto ”uraauurtavasta” työstä kokonaisen ihmiskunnan hyväksi, joka jättää kirjaimellisesti ihmisen kuin ihmisen sanattomaksi! Sillä kun hullua näkee. EI voi olla kuin hiljaa.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.