Mainos:

Tekoälybuumi kuormittaa Britannian sähköverkkoa

Euroopan energiakriisi

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 30.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palvelinkäytävä datakeskuksessa, jossa on laitehyllyjä ja työpöytäkärry.

Britannian energiamarkkinoiden sääntelyviranomainen suunnittelee maksujen ja tiukempien vaatimusten käyttöönottoa sähköverkkoon liittymistä hakeville datakeskuksille. Toimenpide seuraa hakemusmäärien jyrkkää kasvua, jota tekoäly- ja pilvipalveluiden kapasiteetin kysyntä ajaa.

Ofgem on käynnistänyt kuulemisen uusista säännöistä, jotka koskevat Britannian liittymisjonossa olevia suuria datakeskushankkeita. Sääntelyviranomainen haluaa poistaa hakemukset hankkeilta, joiden katsotaan puuttuvan riittävää rahoitusta, kypsyyttä tai aitoa aikomusta liittyä sähköverkkoon.

Ofgemin mukaan jonossa oleva sopimusperusteinen kysyntä nousi 41 gigawatista marraskuussa 2024 aina 125 gigawattiin kesäkuussa 2025. Datakeskushankkeiden osuus tästä kasvusta on sääntelyviranomaisen mukaan vähintään 80 gigawattia.

Maksu jonopaikan säilyttämisestä

Ehdotus sisältää erityisen sitoutumismaksun suurille datakeskuksille heti, kun ne hyväksyvät liittymistarjouksen. Suunniteltu maksu olisi suuruudeltaan 237 500 – 712 500 puntaa megawattia kohden, ja se olisi palautuskelpoinen niin kauan kuin hanke edistyy.

Mainos:

Jos kehittäjä kuitenkin poistuu liittymisjonosta ennen laitoksen käyttöönottoa, maksu menetetään. Hankkeiden on myös osoitettava konkreettista edistymistä – mukaan lukien rahoituskapasiteetti, kaupallinen kypsyys ja hankintatoiminta – säilyttääkseen paikkansa.

Ofgem kuvailee toimenpiteitä keinona vapauttaa verkkokapasiteettia hankkeille, jotka ovat valmiita rakentamiseen ja liittymiseen. Sääntelyviranomainen varoittaa, että spekulatiiviset hakemukset voivat viivästyttää muita investointeja ja luoda epävarmuutta siitä, kuinka paljon verkkoinfrastruktuuria todellisuudessa tarvitaan.

Tekoälyinvestoinnit kohtaavat verkon rajat

Britannian hallitus haluaa laajentaa maan tekoäly- ja pilvikapasiteettia, mutta kasvavasta datakeskussektorista on tullut myös pullonkaula verkkoliitäntäjärjestelmässä. Ofgemin mukaan datakeskukset muodostavat nyt merkittävän osan jonossa olevasta kysynnästä.

Verkon kuormitus näkyy kuiluna liittymistä odottavien hankkeiden ja todellisuudessa käyttöön otettavissa olevan kapasiteetin välillä. Siksi Ofgem haluaa, että kehittäjät osoittavat rahoituksen, kaupallisen kypsyyden ja aktiiviset hankinnat ennen kuin heille annetaan lupa varata tilaa jonosta.

Kotitalouksille kapasiteettiongelmat ajoittuvat samaan aikaan jatkuvasti korkeiden energiakustannusten kanssa. Ofgemin kaasun ja sähkön hintakatto 1. heinäkuuta – 30. syyskuuta 2026 välisenä aikana vastaa 1 862 puntaa vuodessa tyypillisen kulutuksen kotitaloudelle – mikä on 13 prosenttia korkeampi kuin edellisellä neljänneksellä.

Britannian parlamentin alahuoneen kirjasto arvioi, että kyseisen ajanjakson hintakatto on 53 prosenttia korkeampi kuin talvella 2021/22. Datakeskusten nopea kysynnän kasvu ei ole itsessään aiheuttanut kotitalouksien energianhintoja, mutta se lisää paineita jo ennestään kuormitettuun verkkoon.

Kuuleminen on avoinna 16. syyskuuta asti. Ehdotus on osa Ofgemin laajempaa työtä sähköverkon liittymisjärjestelmän uudistamiseksi.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Korkeat sähkökustannukset ajavat työpaikkoja pois Etelä-Ruotsista

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 29.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuva Volvon tehtaasta Olofströmissä, rakennuksen ulkopuolella pysäköityjä autoja sinisen taivaan alla.
Volvon tehdas Olofströmissä vuonna 2011 kuvattuna. Etelä-Ruotsin kauppakamari varoittaa, että korkeat sähkönhinnat ajavat tuotantoa ja työpaikkoja pois Etelä-Ruotsista.

Etelä-Ruotsi menettää investointeja, tuotantoa ja työpaikkoja sähkön hintojen noustessa. Etelä-Ruotsin kauppakamarin mukaan noin 200 000 työpaikan odotetaan katoavan vuoteen 2030 mennessä.

Luvut ovat peräisin Etelä-Ruotsin kauppakamarilta, joka jakaa ne Ekotin kanssa. Kauppakamarin toimitusjohtaja Johan Eklund kuvailee, kuinka nousevilla sähkön hinnoilla on epätasaisia vaikutuksia: Pohjois-Ruotsin työllisyys hyötyy, kun taas Etelä-Ruotsi vuotaa verta.

Osa valmistavasta teollisuudesta siirtyy Pohjois-Ruotsiin, missä sähkö on halvempaa. Suuri osa siitä kuitenkin lopettaa toimintansa tai siirtyy muihin maihin.

Etelä-Ruotsi on kokenut tätä suuntausta jo noin viiden vuoden ajan. Jatkossa vaikutusten odotetaan olevan suurimpia Keski-Ruotsissa.

Mainos:

Nykypäivän kaltaiset suuret erot maan sähkön hinta-alueiden välillä ovat uusi ilmiö. Ennen 2020-lukua hintaerot alueiden välillä eivät olleet yhtä suuria, huomauttaa konsulttiyhtiö Polite Energyn energiamarkkina-analyytikko Christian Holtz. Siksi hän sanoo, ettemme ole vielä nähneet nykyisen hintaeron kaikkia seurauksia.

Sähkön hinta-alueet juontavat juurensa Brysselissä tehtyyn päätökseen. Euroopan komissio vastusti Svenska kraftnätin tapaa hallita Ruotsin sisäisiä pullonkauloja rajoittamalla rajat ylittävää kapasiteettia ja päätti vuonna 2010 tehdä viraston sitoumuksesta perustaa useita sähkön hinta-alueita oikeudellisesti sitovan.

Ruotsi jaettiin neljään sähkön hinta-alueeseen vuonna 2011. Vientirajoitusten sijaan maan sisäisiä siirtorajoituksia hallitaan kunkin alueen erillisillä hinnoilla, jotka eroavat toisistaan, kun kapasiteetti on riittämätön.

Euroopan kaasun hinta nousi korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2022

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 27.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valkoisia varastosäiliöitä ja teollisuusrakennuksia Świnoujścien LNG-terminaalissa Puolassa.
EU:n kaasunvarastointilaitokset olivat noin 75-prosenttisesti täynnä 26. lokakuuta Gas Infrastructure Europen mukaan. Arkistokuva Świnoujścien LNG-terminaalista Puolasta.

Euroopan kaasun hinta nousi maanantaina yli 97 euroon megawattitunnilta, mikä on sen korkein taso sitten joulukuun 2022. Varastot ovat vain kolmeneljäsosaa täynnä talven kynnyksellä.

Eurooppalaisen maakaasun tukkuhinta saavutti maanantaina korkeimman tasonsa lähes neljään vuoteen. Tiistaina hinta laski hieman ja liikkui noin 95–96 eurossa, Trading Economics raportoi, mutta pysyy lähellä monivuotista huippuaan. Hinta on noin kolminkertainen vuoden takaiseen verrattuna ja hieman yli kolmanneksen korkeampi kuin kuukausi sitten.

Maaliskuun 2022 ennätyslukemaan, 345 euroon, on vielä pitkä matka. Varastotasot lähettävät silti selvän viestin. Gas Infrastructure Europe, joka kerää varastotietoja operaattoreilta, raportoi, että EU:n varastot olivat 74,92 prosenttia täynnä 26. lokakuuta. Saksa, jolla on EU:n suurin varastokapasiteetti, oli 61,65 prosentissa.

Trading Economics kutsuu tasoa alhaisimmaksi, mitä tähän aikaan vuodesta on koskaan mitattu. Lämpötilojen odotetaan laskevan koko mantereella, mikä lisää lämmityksen kysyntää, kun taas odottamattomat katkokset Norjassa vähentävät tarjontaa entisestään. Eurooppa ja Aasia kilpailevat myös samoista lasteista, ja kilpailu voi kiristyä kylmän sään saapuessa.

Mainos:

Markkinat ovat erityisen herkkiä nesteytetylle maakaasulle eli LNG:lle. Se on kaasua, joka on jäähdytetty nesteeksi, jotta sitä voidaan kuljettaa säiliöaluksilla. Hyökkäykset laivoja vastaan Hormuzinsalmessa jatkuvat, mikä pitää huolen tarjonnasta korkealla. Toiveet rauhasta Saudi-Arabian, Turkin, Pakistanin ja Iranin maanantaisten neuvottelujen jälkeen laskivat hintaa tiistaina.

Luvut viittaavat tukkuhintaan. Se ei ole sama asia kuin kotitalouden lasku.

Venäläinen kaasu poistumassa

Samaan aikaan EU on sulkemassa ovea venäläiselle kaasulle. Euroopan komission mukaan unionin riippuvuus venäläisestä kaasusta on laskenut vuoden 2021 45 prosentista tuonnista 12 prosenttiin vuonna 2025. Tammikuussa EU:n jäsenvaltiot hyväksyivät asetuksen, joka kieltää pysyvästi venäläisen putkikaasun ja LNG:n.

Jäljellä olevan 35 miljardin kuutiometrin vuotuisen tuonnin on määrä poistua markkinoilta alle kahdessa vuodessa. Komissio sanoa, että EU maksaa kyseisestä kaasusta noin 10 miljardia euroa vuodessa.

Trading Economics odottaa hinnan nousevan 98,20 euroon neljännen neljänneksen loppuun mennessä ja 119 euroon kahdentoista kuukauden kuluttua.

Vattenfallin Ruotsin tuulivoimatappiot kasvavat pääoman lisäyksistä huolimatta

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 21.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tuulivoimaloita Stor-Rotlidenissa Ruotsissa lumipeitteisen metsän yläpuolella.
Vattenfallin Stor-Rotlidenin tuulipuisto Ruotsissa. Yhtiön Ruotsin tuulivoimatoiminnot tekivät noin 114 miljoonan euron tappion vuonna 2025 Affärsvärlden-lehden tarkastelun mukaan.

Vattenfallin Ruotsin tuulivoimatoimintojen tappiot jatkavat kasvuaan. Vuonna 2025 toiminnot tuottivat noin 114 miljoonan euron tappion, vaikka ne saivat noin 315 miljoonaa euroa osakaspanostuksia.

Tappio oli noin 36 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2024, jolloin se oli yhteensä noin 78 miljoonaa euroa. Luvut kattavat Vattenfallin Ruotsin tuulivoimayhtiöt yhdessä, eivät koko konsernia, Affärsvärldenin julkaiseman katsauksen mukaan. Lehden mukaan Ruotsin tuulivoimatoiminnot ovat tehneet tappiota joka vuosi vuodesta 2020 lähtien.

Noin puolet tappiosta on peräisin yhdestä erästä: noin 54 miljoonan euron arvonalentumisesta Velingan tuulivoimahankkeessa, joka oli tuolloin vielä rakenteilla. Yhtiö nimeää ainoaksi syyksi "päivitetyt investointiolosuhteet".

67 megawatin Velinga-hanke on sittemmin otettu käyttöön Vattenfallin tammi–maaliskuun 2026 osavuosikatsauksen mukaan.

Mainos:

Noin 315 miljoonan euron osakaspanostus näkyy kassavirtalaskelmassa. Määrä on lähes kolminkertainen vuoden tappioon verrattuna.

"Sähkön hinta lähellä nollaa"

Vattenfall Vindkraft AB perustelee vuosikertomuksessaan heikkoa vuotta "ylikapasiteetista johtuvilla alhaisilla sähkön hinnoilla, leudoilla sääolosuhteilla ja vesivoiman tuotannon korkealla tasolla". Osittain omistetun Blakliden Fäbodberget Wind AB:n vuosikertomus kuvailee "pitkiä jaksoja, jolloin sähkön spot-hinnat olivat lähellä nollaa".

Osittain omistetussa Vattenfall Toledo Vindissä tilanne eteni niin pitkälle, että yhtiö keskeytti tuotannon. Affärsvärldenin mukaan 31 prosenttia Toledon potentiaalisesta tuotannosta jätettiin tuottamatta.

Syy oli vuosikertomuksen mukaan se, että "tuotannon siirtämisestä kantaverkkoon aiheutuvat muuttuvat kustannukset ylittivät tulot".

Tästä huolimatta Vattenfall Vindkraft AB kirjoittaa, että yhtiö "aikoo jatkaa tuulivoimalaitosten kehittämistä, rakentamista ja hallinnointia Ruotsissa".

Ennuste: Ruotsalaisten sähkölaskut voivat nousta noin 900 euroa tänä talvena

Euroopan energiakriisi

Julkaistu 20.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Voimalinjoja lumen peittämän maan yllä Riiassa, puita oikealla ja taloja vasemmalla.
Kylmä talvi voi nostaa sähkökustannuksia entisestään 1komma5:n ennusteen mukaan.

Talven sähkölaskut näyttävät painavan kotitalouksia aiempaa enemmän. Energiateknologiayhtiö 1komma5:n ennusteen mukaan 20 000 kilowattituntia vuodessa kuluttava kotitalous voi maksaa sähköstä noin 450–900 euroa enemmän.

Arvio olettaa, että sähkön hinnat lämmityskaudella ovat 15 prosenttia korkeammat kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Luvut ovat ennuste, eivät toteutuneita tuloksia.

Ennuste on peräisin 1komma5:n kaupalliselta johtajalta Marianne Anderalta. Hän kertoo Bonnierin sanomalehti Expressenille, että kotitaloudet kohtaavat korkeampia sähkön hintoja kuin viime talvena juuri silloin, kun lämmitystarve on suurimmillaan.

— Kaikki ennusteet näyttävät viittaavan samaan suuntaan, ja tulossa on kovempi talvi, sanoo Marianne Andera.

Mainos:

Hän osoittaa kolme tekijää. Ruotsin vesivarastoissa on vähemmän vettä kuin tähän aikaan vuodesta yleensä. Jotkin ydinvoimalat ovat suljettuina syksyn aikana huoltojen ja tarkastusten vuoksi.

Sodat ja konfliktit vaikuttavat myös kaasun hintoihin Euroopassa, mikä puolestaan heijastuu Ruotsin sähkön hintoihin, koska markkinat ovat kytköksissä toisiinsa.

— Siitä tulee täydellinen myrsky. Jos saamme lisäksi kylmän talven, jolloin sataa tai tuulee vähän, nämä tekijät vahvistavat toisiaan entisestään, hän sanoo.

Hinnannousu on jo alkanut näkyä. Ruotsin tilastokeskuksen (SCB) tietojen mukaan ruotsalaiset sähkönkuluttajat maksoivat sähköstä keskimäärin yli kymmenen prosenttia enemmän vuoden 2026 alkupuoliskolla kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2025.

Syyskuussa spot-hinta Etelä-Ruotsin SE4-sähkönhinta-alueella nousi lähes 0,81 euroon kilowattitunnilta kalleimman 15 minuutin jakson aikana. Andera sanoo, että tällaiset piikit tulevat toistumaan.

— Nämä piikit, nämä hintahuiput, ovat jotain, mihin meidän on totuttava. Olemme siirtymässä hyvin selkeään kaavaan, sanoo Marianne Andera.

Pidemmällä aikavälillä hän näkee valoisamman merkin. Sähköfutuurit viittaavat jonkinlaiseen helpotukseen vuoden 2027 alkupuoliskolla.