Mainos:

Tekoälybuumi kuormittaa Britannian sähköverkkoa

Euroopan energiakriisi

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 30.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palvelinkäytävä datakeskuksessa, jossa on laitehyllyjä ja työpöytäkärry.

Britannian energiamarkkinoiden sääntelyviranomainen suunnittelee maksujen ja tiukempien vaatimusten käyttöönottoa sähköverkkoon liittymistä hakeville datakeskuksille. Toimenpide seuraa hakemusmäärien jyrkkää kasvua, jota tekoäly- ja pilvipalveluiden kapasiteetin kysyntä ajaa.

Ofgem on käynnistänyt kuulemisen uusista säännöistä, jotka koskevat Britannian liittymisjonossa olevia suuria datakeskushankkeita. Sääntelyviranomainen haluaa poistaa hakemukset hankkeilta, joiden katsotaan puuttuvan riittävää rahoitusta, kypsyyttä tai aitoa aikomusta liittyä sähköverkkoon.

Ofgemin mukaan jonossa oleva sopimusperusteinen kysyntä nousi 41 gigawatista marraskuussa 2024 aina 125 gigawattiin kesäkuussa 2025. Datakeskushankkeiden osuus tästä kasvusta on sääntelyviranomaisen mukaan vähintään 80 gigawattia.

Maksu jonopaikan säilyttämisestä

Ehdotus sisältää erityisen sitoutumismaksun suurille datakeskuksille heti, kun ne hyväksyvät liittymistarjouksen. Suunniteltu maksu olisi suuruudeltaan 237 500 – 712 500 puntaa megawattia kohden, ja se olisi palautuskelpoinen niin kauan kuin hanke edistyy.

Mainos:

Jos kehittäjä kuitenkin poistuu liittymisjonosta ennen laitoksen käyttöönottoa, maksu menetetään. Hankkeiden on myös osoitettava konkreettista edistymistä – mukaan lukien rahoituskapasiteetti, kaupallinen kypsyys ja hankintatoiminta – säilyttääkseen paikkansa.

Ofgem kuvailee toimenpiteitä keinona vapauttaa verkkokapasiteettia hankkeille, jotka ovat valmiita rakentamiseen ja liittymiseen. Sääntelyviranomainen varoittaa, että spekulatiiviset hakemukset voivat viivästyttää muita investointeja ja luoda epävarmuutta siitä, kuinka paljon verkkoinfrastruktuuria todellisuudessa tarvitaan.

Tekoälyinvestoinnit kohtaavat verkon rajat

Britannian hallitus haluaa laajentaa maan tekoäly- ja pilvikapasiteettia, mutta kasvavasta datakeskussektorista on tullut myös pullonkaula verkkoliitäntäjärjestelmässä. Ofgemin mukaan datakeskukset muodostavat nyt merkittävän osan jonossa olevasta kysynnästä.

Verkon kuormitus näkyy kuiluna liittymistä odottavien hankkeiden ja todellisuudessa käyttöön otettavissa olevan kapasiteetin välillä. Siksi Ofgem haluaa, että kehittäjät osoittavat rahoituksen, kaupallisen kypsyyden ja aktiiviset hankinnat ennen kuin heille annetaan lupa varata tilaa jonosta.

Kotitalouksille kapasiteettiongelmat ajoittuvat samaan aikaan jatkuvasti korkeiden energiakustannusten kanssa. Ofgemin kaasun ja sähkön hintakatto 1. heinäkuuta – 30. syyskuuta 2026 välisenä aikana vastaa 1 862 puntaa vuodessa tyypillisen kulutuksen kotitaloudelle – mikä on 13 prosenttia korkeampi kuin edellisellä neljänneksellä.

Britannian parlamentin alahuoneen kirjasto arvioi, että kyseisen ajanjakson hintakatto on 53 prosenttia korkeampi kuin talvella 2021/22. Datakeskusten nopea kysynnän kasvu ei ole itsessään aiheuttanut kotitalouksien energianhintoja, mutta se lisää paineita jo ennestään kuormitettuun verkkoon.

Kuuleminen on avoinna 16. syyskuuta asti. Ehdotus on osa Ofgemin laajempaa työtä sähköverkon liittymisjärjestelmän uudistamiseksi.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Vattenfallin Ruotsin tuulivoimatappiot kasvavat pääoman lisäyksistä huolimatta

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 21.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tuulivoimaloita Stor-Rotlidenissa Ruotsissa lumipeitteisen metsän yläpuolella.
Vattenfallin Stor-Rotlidenin tuulipuisto Ruotsissa. Yhtiön Ruotsin tuulivoimatoiminnot tekivät noin 114 miljoonan euron tappion vuonna 2025 Affärsvärlden-lehden tarkastelun mukaan.

Vattenfallin Ruotsin tuulivoimatoimintojen tappiot jatkavat kasvuaan. Vuonna 2025 toiminnot tuottivat noin 114 miljoonan euron tappion, vaikka ne saivat noin 315 miljoonaa euroa osakaspanostuksia.

Tappio oli noin 36 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2024, jolloin se oli yhteensä noin 78 miljoonaa euroa. Luvut kattavat Vattenfallin Ruotsin tuulivoimayhtiöt yhdessä, eivät koko konsernia, Affärsvärldenin julkaiseman katsauksen mukaan. Lehden mukaan Ruotsin tuulivoimatoiminnot ovat tehneet tappiota joka vuosi vuodesta 2020 lähtien.

Noin puolet tappiosta on peräisin yhdestä erästä: noin 54 miljoonan euron arvonalentumisesta Velingan tuulivoimahankkeessa, joka oli tuolloin vielä rakenteilla. Yhtiö nimeää ainoaksi syyksi "päivitetyt investointiolosuhteet".

67 megawatin Velinga-hanke on sittemmin otettu käyttöön Vattenfallin tammi–maaliskuun 2026 osavuosikatsauksen mukaan.

Mainos:

Noin 315 miljoonan euron osakaspanostus näkyy kassavirtalaskelmassa. Määrä on lähes kolminkertainen vuoden tappioon verrattuna.

"Sähkön hinta lähellä nollaa"

Vattenfall Vindkraft AB perustelee vuosikertomuksessaan heikkoa vuotta "ylikapasiteetista johtuvilla alhaisilla sähkön hinnoilla, leudoilla sääolosuhteilla ja vesivoiman tuotannon korkealla tasolla". Osittain omistetun Blakliden Fäbodberget Wind AB:n vuosikertomus kuvailee "pitkiä jaksoja, jolloin sähkön spot-hinnat olivat lähellä nollaa".

Osittain omistetussa Vattenfall Toledo Vindissä tilanne eteni niin pitkälle, että yhtiö keskeytti tuotannon. Affärsvärldenin mukaan 31 prosenttia Toledon potentiaalisesta tuotannosta jätettiin tuottamatta.

Syy oli vuosikertomuksen mukaan se, että "tuotannon siirtämisestä kantaverkkoon aiheutuvat muuttuvat kustannukset ylittivät tulot".

Tästä huolimatta Vattenfall Vindkraft AB kirjoittaa, että yhtiö "aikoo jatkaa tuulivoimalaitosten kehittämistä, rakentamista ja hallinnointia Ruotsissa".

Ennuste: Ruotsalaisten sähkölaskut voivat nousta noin 900 euroa tänä talvena

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 20.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Voimalinjoja lumen peittämän maan yllä Riiassa, puita oikealla ja taloja vasemmalla.
Kylmä talvi voi nostaa sähkökustannuksia entisestään 1komma5:n ennusteen mukaan.

Talven sähkölaskut näyttävät painavan kotitalouksia aiempaa enemmän. Energiateknologiayhtiö 1komma5:n ennusteen mukaan 20 000 kilowattituntia vuodessa kuluttava kotitalous voi maksaa sähköstä noin 450–900 euroa enemmän.

Arvio olettaa, että sähkön hinnat lämmityskaudella ovat 15 prosenttia korkeammat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Luvut ovat ennuste, eivät toteutuneita tuloksia.

Ennuste on peräisin 1komma5:n kaupalliselta johtajalta Marianne Anderalta. Hän kertoo Bonnierin sanomalehti Expressenille, että kotitaloudet kohtaavat korkeampia sähkön hintoja kuin viime talvena juuri silloin, kun lämmitystarve on suurimmillaan.

— Kaikki ennusteet näyttävät viittaavan samaan suuntaan, ja tulossa on kovempi talvi, sanoo Marianne Andera.

Mainos:

Hän osoittaa kolme tekijää. Ruotsin vesivarastoissa on vähemmän vettä kuin tähän aikaan vuodesta yleensä. Jotkin ydinvoimalat ovat suljettuina syksyn aikana huoltojen ja tarkastusten vuoksi.

Sodat ja konfliktit vaikuttavat myös kaasun hintoihin Euroopassa, mikä puolestaan heijastuu Ruotsin sähkön hintoihin, koska markkinat ovat kytköksissä toisiinsa.

— Siitä tulee täydellinen myrsky. Jos saamme lisäksi kylmän talven, jolloin sataa tai tuulee vähän, nämä tekijät vahvistavat toisiaan entisestään, hän sanoo.

Hinnannousu on jo alkanut näkyä. Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) tietojen mukaan ruotsalaiset sähkönkuluttajat maksoivat sähköstä keskimäärin yli kymmenen prosenttia enemmän vuoden 2026 alkupuoliskolla kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2025.

Syyskuussa spot-hinta Etelä-Ruotsin SE4-sähkönhinta-alueella nousi lähes 0,81 euroon kilowattitunnilta kalleimman 15 minuutin jakson aikana. Andera sanoo, että tällaiset piikit tulevat toistumaan.

— Nämä piikit, nämä hintahuiput, ovat jotain, mihin meidän on totuttava. Olemme siirtymässä hyvin selkeään kaavaan, sanoo Marianne Andera.

Pidemmällä aikavälillä hän näkee valoisamman merkin. Sähköfutuurit viittaavat jonkinlaiseen helpotukseen vuoden 2027 alkupuoliskolla.

EU:n kaasuvarastot ennätysalhaalla talven kynnyksellä

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 9.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
EU:n kaasuvarastot olivat 72-prosenttisesti täynnä lokakuun 1. päivänä, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 83 prosenttia, kertoo kaasunsiirtoverkon haltijoiden järjestö ENTSOG.

EU on siirtymässä talveen kaasuvarastojen ollessa alhaisimmalla tasolla tähän aikaan vuodesta sitten vuoden 2011, jolloin tilastointi alkoi. Jos talvesta tulee kylmä ja Iranin sota tukkii LNG-virrat, kotitaloudet ja teollisuus voivat joutua maksamaan enemmän tai vähentämään kulutustaan.

Varastot olivat 72-prosenttisesti täynnä lokakuun 1. päivänä Euroopan kaasunsiirtoverkon haltijoiden yhteistyöjärjestö ENTSOG:n mukaan. Vuotta aiemmin taso oli 83 prosenttia.

Syy löytyy markkinoiden omasta logiikasta. Kesän hinnat olivat korkeammat kuin talven futuurihinnat, mikä teki kaasun myymisestä kannattavampaa kuin sen varastoimisesta yhdysvaltalaisen energia-ajatushautomo IEEFA:n mukaan.

Samaan aikaan sota rajoittaa merenkulkua Hormuzinsalmessa, joka on reitti noin 20 prosentille maailman nesteytetyn maakaasun eli LNG:n kaupasta. Qatarin osuus EU:n LNG-tuonnista oli vain noin 8 prosenttia vuonna 2025, mutta Eurooppa ja Aasia taistelevat nyt samoista lasteista. Kaasun hinnat ovat lähellä neljän vuoden huippua, Politico raportoi.

Mainos:

Kylmä talvi voi jättää 14 miljardin kuutiometrin vajeen

IEEFA:n laskelmien mukaan EU:ta voi uhata jopa 14 miljardin kuutiometrin kaasuvaje, jos tästä talvesta tulee yhtä kylmä kuin edellisestä. Se vastaa noin 7 prosenttia kysynnästä tai 10–12 miljoonan kotitalouden kulutusta.

IEEFA:n Eurooppa-analyytikko Ana Jaller-Makarewicz kirjoittaa lausunnossaan, että ennätysalhaiset varastotasot jättävät EU:lle ”vähemmän puskuria” globaaleja häiriöitä vastaan ja tekevät unionista ”haavoittuvan hintapiikeille”. Jos maat tyhjentävät varastonsa tänä talvena, niiden on täytettävä niitä enemmän ensi vuonna, mikä pitää EU:n jumissa alhaisten varastotasojen ja korkeiden hintojen kierteessä.

Paine kasvaa, kun EU:n kielto pitkäaikaisilla sopimuksilla hankittavalle venäläiselle LNG-kaasulle astuu voimaan 1. tammikuuta 2027. Venäjän osuus EU:n LNG-tuonnista oli noin 19 prosenttia vuoden 2026 alkupuoliskolla IEEFA:n mukaan.

Menetettyjen volyymien korvaaminen uudella tuonnilla maksaisi eurooppalaisille ylimääräiset 3 miljardia euroa IEEFA:n mukaan, mikä on 12 prosenttia enemmän kuin saman määrän hinta viime vuonna.

Varastotasot voivat laskea varantotasolle

Torstaina julkaistu ENTSOG:n talvianalyysi ei ole ennuste vaan katsaus eri skenaarioihin, järjestö itse toteaa. Normaalina talvena verkko pystyy vastaamaan kysyntään, mutta varastotasot laskevat 29 prosenttiin maaliskuun loppuun mennessä runsaalla LNG-tarjonnalla ja 13 prosenttiin, jos tarjonta on tiukkaa.

Jos talvi on kylmä ja LNG-tarjonta normaalia, noin 7 prosenttia kysynnästä eli 22 miljardia kuutiometriä on ratkaistava kulutuksen vähentämisellä tai se uhkaa jäädä täyttämättä. Tiukalla LNG-tarjonnalla tämä osuus nousee 12 prosenttiin eli 40 miljardiin kuutiometriin.

Molemmissa tapauksissa varastotasot laskevat 11 prosenttiin, mikä vastaa strategista reserviä, joka ei ole vapaasti saatavilla markkinoilla. Reservien käyttö voisi vähentää kulutusleikkausten tarvetta joissakin maissa ENTSOG:n mukaan.

Analyytikko: Hinnat voivat vetää lasteja Aasiasta

S&P Global Energyn kaasuanalyytikko Laurent Ruseckas ei usko, että varastotasot voivat laskea loputtomiin. Nopeat otot varastoista alkutalvesta nostavat hintoja, mikä hänen mukaansa houkuttelee LNG-lasteja Aasiasta Eurooppaan. Fyysinen pula ei siis ole itsestäänselvyys, mutta kaasusta tulee kalliimpaa.

— Euroopassa ei ole enää paljoa tuhottavaa kysyntää jäljellä, Ruseckas sanoo.

Hän huomauttaa, että Ukrainan sota pyyhki jo pois 20 prosenttia EU:n teollisuuden kaasunkysynnästä.

— Eikä se palannut, hän sanoo.

Yhdysvallat voisi päästä osalliseksi voitoista, jos venäläinen kaasu virtaa jälleen Eurooppaan

Nord Stream -iskut

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuvia. Nord Streamin osat vaurioituivat vuoden 2022 räjähdyksissä. Putkien uudelleenkäynnistäminen vaatisi muutoksia pakotteisiin ja Saksan hallituksen hyväksynnän.

Trumpin vävy Jared Kushner ja Putinin neuvonantaja Kirill Dmitriev ovat keskustelleet amerikkalaisen sijoittajan tuomisesta Nord Streamiin. Tällainen investointi antaisi amerikkalaisille sijoittajille osuuden voitoista, jos venäläinen kaasu alkaa jälleen virrata Eurooppaan sodan jälkeen.

Tiedot ovat peräisin viideltä asiaa tuntevalta henkilöltä, uutistoimisto Reuters raportoi. Kushner ja Dmitriev ovat tavanneet sekä Moskovassa että New Yorkissa viime viikkoina. On epäselvää, kuinka paljon Nord Streamista keskusteltiin tapaamisissa, mutta kahden lähteen mukaan asia on edelleen asialistalla.

Valkoinen talo vähättelee raportteja. Virkamies kertoo Reutersille, ettei viime aikoina ole käyty neuvotteluja Nord Streamista. Virkamiehen mukaan kaikista sopimuksista on neuvoteltava valtion kehitysrahoituslaitoksen DFC:n ja valtiovarainministeriön kanssa, ja niiden on hyödytettävä amerikkalaisia veronmaksajia ja yrityksiä.

Saksan hallitus sanoo ei. Talous- ja energiaministeriön tiedottaja huomauttaa, että Nord Stream ja venäläinen kaasu ovat Euroopan pakotteiden alaisia, Saksa on löytänyt vaihtoehtoja ja putkien avaaminen vaatii hallituksen hyväksynnän, mikä ei ole toivottavaa.

Mainos:

Kushner, joka yrittää välittää tulitaukoa Venäjän ja Ukrainan välillä, näkee liikesopimukset tienä rauhaan. Moskovan tapaamisten jälkeen hän puhui Kiovassa "prospeeriteettisopimuksista", jotka antaisivat johtajille jotain, mitä odottaa. Dmitriev on pitkään ajanut venäläisen kaasun myynnin jatkamista Saksaan ja tapasi syyskuussa Yhdysvaltain energia- ja valtiovarainministeriöiden edustajia mahdollisista yhteisistä energiaprojekteista.

Pakotteet ja omistajat esteenä

Putket ovat sekä Yhdysvaltain että EU:n pakotteiden alaisia, mikä tekee uudelleenkäynnistyksestä nykyisin laitonta. Trump voi helpottaa Yhdysvaltain pakotteita, mutta se vaikeutuu, jos demokraatit ottavat haltuunsa kongressin marraskuun välivaaleissa.

Omistusrakenne on toinen este. Venäjän valtionyhtiö Gazprom omistaa 51 prosenttia Nord Stream AG:sta. Kaksi saksalaista yhtiötä omistaa 31 prosenttia, ja loput ovat ranskalaisen ja hollantilaisen yhtiön hallussa. Yhden lähteen mukaan saksalaiset osakkeenomistajat haluavat säilyttää osuutensa varmistaakseen Saksan vaikutusvallan, jos Gazprom myy.

Ennen helmikuun 2022 hyökkäystä yli puolet Saksan kaasusta tuli Venäjältä, muun muassa Nord Streamin kautta. Putket poistettiin käytöstä sen jälkeen, kun Moskova kuristi toimituksia, ja ne räjäytettiin vedenalaisten räjähdysten sarjassa syyskuussa 2022. Eräs Yhdysvaltain virkamies pitää sopimusta epätodennäköisenä keskipitkällä aikavälillä.

Lukoil-järjestely vahvistettu

Kushner ja Dmitriev ovat keskustelleet myös Venäjän Lukoilin jalostamoiden ja huoltoasemien myynnistä Euroopassa ja muualla. Järjestelyn mukaan DFC ostaisi omaisuuserät yhdessä Qatarin ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien sijoittajien kanssa, kun taas Yhdysvallat poistaisi pakotteet.

Tässä tapauksessa Valkoinen talo vahvistaa pyrkimyksen. Kushner ja lähettiläs Steve Witkoff ovat työskennelleet DFC:n kanssa neuvotellakseen huomattavan ennakkomaksun ja osuuden tulevista voitoista Yhdysvalloille. Vahvistus koskee Lukoilia, ei Nord Streamia. Lukoil tai Gazprom eivät ole vastanneet Reutersin kysymyksiin.

AfD haluaa kaasun takaisin

Saksassa asia jakaa yleistä mielipidettä. Koalitiohallitus vastustaa, kun taas Vaihtoehto Saksalle, AfD, jota Reuters kuvailee maan suosituimmaksi puolueeksi, haluaa käynnistää putket uudelleen. Kriitikot varoittavat, että Eurooppa jää häviäjäksi.

— Tämä uhkaa muodostua likaiseksi diiliksi, joka tulee Euroopalle kalliiksi. Amerikkalaiset ja venäläiset jakavat voitot, Michael Kellner, joka vastasi Saksan energiapolitiikasta hyökkäyksen jälkeen, kertoo Reutersille.

Puolan johto seuraa keskusteluja, mutta vastustaa jyrkästi putkien uudelleenavaamista. Dmitrievin on määrä tavata AfD:n johtoa ensi vuoden alussa keskustellakseen venäläisen kaasun myynnin jatkamisesta Saksaan.