Nettotyöllisyys kasvoi 60 000 henkilöllä ja toimipaikkakohtaisen edustavan aineiston mukaan toimipaikat hakivat yli 569 000 työntekijää Suomessa vuonna 2021. Hakumäärä kasvoi lähes 41 000 edellisestä vuodesta. Koska työhön saamatta jääneiden henkilöiden määrä eli työvoimapula kasvoi voimakkaasti edellisestä vuodesta, jäi uusien työpaikkojen syntyminen vuonna 2021 hieman alle edellisen vuoden tason noin 216 000 uuteen työpaikkaan.

Uusi työpaikka tarkoittaa joko sellaista tehtävää, jota toimipaikassa ei ole tai henkilöstömäärän lisäystä siellä olemassa oleviin tehtäviin. Tiedot käyvät ilmi 8.11.2022 julkaistusta työ- ja elinkeinoministeriön analyysista.

Yrityksistä työntekijöitä oli edeltävän 12 kuukauden aikana palkannut puolet, kunnista kolme neljästä, valtion työnantajista seitsemän kymmenestä ja järjestöistä/yhdistyksistä kuusi kymmenestä. Viimeksi täytetty työpaikka oli useammin vakinainen kuin määräaikainen yksityisissä toimipaikoissa ja määräaikainen useammin kuin vakinainen kunnissa, valtiolla ja järjestöissä.

Yksityisellä sektorilla rekrytoinnin syynä oli muita sektoreita selvästi useammin lisähenkilöstön tarve. Kunnissa rekrytoidaan jonkin verran työvoimaa uusiin tehtäviin, mutta useimmiten syynä rekrytoinnille on sijaistarve tai uuden työntekijän löytäminen toiseen työpaikkaan lähteneen henkilön tilalle.

Hakukanavista TE-toimisto, entiset työnhakijat ja -tekijät sekä sosiaalinen media ovat laajasti käytettyjä ja samalla myös tärkeimpiä kanavia sille, että paikka lopulta saatiin täytettyä. Kanavien välillä on jonkin verran profiilieroja. Esimerkiksi sosiaalinen media painottuu uusiin työpaikkoihin rekrytointiin.

Rekrytointiongelmat olivat vuonna 2021 yleisempiä silloin, kun toimipaikka haki vakinaisia työntekijöitä. Määräaikaisten osalta työntekijän palkkaaminen oli helpompaa, joskin niidenkin osalta useampi kuin joka kolmas työntekijää hakenut toimipaikka oli kokenut jonkinlaisia rekrytointiongelmia. Pidemmän aikavälin kehitys rekrytointiongelmissa on huolestuttava. Vuodesta 2016 lähtien työntekijöitä hakeneissa yrityksissä rekrytointiongelmat ovat trendinomaisesti yleistyneet ja vaikka työvoimaa oli helpompi löytää koronavuonna 2020 kuin vuotta aikaisemmin, paheni tilanne jälleen vuonna 2021.

Mikäli rekrytointiongelma ei ratkea, muodostuu työvoimapula, jossa toimipaikka ei lopulta saa kaikkia hakemiaan työntekijöitä. Vuonna 2021 vakinaisia työntekijöitä jäi saamatta reilu 44 000 ja määräaikaisia työntekijöitä vajaa 43 000. Kun toimipaikat hakivat työntekijöitä uusiin työpaikkoihin, saamatta jäi 14 139 vakinaista ja 10 340 määräaikaista työntekijää.

Joka neljännessä toimipaikassa osaavan työvoiman saatavuuden ongelmat nähtiin toiminnan laajentumisen ja kasvun esteenä. Näistä valtaosa oli yksityisellä sektorilla. Tilanne on heikentynyt, sillä siinä missä vuonna 2020 reilu neljännes (28 %) yritystoimipaikoista koki osaavan työvoiman saatavuusongelmat kasvun esteenä, vuotta myöhemmin vastaava osuus oli 33 prosenttia.

Vuoden 2021 tilanteessa uusien työpaikkojen syntyä ja koko rekrytointia haittasi merkittävästi pahentunut työvoimapula. Työvoiman saatavuusongelmia esiintyi yleisesti ja aiempaa useammin päädyttiin siihen, ettei haettua henkilöä löytynyt.

TEM seuraa työvoiman saatavuutta

Minne uudet työpaikat syntyivät –julkaisu perustuu TEM:n tilauksesta Tilastokeskuksen toimipaikoille tekemään haastatteluaineistoon. Työvoimapulaa ja työvoiman saatavuutta seurataan työ- ja elinkeinoministeriössä työnantajahaastatteluiden lisäksi TE-toimistojen asiantuntija-arvioihin perustuen (Ammattibarometri) sekä monipuolisen tilastopohjaisen tilannekuvan kautta (työnvälitystilastot, Työvoimatiekartat –tietopohja). Työvoiman saatavuutta pyritään parantamaan monin politiikkatoimin, muun muassa Työvoimatiekartat-hankeenLinkki toiselle sivustolle alla ratkaisuja etsitään kahdeksan toimialaryhmän alla.

Lisätiedot:

Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM, puh. 0295 047 118
Erityisasiantuntija Minna Ylikännö, TEM, puh. 0295 047 102

Sähköpostimme ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi