Mainos:

Tilastokeskus: Korona romahdutti ihmisten tapaamiset – Suomalaiset kärsivät yksinäisyydestä

Julkaistu 16.11.2023 – Kirjoittaja Toimitus

Ystävien kasvokkainen tapaaminen on vähentynyt voimakkaasti, ilmenee Tilastokeskuksen tuoreista elinolotilaston tiedoista. Viime vuonna ystäviä näki vähintään kerran viikossa 45 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä, kun vielä vuonna 2006 ystäviään viikoittain tavanneiden osuus oli 65 prosenttia.

”Jo aiempina vuosina on havaittu lievää laskua ystävien tapaamisessa. Korona kuitenkin romahdutti tapaamiset, eivätkä ne ole palanneet pandemiaa edeltäneelle tasolle”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Kaisa-Mari Okkonen kertoo.

Miehet tapaavat ystäviään enemmän kuin naiset. Viime vuonna 49 prosenttia miehistä tapasi ystäviä vähintään viikoittain. Naisilla vastaava osuus oli 40 prosenttia.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna aktiivisimpia ystävien tapaajia ovat nuoret: 16–24-vuotiaista 70 prosenttia tapasi ystäviään vähintään viikoittain vuonna 2022. Myös nuorten keskuudessa tapaamiset ovat vähentyneet merkittävästi, sillä vuonna 2006 osuus oli vielä 91 prosenttia. Kaikkein vähiten ystäviään tapaavat yli 74-vuotiaat.

Mainos:

Elämänvaihe ja sosioekonomisen asema vaikuttavat ystävien tapaamiseen. Eniten ystäviään tapaavat opiskelijat: viime vuonna 69 prosenttia opiskelijoista tapasi ystäviään vähintään viikoittain. Myös opiskelijoiden tapaamiset ovat vähentyneet selvästi aiemmasta.

Uudet tulokset ovat linjassa aiemmin elinolotilastossa havaitun yksinäisyyden yleistymisen kanssa.

”Yksinäisten osuus kasvoi vuonna 2022 kaikissa ikäryhmissä. Eniten yksinäisyys lisääntyi nuorten, 16–24-vuotiaiden keskuudessa. Nuoret ovat eri ikäryhmistä toiseksi yksinäisimpiä – vain kaikkein iäkkäimpien joukossa yksinäisiä on enemmän”, Okkonen sanoo.

Siinä missä kasvokkaiset tapaamiset ovat vähentyneet, puhelimen tai netin välityksellä ystäviin pidetään yhteyttä entiseen tapaa. 71 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä oli viime vuonna yhteydessä ystäviinsä vähintään kerran viikossa muulla tavoin kuin kasvokkain.

”Yhteydenpito muilla keinoilla on yhtä yleistä kuin aiemminkin, mutta kasvokkain tapaaminen on vähentynyt. Samaan aikaan yksinäisyyden tunne ja tyytymättömyys ihmissuhteisiin ovat lisääntyneet”, Okkonen kertoo.

Sukulaisten tapaamiset harventuneet

Myös sukulaisten tapaaminen on vähentynyt selvästi aiemmasta. Vuonna 2022 enää 43 prosenttia tapasi sukulaisiaan vähintään kerran viikossa. Vuonna 2006 osuus oli vielä 60 prosenttia.

”Sukulaisten tapaaminen on vähentynyt jo lähes 20 vuoden ajan, joten väheneminen ei selity ainoastaan koronapandemialla”, Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi kertoo.

Naiset ovat sukulaisten tapaamisessa hieman miehiä aktiivisempia. Viime vuonna 45 prosenttia naisista ja 41 prosenttia miehistä tapasi sukulaisiaan vähintään viikoittain. Ikäryhmittäin tarkasteltuna nuoremmat tapasivat sukulaisiaan vanhempia ikäryhmiä harvemmin. Eniten sukulaisiaan tapasivat yli 75-vuotiaat. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna maatalousyrittäjät olivat ahkerimpia sukuloijia.

Myös sukulaissuhteita hoidettiin puhelimen ja netin kautta entiseen tapaan. Vähintään viikoittain sukulaisiin piti yhteyttä 78 prosenttia 16 vuotta täyttäneistä.

Elinolotilaston tutkimusaineisto kerättiin tammi-toukokuussa 2022. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kulttuuritapahtumissa käymistä. Sekin väheni voimakkaasti vuonna 2022, eikä ole sittemmin palautunut koronaa edeltävälle tasolle.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha II
juha II
2 years ago

Sehän globalisti-kyrvillä oli tarkoituskin. Tehdä ihmiset mahdollisimman onnettomiksi, jolloin kuoloo palajo rumemmin kuin hyvällä kohtelulla. Kun on nääs tehty se Mengelen vala!!! Ja ne auliit väliportaan idiootit, jotka kuvittelevat itse selviävänsä, niin kuten on luvattu tapahtuvaksi. Saavat kokea karvaan pettymyksen, sillä kaikki koetut korkealle nostetut ”ihmisystävät” ovat tunnettuja yhtä sujuvista valheistaan kuin käärme lipoo kaksihaaraista kieltään. Sillä ja valhe ja murha kävelevät käsikättä kuin parhaat ystävykset vailla tuntoa ja huolta ”lapsuudensa maisemissa”, jossa oikeudella, rakkaudella ja hyvyydellä EI ole mitään sijaa. Vain kuoleman imelä hymy ”hymy-hautoineen”. Minkä Luoja Luo. Se päättyy väistämättä kun sen aika on. Minkä ihminen sepittää. Se muuttuu valheen tavoin kuin huono juoru talosta taloon, eikä sen loppumisesta loppua tule. Koska sen takana on pahuus, ahneus, vallanhimo, voitontavoittelu, irstaus, himo, viha, valhe, ja ihmismielen kiroutuneet ajatukset, jotka saavat sen palaamaan ”Baabelin tornin” jo Jumalan kerran rikkomalle ”astialle”. Ja, ne, jotka Häntä vastaan käyvät sokeassa ylpeydessään ja itserakkaudessaan ovat jo tuomitut sinne missä heidän isäntänsäkin on palava ikitulta ja kuten myös ne, jotka ovat sormenpäällänsäkin olleet edesauttamassa tuota jumalatonta hanketta, sillä mitään pahuutta ei voi perustella vain ”käskyjen tottelemisella! Niin kuin natsitkin yrittivät asioita selitellä Nürnbergin sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä v. 1945. Nyt kyseisille ”herrasmiehille” ojennettaisi Nobelin ”paukku-sedän” Lääketieteen palkinto ”uraauurtavasta” työstä kokonaisen ihmiskunnan hyväksi, joka jättää kirjaimellisesti ihmisen kuin ihmisen sanattomaksi! Sillä kun hullua näkee. EI voi olla kuin hiljaa.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.