Mainos:

Tekoälybuumi kuormittaa Britannian sähköverkkoa

Euroopan energiakriisi

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 30.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palvelinkäytävä datakeskuksessa, jossa on laitehyllyjä ja työpöytäkärry.

Britannian energiamarkkinoiden sääntelyviranomainen suunnittelee maksujen ja tiukempien vaatimusten käyttöönottoa sähköverkkoon liittymistä hakeville datakeskuksille. Toimenpide seuraa hakemusmäärien jyrkkää kasvua, jota tekoäly- ja pilvipalveluiden kapasiteetin kysyntä ajaa.

Ofgem on käynnistänyt kuulemisen uusista säännöistä, jotka koskevat Britannian liittymisjonossa olevia suuria datakeskushankkeita. Sääntelyviranomainen haluaa poistaa hakemukset hankkeilta, joiden katsotaan puuttuvan riittävää rahoitusta, kypsyyttä tai aitoa aikomusta liittyä sähköverkkoon.

Ofgemin mukaan jonossa oleva sopimusperusteinen kysyntä nousi 41 gigawatista marraskuussa 2024 aina 125 gigawattiin kesäkuussa 2025. Datakeskushankkeiden osuus tästä kasvusta on sääntelyviranomaisen mukaan vähintään 80 gigawattia.

Maksu jonopaikan säilyttämisestä

Ehdotus sisältää erityisen sitoutumismaksun suurille datakeskuksille heti, kun ne hyväksyvät liittymistarjouksen. Suunniteltu maksu olisi suuruudeltaan 237 500 – 712 500 puntaa megawattia kohden, ja se olisi palautuskelpoinen niin kauan kuin hanke edistyy.

Mainos:

Jos kehittäjä kuitenkin poistuu liittymisjonosta ennen laitoksen käyttöönottoa, maksu menetetään. Hankkeiden on myös osoitettava konkreettista edistymistä – mukaan lukien rahoituskapasiteetti, kaupallinen kypsyys ja hankintatoiminta – säilyttääkseen paikkansa.

Ofgem kuvailee toimenpiteitä keinona vapauttaa verkkokapasiteettia hankkeille, jotka ovat valmiita rakentamiseen ja liittymiseen. Sääntelyviranomainen varoittaa, että spekulatiiviset hakemukset voivat viivästyttää muita investointeja ja luoda epävarmuutta siitä, kuinka paljon verkkoinfrastruktuuria todellisuudessa tarvitaan.

Tekoälyinvestoinnit kohtaavat verkon rajat

Britannian hallitus haluaa laajentaa maan tekoäly- ja pilvikapasiteettia, mutta kasvavasta datakeskussektorista on tullut myös pullonkaula verkkoliitäntäjärjestelmässä. Ofgemin mukaan datakeskukset muodostavat nyt merkittävän osan jonossa olevasta kysynnästä.

Verkon kuormitus näkyy kuiluna liittymistä odottavien hankkeiden ja todellisuudessa käyttöön otettavissa olevan kapasiteetin välillä. Siksi Ofgem haluaa, että kehittäjät osoittavat rahoituksen, kaupallisen kypsyyden ja aktiiviset hankinnat ennen kuin heille annetaan lupa varata tilaa jonosta.

Kotitalouksille kapasiteettiongelmat ajoittuvat samaan aikaan jatkuvasti korkeiden energiakustannusten kanssa. Ofgemin kaasun ja sähkön hintakatto 1. heinäkuuta – 30. syyskuuta 2026 välisenä aikana vastaa 1 862 puntaa vuodessa tyypillisen kulutuksen kotitaloudelle – mikä on 13 prosenttia korkeampi kuin edellisellä neljänneksellä.

Britannian parlamentin alahuoneen kirjasto arvioi, että kyseisen ajanjakson hintakatto on 53 prosenttia korkeampi kuin talvella 2021/22. Datakeskusten nopea kysynnän kasvu ei ole itsessään aiheuttanut kotitalouksien energianhintoja, mutta se lisää paineita jo ennestään kuormitettuun verkkoon.

Kuuleminen on avoinna 16. syyskuuta asti. Ehdotus on osa Ofgemin laajempaa työtä sähköverkon liittymisjärjestelmän uudistamiseksi.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Energiakomissaarin vuotanut kirje: EU-maita kehotetaan leikkaamaan kulutusta

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 28.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Julkaisemattomassa kirjeessä Dan Jørgensen kehottaa EU-maita leikkaamaan kaasun ja sähkön käyttöä.

Euroopan komissio haluaa jäsenvaltioiden vähentävän kaasun ja sähkön käyttöä pitääkseen hinnat alhaisina. Kaasuvarastot ovat 68 prosenttia täynnä, mikä on selvästi alle 90 prosentin tavoitteen, ja komissaari kutsuu tilannetta "haastavaksi", vaikka hän ei näe välitöntä riskiä toimituksille.

Kehotus sisältyy EU:n energia- ja asuntokomissaari Dan Jørgensenin EU-ministereille lähettämään kirjeeseen. Kirje on päivätty 25. syyskuuta, eikä sitä ole julkaistu. Uutissivusto Politico on saanut sen haltuunsa ja raportoi sen sisällöstä.

Jørgensen kirjoittaa: "Rajoitetun globaalin tarjonnan ja korkean hintavaihtelun olosuhteissa kysynnän vähentäminen voi olla tehokas väline hintojen hillitsemiseksi".

Hän kehottaa ministereitä ryhtymään toimiin kaasun ja sähkön kysynnän vähentämiseksi "niin kauan kuin on tarpeen". Hän kuvailee tilannetta "haastavaksi", mutta kirjeen mukaan "toimitusvarmuuteen ei tällä hetkellä kohdistu välittömiä riskejä".

Mainos:

Komissaarin mukaan hintojen hallitsemiseksi tehtävien toimenpiteiden tulisi olla "hyvin kohdennettuja" ja "tilapäisiä", jotta ne eivät nosta kysyntää takaisin ylös.

Varastot kaukana tavoitteesta

Varastotasot ovat kuitenkin selvästi tavoitetta alhaisemmat. EU-neuvoston kaasuvarastoja koskeva infografiikka, joka on tarkistettu viimeksi 23. syyskuuta, osoittaa, että varastot olivat syyskuussa 68-prosenttisesti täynnä. Luku on peräisin toimialajärjestö Gas Infrastructure Europelta. EU-sääntöjen mukainen tavoite on 90 prosenttia.

Samassa raportoinnissa lukua verrataan 71 prosenttiin samana ajankohtana vuonna 2021, ennen COVID-19:n ja Ukrainan sodan aiheuttamaa energiakriisiä. Siinä varastotasoja kuvataan historiallisesti alhaisiksi, koska Iranin sota häiritsee maailmanlaajuisia kaasuvirtoja.

Neuvosto puolestaan toteaa, ettei kaasun toimituksille ole välitöntä riskiä. Neuvoston mukaan EU on paremmin valmistautunut laajemman toimittajajoukon, nesteytetyn maakaasun vastaanottokapasiteetin parantumisen ja pienemmän kaasun käytön ansiosta.

Tavoite säilyy liikkumavaralla

Kun neuvosto jatkoi kaasuvarastosääntöjä kahdella vuodella 18. heinäkuuta 2025, se ilmoitti, että 90 prosentin tavoite säilyy. Tavoite voidaan kuitenkin saavuttaa minä tahansa ajankohtana 1. lokakuuta ja 1. joulukuuta välisenä aikana.

Maille annettiin myös 10 prosenttiyksikön joustovara, mikä voi käytännössä tarkoittaa 80 prosentin tavoitetta. Jos epäsuotuisat markkinaolosuhteet jatkuvat, komissio voi käyttää niin sanottua delegoitua säädöstä nostaakseen tätä marginaalia vielä enintään 5 prosenttiyksiköllä.

Komission 13. maaliskuuta antamassa ilmoituksessa todetaan, että maat eivät nähneet tuolloin toimitusriskejä. Öljyvarastot olivat korkealla ja kaasuvarastojen tasot vakaita. Maat olivat yhtä mieltä siitä, että säännöt tarjoavat riittävästi joustavuutta ja että varastoja ei pitäisi täyttää "hinnalla millä hyvänsä".

Komissio lupasi myös arvioida tilanteen uudelleen, jos Hormuzinsalmi pysyisi suljettuna tai häiriöt jatkuisivat. Kuusi kuukautta myöhemmin sen viesti jäsenvaltioille on leikata kulutusta.

Saksalainen aurinkoenergiajätti maksukyvytön — velkaa 3 miljardia euroa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 23.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Aurinkopuisto aamuhämärässä Dülmenissä, Nordrhein-Westfalenissa. Arkistokuva, ei Enerparcin laitos.

Saksalainen aurinkopuistojen omistaja Enerparc on hakeutunut konkurssiin. Velkojen kerrotaan olevan noin 3 miljardia euroa, ja pesänhoitajan mukaan yhtiöllä ei ollut riittävästi omaa pääomaa, kun eräs rahoitusjärjestely epäonnistui. Puistojen toiminta jatkuu toistaiseksi.

Hakemus jätettiin Hampurin käräjäoikeudelle (Amtsgericht Hamburg) syyskuun alussa. Oikeus nimesi asianajaja Stefan Denkhausin alustavaksi pesänhoitajaksi. NDR kuvailee Enerparcia yhdeksi Euroopan suurimmista riippumattomista aurinkovoimaloiden omistajista, jolla on yli 500 puistoa ja noin 380 työntekijää Hampurissa.

Konkurssihakemuksen laukaisi rahoitus, joka ei toteutunut. Denkhausin mukaan 200 miljoonan euron projektirahoitus kaatui kesäkuun lopussa, ja hakemus tuli välttämättömäksi 4. syyskuuta. Suurin osa velasta on puistoihin sidottua projektirahoitusta.

Maaliskuun miljardilupausta ei voitu hyödyntää

Puoli vuotta aiemmin tilanne näytti toiselta. Maaliskuussa yhtiö ilmoitti jopa miljardin euron rahoituspaketista. Toimitusjohtaja Christoph Koeppen sanoi tuolloin, että aurinkoenergia-alan haasteet olivat tehneet monet markkinatoimijat varovaisiksi, kun taas rahoittajat seurasivat Enerparcia luottavaisina. Denkhaus toteaa nyt, ettei kyseisiä varoja voitu nostaa epäonnistunutta rahoitusta varten.

Mainos:

Ostajan löytämiseksi aiotaan käynnistää kansainvälinen prosessi. Tavoitteena on myynti, joka antaa velkojille parhaan mahdollisen lopputuloksen. Myös sisaryhtiö PV-Werk, joka rakentaa aurinkopuistoja ja akkuvarastoja, on hakeutunut konkurssiin.

Vihreän sähkön muuttaminen kannattavaksi on vaikeaa

Romahdus tapahtuu aikana, jolloin eurooppalaiset aurinko- ja tuulivoimayhtiöt kamppailevat edelleen muuttaakseen asennetun kapasiteetin vakaaksi voitoksi. Kun monet puistot tuottavat sähköä samanaikaisesti, sähkön hinta painuu alas, joskus jopa nollan alapuolelle. Tanskalainen European Energy, joka rakentaa aurinko- ja tuulivoimaa sekä varastoja, kirjoittaa, että akuilla on tarkoitus vähentää altistumista juuri näille matalille tai negatiivisille hinnoille. Yhtiön käyttökate (EBITDA) oli toisella neljänneksellä 7,2 miljoonaa euroa, kun se edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä oli 53 miljoonaa euroa. Ero selittyy pääasiassa projektimyyntien viivästymisellä.

Koeppenin sanamuodot maaliskuulta riittävät alan signaaliksi. Haasteet olivat jo tuolloin tehneet markkinat varovaisiksi. Puoli vuotta myöhemmin luottamus ei riittänyt Enerparcin tarvitsemaan rahoitukseen.

Google ostaa puolet suomalaisen ydinvoimalan sähköstä vuoteen 2049 asti

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 18.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Google on allekirjoittanut sähkön ostopöytäkirjan, joka kattaa puolet Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Arkistokuva vuodelta 2020.

Google kertoo investoivansa vähintään 13 miljardia euroa suomalaisiin datakeskuksiin vuosina 2027 ja 2028 – yhtiön mukaan kyseessä on sen suurin yksittäinen investointi Euroopassa. Samalla Google on allekirjoittanut Fortumin kanssa sähkönostosopimuksen, joka varaa vuodesta 2030 vuoteen 2049 asti jopa puolet Suomen Loviisan ydinvoimalan kapasiteetista.

Ilmoitus tehtiin 9. syyskuuta. 13 miljardia euroa on Googlen oma kaksivuotinen investointikehys, ei laskelma täysin uusista projekteista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kutsui päätöstä osoitukseksi Suomen vahvuuksista ja sanoi lehdistötilaisuudessa:

— Tämä tarkoittaa työpaikkoja, paljon työpaikkoja suomalaisille ympäri Suomen. Investointien odotetaan tuovan kunnille merkittäviä verotuloja.

Mainos:

Puolet voimalasta varattu – uusi ydinvoima vasta paperilla

Paketin konkreettinen osa on sähkö. Google ja Fortum ovat allekirjoittaneet 22-vuotisen sopimuksen, joka kattaa 50 prosenttia Loviisan kapasiteetista vuosina 2030–2049. Kyse on verkossa jo olevasta energiasta, ei uudesta voimalasta. Reaktorit otettiin käyttöön vuosina 1977 ja 1980, ja ne vastaavat noin 10 prosentista Suomen sähkönntuotannosta. Puolet tästä on noin 4 terawattituntia vuodessa – suunnilleen saman verran kuin kaksi miljoonaa pientä kerrostaloasuntoa kuluttaa vuodessa.

Fortumilla on jo käynnissä miljardiohjelma voimalan toiminnan jatkamiseksi vuoteen 2050 asti. Noin 700 miljoonaa euroa odottaa vielä investointipäätöksiä. Googlen sopimuksen on Fortumin mukaan tarkoitus tuoda jatkamiseen tarvittavaa tulovirran varmuutta. Sitä vastoin uusi ydinvoima Loviisassa on vasta selvityskumppanuus, ei rakentamispäätös.

Google arvioi rakennusvaiheen tukevan yli 37 000 työpaikkaa Suomessa. Luku on yhtiön ennuste koko toimitusketjulle ja paikallisille kerrannaisvaikutuksille – ei Googlen omia palkkauksia. Seuraavat ratkaisevat päätökset tehdään Fortumin hallituksessa niiden satojen miljoonien eurojen osalta, joita ei ole vielä hyväksytty.

Sodat nostavat dieselin hintoja Pohjoismaissa

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 17.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Ruotsalaisen dieselin hinta on nyt lähellä 24 kruunua (€2.13) litralta, kun Pohjoismaiden polttoainehintat seuraavat tiukempaa globaalia markkinaa.

Iranin sota ja Ukrainan hyökkäykset venäläisiin jalostamoihin kiristävät kansainvälisiä dieselmarkkinoita. Pohjoismaiset pumppuhinnat seuraavat maailmantilannetta: ruotsalainen diesel lähestyy 24 kruunua (2,13 €) litralta, ja lasku kasvaa kuljetusyrittäjille, viljelijöille ja työmatkalaisille Norjasta Suomeen.

Jokaiselle autoilijalle jokainen hinnannousu on konkreettinen. Circle K ja OKQ8 ovat nostaneet dieselin hintaa Ruotsissa 90 äyrillä (0,08 €). Kuljetusliike, joka tankkaa 30 000 litraa kuukaudessa, maksaa tällöin 27 000 kruunua (2 392 €) enemmän, kun taas keskellä satoa olevat maanviljelijät ja maaseudun työmatkalaiset kohtaavat saman kehityksen pienemmässä mittakaavassa.

Circle K, OKQ8 ja Preem listaavat dieselin hinnan lähelle 24 kruunua (2,13 €) syyskuun 16. päivästä alkaen. Premium-diesel on hieman yli 24,50 kruunua (2,17 €). 95-oktaaninen bensiini on hinnoiteltu hieman yli 18,50 kruunuun (1,64 €) kahden päivän aikana tapahtuneiden 75 ja 60 äyrin korotusten jälkeen, yhteensä 1,35 kruunua (0,12 €). Nämä ovat yhtiöiden listahintoja; yksityisasiakkaiden ilmoitetut pumppuhinnat voivat olla alhaisempia.

Muu Pohjoismaat eivät ole eristyksissä. Tanskassa Circle K listaa dieselin hinnaksi noin 21 kruunua (2,81 €) litralta sisältäen alv:n 17. syyskuuta alkaen, kun taas suurten ketjujen ilmoitetut pumppuhinnat ovat noin 19,50 kruunua (2,61 €). Norjan väliaikainen polttoaineveron alennus päättyi 1. syyskuuta; diesel maksaa tällöin enimmillään hieman yli 29 Norjan kruunua (2,69 €) ja bensiini noin 27,50 kruunua (2,55 €), asemien välillä ollessa useiden kruunujen eroja. Suomessa kuljettajien raportoimat keskimääräiset pumppuhinnat ovat noin 2,50 euroa litralta dieselille ja hieman yli 2,30 euroa 95-oktaaniselle.

Mainos:

Venäläiset jalostamot seisovat

Rosneftin omistamat jalostamot Syzranissa ja Saratovissa ovat lopettaneet jalostuksen Ukrainan lennokkihyökkäysten jälkeen. Syzranin pääyksikkö on vaurioitunut, ja korjausten odotetaan kestävän vähintään kuukauden.

Puolet Venäjän kuudesta suurimmasta dieseliä tuottavasta jalostamosta on joutunut leikkaamaan tuotantoaan jyrkästi tai sulkemaan toimintansa syyskuun aikana. IEA:n mukaan venäläiseen jalostamoon on isketty keskimäärin joka kolmas päivä vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana.

Venäjä, joka on normaalisti maailman toiseksi suurin dieselin viejä, on rajoittanut vientiä ja jatkanut vientikieltoaan 30. syyskuuta asti. Enemmän polttoainetta jää siten Venäjän kotimarkkinoille samalla kun tarjonta maan ulkopuolella kutistuu.

Paine tulee useista suunnista. Euroopan diesel-futuurien hintaero Brent-raakaöljyyn nähden saavutti ennätystasot syyskuun alussa, ja hyökkäykset jalostamoihin sekä Venäjällä että Lähi-idässä ovat kiristäneet jo ennestään koeteltua maailmanlaajuista jalostuskapasiteettia. Iranin sota vetää samaan suuntaan.

Trump osoittaa Ukrainaa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sysäsi syyn Ukrainan niskaan puhuessaan toimittajille Doonbegissa, Irlannissa, 13. syyskuuta.

— Herra Zelenskyin on tehtävä yksi asia: Hänen on lopetettava dieselpolttoaineen tuhoaminen Venäjällä, Trump sanoi.

— Älkää iskekö dieselpolttoaineeseen. Se vahingoittaa maailmaa, hän lisäsi.

Tämä on Trumpin väite. Hyökkäykset ovat vaikuttaneet Venäjän tuotantoon, mutta häiriöt Lähi-idässä ovat merkittävä tekijä globaalien markkinoiden kiristymisessä.

Ruotsin hallituksen arvion mukaan Ruotsia uhkaavat pääasiassa korkeammat hinnat, ei polttoainepula. Maalla on omaa jalostuskapasiteettia ja se käyttää pitkälti Pohjanmeren öljyä – mutta pohjoismaisten pumppujen hintaa ei määrätä tyhjiössä.