Tanskan yleisten PISA-tulosten takana piilee syvä kuilu oppilasryhmien välillä. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat suoriutuvat huomattavasti heikommin kuin oppilaat, joilla ei ole maahanmuuttajataustaa, ja tutkijat pystyvät selittämään vain osan tästä erosta.
Viime viikolla julkaistu arviointi osoitti, että tanskalaiset 15-vuotiaat saavuttivat alimman tasonsa mittausten alkamisen jälkeen. Tanska kirjasi Pohjoismaiden jyrkimmän laskun lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä, ja jäi Suomen ja Ruotsin jälkeen sekä lukemisessa että luonnontieteissä – mutta säilytti Pohjoismaiden parhaat tulokset matematiikassa. Myös muut Pohjoismaat tekivät ennätysalhaisia tuloksia.
Vastaus tuli nopeasti. Jo 10. syyskuuta opetusministeri Magnus Heunicke piti PISA-syöksyn johdosta tilaisuuden, jota hän kutsui "Tanskan suurimmaksi vanhempainillaksi", jossa asialistalla olivat koulujen haasteet ja mahdolliset ratkaisut.
Lähes joka toinen perustason alapuolella
Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskuudessa 46 prosenttia jää perustason alapuolelle lukemisessa, 47 prosenttia matematiikassa ja 48 prosenttia luonnontieteissä. Vertailun vuoksi vastaava osuus muiden kuin maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskuudessa on 20–24 prosenttia oppiaineesta riippuen. Keskiarvopisteet ovat myös noin 50–60 PISA-pistettä alhaisemmat.
Tämän tason alapuolelle jäämisessä ei ole kyse vaativista tehtävistä. Tämän huomauttaa Louise Beuchert, Tanskan kansallisen hyvinvoinnin tutkimus- ja analyysikeskuksen VIVEn vanhempi tutkija, jolla on kokonaisvastuu Tanskan PISA-tutkimuksesta.
— Se tarkoittaa, että heillä on vaikeuksia käyttää tavallista arkipäivän matematiikkaa, kuten ymmärtää, miten lasketaan 20 prosenttia luvusta, jonka he näkevät supermarketissa, hän sanoo.
VIVE arvioi, että noin 40 prosenttia erosta voidaan selittää havaituilla ryhmien välisillä eroilla, kuten vanhempien koulutuksella ja tuloilla. Sille, mitä loppuosan kuilusta takana on, data ei anna selvää vastausta.
Tanskan kuntaliitto (KL) on kutsunut pormestarit, valiokuntien puheenjohtajat ja kuntajohtajat jokaisesta maan kunnasta ylimääräiseen kokoukseen maanantaina. Kokous koskee Tanskan yleistä PISA-laskua, ei vain maahanmuuttajataustaisia oppilaita: tulokset on tarkoitus käydä läpi, kuntien oma vastuu tehdä selväksi ja keskustella mahdollisista toimenpiteistä.
— Ennen kaikkea meidän on varmistettava, että me kaikki kuntakentällä ymmärrämme, kuinka vakavaa tämä on. Kaikkien on tiedettävä tulokset ja se vastuu, joka meillä kunnanvaltuustoissa on tämän kääntämiseksi, sanoo Anders Winnerskjold, KL:n lapsi- ja opetusvaliokunnan puheenjohtaja.
