Tieto lisää tuskaa II –seminaari Helsingissä 25.2.2017

Päivitetty 4.3.2017, Julkaistu 26.2.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Osallistuin toista kertaa järjestettävään Tieto lisää tuskaa II –seminaariin, joka pidettiin 25.2.2017 Helsingissä ravintolan Kaisaniemessä.

Osanottajia oli reippaasti toistasataa. Lyhyitä noin 20 minuutin puheita pitivät FDL:n Jukka Ketonen, Viron entinen ulkoministeri Kristiina Ojuland, Oikea Median päätoimittaja Marko Hamilo, Perussuomalaisten kansanedustaja Veera Ruoho ja MV-lehden tiedotusvastaava Tiina Keskimäki. Jari Leino toimi tilaisuuden juohevana juontajana.

Jukka Ketonen puhui Helsinkiin suunnitellusta suurmoskeijasta, jota on ajamassa 8 pientä järjestöä, mutta moskeijasta pitäisi tulla kaksi kertaa suurempi kuin Helsingin tuomiokirkko.

Rahoittajiksi on kaavailtu Bahrainia, Qataria, Emiraatteja ja Saudi-Arabiaa.

Moskeija lisäisi muka muslimien integraatiota, mutta itse asiassa siinä kävisi päinvastoin. Ketonen viittasikin Päivi Räsäsen sanoihin, että rinnakkaista muslimien yhteiskunnan rakentamista on kartettava viimeiseen asti.

Kristiina Ojuland vertasi EU:ta Neuvostoliittoon, miten EU ei ole enää entisensä, vaan siitä on tulossa sananvapauden rajoituksineen samanlainen kuin entinen Neuvostoliitto. Virossa olivat Ojulandin ystävät varoittaneet häntä ennen tänne tuloa: ”Ole varovainen, mitä puhut Suomessa.”

Ojuland totesi myös, että ennen Viroon kohdistui turvallisuusuhka idästä, nyt turvallisuusuhka tulee enemmänkin pohjoisesta ja lännestä.

Ojuland toi puheessaan esille muutamia iskulauseita, kuten ”Eurooppa kuuluu eurooppalaisille!” ja ”Ei valkoisten kansanmurhaa!”:

Ojuland mainitse Brexitin ja Trumpin ja sanoi, että nyt on suuret odotuksen Hollannin, Ranskan ja Saksan vaalien suhteen.

Ojuland tiesi, että neljä maata eli Puola, Unkari, Tsekki ja Slovakia tulevat julkaisemaan maaliskuussa 2017 yhteisen julistuksen kansallisvaltioiden puolesta, jossa sanotaan EI Brysselin ylivallalle, EI Liittovaltiolle ja EI Eurabialle.

Marko Hamilo sanoi, että historian heiluri on jo käynyt ääripäässä, ja nyt heiluri on menossa toiseen suuntaan, meidän suuntaamme. Me olemme nyt voittajien vaunuissa. Meillä kansallismielisillä on nyt sellainen momentum, mitä ei ole ollut pitkään aikaan.

Hamilo kertoi, miten homobrändäys onnistui pikku hiljaa hivuttamalla, ja nyt islamisaatio etenee samalla pienten askelten taktiikalla. Esimerkiksi luotiin käsite homofobia ja samoin nyt islamofobia. Samoin homoista tehtiin uhreja, ja nyt maahanmuuttajista tehdään uhreja.

Hamilo sanoi, että hän ei usko mielenosoitusten tehoon. Miekkarit eivät nyt toimi, kun pitäisi saada kansan enemmistö puolellemme. Hamilo totesi, että meidän ei tule näyttää hihhuleilta, kun suvakit ovat itse asiassa niitä hörhöjä hihhuleita.

Veera Ruoho puhui turvallisuudesta ja viittasi siihen, miten Ruotsissa vähätellään turvallisuusuhkia mm. siksi, että elinkeinoelämä pelkää, että kukaan ei uskalla investoida Ruotsiin, jos uutiset levottomuuksista leviävät.

Entisenä poliisina Veera Ruoholle ovat naisten ja lasten turvallisuus kärkiteemoja kansanedustajan työssäkin.

Ruoho puhui myös Välimeren salakuljettajien ja ihmiskaupan miljardibisneksistä, joissa meidän ei tulisi olla mitenkään osallisina.

Ruoho toi myös esille sen, että monikaan tänne tulevista miehistä ei ole oikeasti todellista hätää pakeneva pakolainen. Monin töissä oleva maahanmuuttaja on samaa mieltä. Eräs somalitaksi oli sanonut Veera Ruoholle: ”Minua vituttaa se, että 10 somalista vain kaksi tekee töitä, kun 8 somalia vain makailee kotona.”

Ruoho olikin sitä mieltä, että ns. vetovoimatekijöitä pitää vähentää, ettei Suomeen olisi tulijoita.

Veera Ruoho sanoi lopuksi: ”Me emme ole rasisteja. Me emme vain halua Suomeen ihmisiä, jotka eivät hyväksy meidän ihmisoikeuksiamme, vaan uhkaavat meidän turvallisuuttamme.”

Lopuksi Tiina Keskimäki luki Ilja Janitskinin kirjeen, joka sisälsi terävää, mutta aiheellista kritiikkiä vallanpitäjiä ja valtamediaa kohtaan, jota Janitskin kutsuikin valemediaksi.

Muillekin puhujille aplodeerattiin, mutta Ilja Janitskinin osuvat sivallukset saivat aikaan illan runsaslukuisimmat ja äänekkäimmät kättentaputukset.

Lopussa neljä puhujaa, Veera Ruoho, Kristiina Ojuland, Marko Hamilo ja Tiina Keskimäki, olivat vielä panelissa, ja yleisö sai esittää heille kysymyksiä.

Minäkin käytin yhden puheenvuoron ja mainitsin raha- ja valtaeliitin pyrkimyksestä Uuden maailmanjärjestyksen mukaiseen yhteen maailmanhallintoon, mikä on kaiken kaaoksen, myös tämän maahantunkeutumisen takana, koska sen avulla halutaan tuhota kaikki kansallisvaltiot.

Kuvassa panelistit vasemmalta lukien Veera Ruoho, Kristiina Ojuland, Marko Hamilo ja Tiina Keskimäki.

Jouko Piho

 

 

2,730 total views, 33 views today

2,746 total views, 2 views today

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.